HU: 28-vuotiaan miehen hautajaisissa ei ollut ketään läheistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei välttämättä pääse tai tahdo mennä hautajaisiin, vaikka olisi vainajan kanssa läheisissä väleissä. Matka voi olla liian kallis ja/tai hankala, etenkin jos köyhä asuu kaukana tai oma liikuntakyky on heikko, ja hautajaispäivälle voi olla valmiiksi muita suunnitelmia. 

Kyllä nyt yksiin hautajaisiin pitäisi kyetä menemään. Aika karua jos siitäkin on liikaa "vaivaa" tai "liian kallista" että ei edes hautajaisiin tule, kun on muita suunnitelmia! Ihan älytöntä. Kuka muka skippaisi jonkun läheisen hautajaiset, kun on kissanristiäiset tai mitä hyvänsä, tai matka varattu? Se perutaan, ja hautajaisiin mennään. Ihmiset tulevat jopa ulkomailta läheisen hautajaisiin.

Miksi? Saako siitä paremman taivaspaikan?

Vierailija kirjoitti:

Normaali palstalaisen hautajaiset.

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin mennä vapaaehtoisena yksinäisten ihmisten hautajaisiin. Kun vaan tietäisi, milloin niitä on.

Just. Tuolla on tavaton määrä yksinäisiä lapsia, nuoria, aikuisia, jne...ja tavattoman monet järjestöt, jne etsii vapaaehtoisia tukihenkilöitä, yms, kun välittävistä aikuisista on huutava pula ja sinä haluat kiillottaa omaa kruunuasi menemäällä hautajaisiin? 

 

 

Olen itsekkin ujo ja arka ihminen, joten hautajaisissa käyminen olisi introvertille helpompaa, kuin elävien tapaaminen.

Eli jos ihminen makaa henkihieverissä edessäsi ja pyytää apua, olet "ujo", mutta voit mennä hänen hautajaisiinsa suremaan? Huh huh, hoh hoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän ikää on, sitä todennäköisempää on, että ystävät ovat jo kuolleet. Jos on pieni suku, niin voi käydä noin.

Vainaja oli alle 30.

Mutta juu, siitä huolimatta että vainajaa itseään ei tuossa vaiheessa haittaa enää mikään, ei ole mikään ihme että elossa olevia haittaa. Tai itse ainakin liikuttuisin jos olisin mukana järjestämässä monttubileitä joihin osallistuu 0 muistajaa.

Mistä likuttuisit? Olen itse syntynyt perheeseen jossa kaikki ovat olleet minua kohtaan väkivaltaisia ja välit olen katkaissut itse. Ennemminkin harmittaisi jos he tulisivat hautajaisiini esittämään surevaa, että voi voikun se meidän x ei kestänyt raiskailua ja pahoinpitelyämme.

Pitääkö sinun raiskaus hullu joka ketju pilata ?

Sori, olisitteko halunneet tästä jonkun hurskasteluketjun? Kun ihan selvästi tiedossa on missä jamassa "heikoimmat" elävät, niin nyt viimein olisitte sitten halunneet käyttää aikaanne heidän vuokseen ilmestymällä palvomaan hänen ruumistaan? :D Vai papinko vuoksi sinne mennään edustamaan, katsokaam miten hyvä ihminen olen kun tällä tavoin yksinäistä tuen... Hups se kuoli... No tuota noin ööh...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän ikää on, sitä todennäköisempää on, että ystävät ovat jo kuolleet. Jos on pieni suku, niin voi käydä noin.

28v on todella nuori haudattavaksi ilman yhtäkään tuttua saattajaa.

Veikkaan samaa kuin joku muu. Huostaanotettu lapsena, vanhemmat alkoholisteja tai kuolleita, ei sisaruksia, ei yhteyttä sukuun. Lastenkodista 18-vuotiaana yksin pärjäämään omilleen -> päihdeongelma räjähtänyt käsiin, kuollut peukkuun tai vastaavaan kadulla. "Kaverit" kadulla myös, osa jo kuollut, osa niin sekaisin ettei mitään jakoa selviytyä hautajaisiin. Tai sitten lastenkodista omilleen, masentuminen, syrjäytyminen ja täydellinen eristäytyminen neljän seinän sisään, ei yhtään kaveria ja itsemurha 28-vuotiaana. 

