Entinen poikaystävä teinivuosilta otti yhteyttä, uhka vai mahdollisuus?
Noniin, arvon palstalaiset, mitä mieltä? Käytän aika harvoin sosiaalista mediaa ja nyt pitkästä aikaa kirjauduin vanhalle tililleni. Huomasin että sinne oli tullut kaveripyyntö entiseltä poikaystävältäni, jonka pyynnön parin viinilasillisen jälkeen päätin hyväksyä. Käytän "poikaystävä" nimitystä, sillä olimme teinejä seurustellessamme. Olimme yhdessä 13-17 ikäisinä noin nelisen vuotta. Kerroin, että olen tulossa kotipaikkakunnalle äitiäni tapaamaan parin viikon päästä, ja hän kutsui minut oluelle, syömään tai vaikka hänen luoksen elokuvaa katsomaan.
Menenkö vai en? Molemmat olemme sinkkuja, lapsettomia eikä oikein muutakaan estettä olisi. Aikanaan erosimme siksi, että toinen lähti toiseen suuntaan opiskelemaan ja toinen toiseen, eli mitään konfliktia suhteessa ei ollut. Molemmat olemme tällä hetkellä reilut 30-vuotiaita.
Jotenkin kutkuttaa ajatus nähdä hänet, mutta en sitten tiedä. Kertokaa ajatuksianne?
N32
Kommentit (58)
Kerron taas isästäni (hänestä siksi, koska hänelle vaan sattui kaikkea, niinkuin minullekin ....).
Oli saanut joulukortin, joltain täysin tuntemattomalta naiselta, ja vielä toiselta puolelta maata. Ihmeteltiin sitä, kysyin, et jos se on joku niistä sun existä (ennenkuin tapasi mun äidin)? Ei saanut päähän ja se jäi täysin epäselväksi.
Vuosia myöhemmin, isän 1 vuotta nuorempi sisko soitti isälle/veljelleen ja pyysi anteeksi, kaikkea. Isä vastasi siihen, ettei ole mitään anteeksipyydettävää. Kuulin, että tädillä sitten diag. muistisairaus ja kait jollain lailla halusi välit selviksi.
Nuo nyt mulle tulee mieleen.
Olen pohtinut asiaa ja tullut siihen lopputulokseen, että eihän mikään tässä elämässä ole varmaa paitsi epävarmuus. Aion nähdä hänet kunhan menen kotipaikkakunnalle käymään, kävi miten kävi. :D
Ap
Ajattele jos tästä alkaakin jotain suurta. Voisitko päivittää tänne myöhemmin miten tapaamisenne sujui?
Terv. Ikuinen romantikko
Vierailija kirjoitti:
Ajattele jos tästä alkaakin jotain suurta. Voisitko päivittää tänne myöhemmin miten tapaamisenne sujui?
Terv. Ikuinen romantikko
Kerron toki miten meni, kunhan nyt ensin päätän että milloin vierailen siellä. Onko täällä ketään joka olisi päätynyt vuosia myöhemmin yhteen teiniajan seurustelukumppaninsa kanssa?
Ap
Tuohan voi olla vuosisadan rakkaustarina ja toisaalta taas sitten välttämättä ei.
Nostalgia kiinnostaa ihmistä, koska se ei edellytä muutosta.
Kerrothan miten kävi! Onnea matkaan.
P.s tiedän yhden puolitutun joka alkoi viestitellä riparisussunsa kanssa. Ovat nyt onnellisesti naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele jos tästä alkaakin jotain suurta. Voisitko päivittää tänne myöhemmin miten tapaamisenne sujui?
Terv. Ikuinen romantikko
Kerron toki miten meni, kunhan nyt ensin päätän että milloin vierailen siellä. Onko täällä ketään joka olisi päätynyt vuosia myöhemmin yhteen teiniajan seurustelukumppaninsa kanssa?
Ap
En itse, mutta hyvä ystäväni meni avioeronsa jälkeen yhteen teinirakkautensa kanssa joka oli myös juuri eronnut. Nyt ovat olleet naimisissa yli 10v.
Käy ihmeessä! Jos on järkevä tyyppi, voi tulla hauska ilta.
Itse en lähtisi lämmittelemään exiä, mutta sulla ei varmaan ole samanlaista estettä, kun harkitset asiaa. En minäkään siinä uhkaa näkisi, ellei ole joku mt.tapaus, hullu tai stalkkeri.
Käy kattoon. Voittehan tavata ilman, että sen tarvii edes olla muuta kuin vanhojen kaverien tapaaminen. Ilmoittelet sitten vaan palstalle, että miten meni...
En menisi. Vanhan lämmittäminen on pohjaan polttamista. Mutta mieti mikä itellä on fiilis.
Toisaalta, voiko tuosta syntyä mitään järkevää (muuta kuin ehkä ystävyyttä), jos asutte edelleen kaukana toisistanne?
Totta kai kannattaa tavata! Itse varmaan pyrkisin suhtautumaan niin, että kiva nähdä vanhaa tuttua (olipa kyseessä sitten ex-poikaystävä tai muu kaveri) pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. En ainakaan lataisi liikaa odotuksia mistään uudelleenlämmittelystä. Mutta toki kaikki on mahdollista, ja aika paljon riippuu siitä, miten nämä 15 vuotta ovat teitä muovanneet.
No on se uhka. Ihan selkee uhka.
Sille miehelle.
Kannattaa laittaa ap peppureikä tulille poitsun kanssa!
Mä tapasin ex poikaystävän 30 vuoden takaa. Muistan miten surullinen olin kun hän jätti minut.
Ei tuntunut miltään. Ihan sama kun olisi kenen tahansa 50 vuotiaan äijän kanssa puhunut. Sen sikarin poltto vaan inhotti. Ei yhtään kipinää, ei yhtään mitään.
Olihan se tavallaan mukana tavata, niin ei tarvitse ikinä miettiä enempää.
Ei ole kumpaakaan jos oikein asiaan suhtaudut. Jos koet ihmisen mielenkiintoisena niin voihan sitä tavata.
Itse en ole kokenut millään tasolla hedelmälliseksi palata yhteen kenenkään kanssa. Kokeiltu on ja sama paska toistuu. Sykli lyhenee, kunnes oppii, että ei tästä tule lasta eikä paskaa.
Väliaikatietoja, nään hänet tänään illalla. Keskustelut ovat viimeaikoina menneet vähän flirttailevaan suuntaan, joten saa nähdä kuinka eukon käy.
Ap
Kävin tosiaan ex-poikkixen löuona ja pantiin niin että sänky hajos ja pimppi repes!
Ap
Ai hitsi, nyt vasta luin tämän ketjun ja pitihän se tallentaa, että voin myöhemmin tulla katsomaan kuinka kävi. Tsemppiä treffeille ap!
No voihan siinä särkyä illuusio menneisyydestä. Kuulostaa varmaan aika typerältä ja vähän sitä se ehkä onkin, mutta joskus on parempi elää mitä jos maailmassa.
Itse kyllä katsoisin tämän kortin ehdottomasti