Prosesseja kehittävä asiantuntija oli tänään kellottamassa työntekijöiden tekemistä. Ihan oikeastiko tätä tehdään?

Melko yksisilmänen lähestymistapa tehostamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Melko yksisilmänen lähestymistapa tehostamiselle.

No, meillä tehostetaan niin että ei kuunnella työntekijöitä lainkaan vaan esihenkilöt suunnittelevat ja kehittävät tehostuksen jonka sitten työntekijät vievät maaliin. 

Kellokalle. Ei mitään uutta.

köyhät käy töissä

Raksa alalla mitattiin jo työläisten työmenekit 70 luvulla. 

Ratu kirjassa on ne nyt ylhäällä.

Siten niillä lasketaan urakat ja tunnit.

Se asiantuntija tietää kyllä itsekin, että työnsä on koko lailla turhaa ja vahingollista, mutta rahan tuloa ei voi estää, höpläytettäviä firmoja riittää.

Nämä johtuu siitä ettei ne asiantuntijat uskalla nauraa päin naamaa ylemmilleen, jotka tällaisia heiltä pyytävät tai kyselevät, ja esittää oikeasti toimivia ratkaisuja.

Ei vaan meillä valtiolla on paljon kehittyneempi versio. Meidän pitää itsepalveluna kirjata kiekuun työajan käyttö, jotta voidaan tehostaa eniten työaikaa vaativia toimintoja. Paha vaan, että eniten aikaa menee asiakaspalvelussa.

johtuu siitä että Suomen yritykset ja julkinen sektori ovat aivan täynnä huonoja johtajia ja huonoa johtamista...

Onkohan ap valtiolla.. minä olen ja tätäkin väläyteltiin. Toistaiseksi riitti se että itse kellotettiin minuutin tarkkuudella eri työvaiheet, mutta ei riittänyt päivä vaan puhutaan useista viikoista. 

Vierailija kirjoitti:

Melko yksisilmänen lähestymistapa tehostamiselle.

Tuskinpa tässä nyt on kokonaiskuva. Kyse on datan keruusta. Pitää tietää työvaiheiden kesto eri vaiheissa jotta se isompi kokonaisuus voidaan optimoida. Mahdolliset pullonkaulat voidaan tunnistaa vain näin, sekä koskien yhden työvaiheen läpimenoaikaa että koko tuotantoputken osalta taas tuotantoa rajoittavien vaiheiden osuus. 

 

Datan keruu on välttämätöntä jotta se isompi kokonaisuus saadaan hallintaan. Datan perusteella voidaan esimerkiksi tunnistaa, jos huononkin vaiheeseen tarvitsee kasvattaa kapasiteettia vaikkapa palkkaamalla lisää tekijöitä tai keuittämällä kyseisen vaiheen työtapoja tai laitteita tai esim. välivarastointia eri vaiheiden välillä. Siten kohdistetaan oikeita toimia ja riittäviä investointeja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla eli että niistä saadaan hyötyä. Investoinnit voivat olla mitä vaan, laitehankinnoista tuotantotilan kasvattamiseen tai lisörekryistä koulutukseen jne. Datan keruuvaiheesta ei voi mitenkään päätellä kokonaisuuden laajuutta, tai tarkkuutta, tai monipuolsuutta, saati sitten tietää ennalta sen tuloksia. Lopputulos voi olla vaikka niin että tuotanto pystyisi parempaan, mutta myynti sakkaa tai että jokin kriittinen komponentti voi särkeä koko koneiston tms.

Kiinassa tehtaan ovella olisi jonossa tuhat innokasta pyrkijää jos napin painaminen työnantajan määräämään tahtiin ei kiinnosta.

Meillä kellokalle kävi kahtena päivänä sairaalan keittiössä mittailemassa. Lopputuloksena oli se, että vuoden jokaisena päivänä toimiva keittiö on ylemmälle taholle toimitetuissa laskelmissa sekä henkilöstömitoituksessa kahtena päivänä viikossa toiminnassa meininki sen mukainen - YT-neuvottelut käyty...

Teillä on vaan negatiivinen asenne. Voihan se olla, että niitä tyhmiä aikasyöppöjä löytyy vaikka loputtomista kirjauksista, tietojärjestelmien avaamisista, toimintojen huonoista sijoitteluista tms. 

 

Mutta tiedätte itsekin, että hölöttämiseen, laiskotteluun ja ylipitkiin taukoihin se työaika valuu, ja kännykällä oleiluun. Niin siksi harmittaa selvitykset.