Lastenkodista itsenäistyvien nuorten aikuisten jälkihuolto- ym. palveluista tämä hallitus muuten juuri leikkaa, kun rahaa on vain rikkaiden veronalennuksiin ja Kelan yksityisille lääkäriasemille maksamiin korvauksiin. 

Vierailija kirjoitti:

28-vuotias nuori ihminen eikä edes vanhempia hautajaisissa. Oli tuon nuoren ihmisen tausta mikä tahansa niin kyllähän se vähän hiljaiseksi vetää. Itselläni kaksi lasta enkä voisi koskaan kuvitella rakkauteni heitä kohtaan loppuvan, vaikka mitä tapahtuisi ja välit menisi poikki. Häntä ei jäänyt kaipaamaan edes oma äiti, ellei hänkin kuollut jo.

Usein ne samat tyypit jotka näitä pahoinpitelevät ja ajavat ongelmiin, ovat juuri niitä, jotka myös väittävät "rakastavansa". 

Vierailija kirjoitti:

Lastenkotiin ja sieltä narkomaaniksi kadulle = kuolema 28-vuotiaana. Onneksi ei tarvinnut elämässään enää kärsiä. Mut kokoomuslaisen mielestä Suomessa jokaisella on samat mahdollisuudet.

 

Narkkariksi ajautuminen on henkilön oma päätös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenkotiin ja sieltä narkomaaniksi kadulle = kuolema 28-vuotiaana. Onneksi ei tarvinnut elämässään enää kärsiä. Mut kokoomuslaisen mielestä Suomessa jokaisella on samat mahdollisuudet.

 

Narkkariksi ajautuminen on henkilön oma päätös.

Ei se kyllä ole, mutta ehkäpä tarvitset jonkun läheisemmän esimerkin jonka kautta asiasta oppia. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei välttämättä pääse tai tahdo mennä hautajaisiin, vaikka olisi vainajan kanssa läheisissä väleissä. Matka voi olla liian kallis ja/tai hankala, etenkin jos köyhä asuu kaukana tai oma liikuntakyky on heikko, ja hautajaispäivälle voi olla valmiiksi muita suunnitelmia. 

Jos jumppakerho kokoontuu, hautajaiset jää auttamatta väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän ikää on, sitä todennäköisempää on, että ystävät ovat jo kuolleet. Jos on pieni suku, niin voi käydä noin.

28v on todella nuori haudattavaksi ilman yhtäkään tuttua saattajaa.

Kusipäisiä 28v on siinä missä 80v kin

Mutta luulisi että alle kolmekymppisellä on vielä vanhemmatkin elossa. Eikö muka vanhempia oma jälkikasvu kiinnosta tuon vertaa? Tai siis tiedän, että omaa elossa olevaa vanhempaani ei kiinnostaisi, hän ei tulisi hautajaisiini, mutta olen aina ajatellut että perheeni on hyvin erikoinen suhteessa muihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän ikää on, sitä todennäköisempää on, että ystävät ovat jo kuolleet. Jos on pieni suku, niin voi käydä noin.

Vainaja oli alle 30.

Mutta juu, siitä huolimatta että vainajaa itseään ei tuossa vaiheessa haittaa enää mikään, ei ole mikään ihme että elossa olevia haittaa. Tai itse ainakin liikuttuisin jos olisin mukana järjestämässä monttubileitä joihin osallistuu 0 muistajaa.

Onhan se surullista ettei muistajia ole kun arkussa makaa, mutta surullisempaa se on olla elossa ilman ainuttakaan läheistä tai kaveria. Tuolla arkussa sitä yksinäisyyttään ei enää ole kokemassa.

