Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomen kansa ollut joskus muinoin ruoan osalta omavarainen joko täysin tai hyvin pitkälle?
19.10.2025 |
Ovatko esivanhempamme olleet koskaan ruoan osalta (lähes) omavaraisia niin että ollaan tarvittu korkeintaan Ruotsin puolelta jotain?
Kommentit (31)
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on enää murto-osa niistä maatiloista joita oli esim 1950-luvulla. Jos tulee iso sota, kaikki tuonti loppuu. Suuri nälänhätä 1860-80 johtui siitä että omasta maasta ei saatu riittävästi ruokaa ja ulkomailta ei mitään.
Tämä skenaario hirvittää tällaisena maailmanpoliittisesti epävakaana aikana. Suomen väkiluku on nyt suurempi kuin koskaan.
Jotain tarttis tehdä ruokaomavaraisuuden kasvattamiseksi.
Niin ja jotkut haukkuvat maataloustukia ja maanviljeljöitä. Kyllä noillakin haukkujilla suolenmutka tyhjenisi ilman suomalaista maataloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, ainakin kun tarpeeksi kauas ajallisesti mennään.
Ei ikinä. Suolaa ja vehnää/viljaa on aina jouduttu tuomaan. Meillähän ei ole suolakerrostumia.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on enää murto-osa niistä maatiloista joita oli esim 1950-luvulla. Jos tulee iso sota, kaikki tuonti loppuu. Suuri nälänhätä 1860-80 johtui siitä että omasta maasta ei saatu riittävästi ruokaa ja ulkomailta ei mitään.
Tämä skenaario hirvittää tällaisena maailmanpoliittisesti epävakaana aikana. Suomen väkiluku on nyt suurempi kuin koskaan.
Jotain tarttis tehdä ruokaomavaraisuuden kasvattamiseksi.
Niin ja jotkut haukkuvat maataloustukia ja maanviljeljöitä. Kyllä noillakin haukkujilla suolenmutka tyhjenisi ilman suomalaista maataloutta.
En juuri lainkaan osta suomalaista ruokaa kun ulkomailta saa usein laadukkaampaa ja paremman makuista. Ei ole kuule suolenmutka lainkaan tyhjä.
Vierailija kirjoitti:
Omavaraisuus tarkoitti ajoittain nälänhätiä.
1800-l. ja 1900-l. alussa tuotiin viljaa, kunnes tilanne heikkeni 1. maailmansodan ja itsenäistymisen myötä.
1700 iso viha nälän hätä. Wikipedia isoviha. 1800 nälän hätä. Ylikylmä kesä. 1930 nälkä ja 1950 nälkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli nälänhätä kun meri jäässä kesälläkin. Meillä on ollut jäämeri ennen. Kalastus. Ja taloissa oli kellarit kylmätilat missä kasvikset talven yli. Nykyään on jääkaapit pakastimet. Metsästys . Kauppahallissa voi ostaa riistaa. Torilla kalaa. Meillä on omat mausteet kuten tilli persilja omena porkkana viinimarjapensaan lehdet ja nokkonen kuin yrttejä. Esimerkiksi hillot on tehty Suomessa . Viipuriin tuotiin suolaa ja mausteita sekä silkkiä. Silti oli oma ruokatuotanto. Viipurissa oli paljon kauppoja suomalaisilla.
Osaakohan kukaan enää edes leipoa aito aineista oikeaa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omavaraisuus tarkoitti ajoittain nälänhätiä.
1800-l. ja 1900-l. alussa tuotiin viljaa, kunnes tilanne heikkeni 1. maailmansodan ja itsenäistymisen myötä.
Juuri näin.
Punaisia kuoli tuon takia vankileirellä paljon, koska viljan saanti ulkomailta heikkeni. Valkoinen puoli ei tahallaan näännyttänyt punaisia vankeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä 1900-luvulla oli nälänhätää Kainuussa.
Toisen maailmansodan aikana jouduttiin tuomaan viljaa Saksasta.
Eniten omavarainen Suomi taisi olla 1960-luvulla kun Maalaisliitto oli mahtipuolue joka oli jokaisessa hallituksessa pääministeripuolue joka takasi maajusseille ehkä vähän liian hyvät tukiaiset, lopputulos, että voita jouduttiin viemään pilkkahinnalla ulkomaille.
Meillä/maalla oli joskus kaikki 4 viljaa, vehnä lähti ensimmäisenä: Joko ei menestynyt ko. maalla tai sitten kyläkaupasta alkoi saamaan -jauhoja niin halvalla, ettei kannattanut. Oli hevonen, sen tamman kävin joskus 4-5v.:na taluttamassa talliin. Sitten oli yhtäaikaa sekä traktori että tuo; se sitten ikääntyi ja piti laittaa pois. Sen jälkeen lähti sitten myös kaura.
Ohra ja ruis jäi. Muistan teini-iästä, kun kynnet oli mullassa. Lopulta sitten ... viimeinen lehmä pois ja sen jälkeen lampaatkin. Kaupasta sai ruisleipää (ja "mallasta"). ... Kyläkauppa loppui jo -81, seuraava kyläkauppa sitten 8km:n päässä. Maitoa naapurista, heinää tehtiin vielä jonkun verran, vähän; juurikin naapurin "hätävaraksi".
Kaikenlaisissa "heinätöissä" sitä piti meikäläsenkin olla: Ajettiin kuorma naapuriin, Huhtikuun aamulla pakkasen puolella ja meikä kuorman päällä! Jumankauta kun tärisin ja tutisin kylmästä! (pakkasta ja se ajoviima...).