Kuolleiden luokse ei ehditä, mutta mikä hitsi siinä on että vastasyntyneitä vauvoja sylissä pitämään tarvitaan vieraita ihmisiä. Siis synnytyslaitokselle?

Minulla on ihan sama mitä ruumiilleni tekevät sillä en ole sitä enää näkemässä enkä tuntemassa. Vaikka heittäisivät ruumiini kompostiin tai ottaisivat sen tutkimuskäyttöön lopullisesti. 

Kaikkien pitäisi nähdä ihminen elävänä eikä vasta kuolleena. Ei kuolleena tee enää millään kenenkään muistamisilla, kaipauksilla ja arvostuksella saati kukkasilla vaan tuo kaikki pitäisi muistaa (ja jaksaa viitsiä) antaa ihmiselle hänen ollessaan elossa.

Tai sitten antaa olla myös sitten kuin toista ei enää ole. 

Se on itse asiassa aika hyvä (tavallaan) ajatusleikki, että montako ihmistä tulisi hautajaisiisi. Sellainen onnistuneen elämän merkki, tavallaan.

Itse olen tuota joskus miettinyt oikein yksinäisimmilläni. Tuntuu nimittäin, että ei olis tunkua ovella mullakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää alleviivata tuollaista. Hänellä ei ollut ketään siellä ja sillä sipuli. Niin se elämä vaan välillä menee. Miksi tehdä siitä numeroa tai ongelmaa. Tuskin vainaja itsekään tykkäsi. Ei häntä kuolleena haittaa moinen. Sääli on sairautta.

Samaa mieltä. Ehkä hän halusi olla yksin, emme voi tietää.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei välttämättä pääse tai tahdo mennä hautajaisiin, vaikka olisi vainajan kanssa läheisissä väleissä. Matka voi olla liian kallis ja/tai hankala, etenkin jos köyhä asuu kaukana tai oma liikuntakyky on heikko, ja hautajaispäivälle voi olla valmiiksi muita suunnitelmia. 

Silloin voi kuitenkin lähettää adressin/kukat arkulle vaikka olisi toisella puolella maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenkotiin ja sieltä narkomaaniksi kadulle = kuolema 28-vuotiaana. Onneksi ei tarvinnut elämässään enää kärsiä. Mut kokoomuslaisen mielestä Suomessa jokaisella on samat mahdollisuudet.

 

Narkkariksi ajautuminen on henkilön oma päätös.

Ei se kyllä ole, mutta ehkäpä tarvitset jonkun läheisemmän esimerkin jonka kautta asiasta oppia. 

Kukas sen päätöksen narkomaanin puolesta tekee? Mun omat kaverit kaikki oli nuoruudessa kovienkin aineiden käyttäjiä, mutta itse en koskaan alkoa enempää ottanut vaikka miten välillä tuputettiin kokeilemaan.

En tiedä onko jutun henkilö ollut narkki.

Mutta jos joku oma sukulainen sellaiseksi alkaa, on yhteydenpito siinä.

En menisi myöskään hautajaisiin, sitä saa mitä tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei välttämättä pääse tai tahdo mennä hautajaisiin, vaikka olisi vainajan kanssa läheisissä väleissä. Matka voi olla liian kallis ja/tai hankala, etenkin jos köyhä asuu kaukana tai oma liikuntakyky on heikko, ja hautajaispäivälle voi olla valmiiksi muita suunnitelmia. 

Kyllä nyt yksiin hautajaisiin pitäisi kyetä menemään. Aika karua jos siitäkin on liikaa "vaivaa" tai "liian kallista" että ei edes hautajaisiin tule, kun on muita suunnitelmia! Ihan älytöntä. Kuka muka skippaisi jonkun läheisen hautajaiset, kun on kissanristiäiset tai mitä hyvänsä, tai matka varattu? Se perutaan, ja hautajaisiin mennään. Ihmiset tulevat jopa ulkomailta läheisen hautajaisiin.

Miksi? Saako siitä paremman taivaspaikan?

Yleensä on tapana mennä hautajaisiin, jos henkilö oli itselle läheinen ja tärkeä?