Lue keskustelun säännöt.
Minä vuonna olet syntynyt ja mikä omassa elämässäsi on ollut parasta aikaa?
19.10.2025 |
Aina sanotaan, että ennen oli paremmin.
Vuonna 1992 syntyneenä koen, että ennen ei ollut paremmin vaan parasta on nyt. Suurin syy siihen, miksi nyt asiat ovat hyvin, on jatkuva työsopimus ja tunne siitä, että en joudu pian työttömäksi ja rahattomaksi. Ainoa asia, mikä ennen oli paremmin on se, ettei ennen ollut älypuhelimia. Internet on hyvä keksintö, mutta internetin ei tarvitsisi olla koko ajan mukana. Lankapuhelin, uutiset sanomalehdestä tai telkkarista ja kotikone kalliilla internetillä (niinkuin ennenvanhaan) olisi paras.
Minä vuonna sinä olet syntynyt ja mikä on oman elämäsi paras aika ja miksi?
Kommentit (25)
1956. Parasta oli nuoruus 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon syntynyt 1979. Sosiaalisuuden kannalta parasta aikaa oli ammattikorkeakoulu, meillä oli tosi hyvä porukka ja siihen aikaan liittyy paljon hyviä muutoksia verrattuna yläasteeseen ja lukioon. Toisaalta juuri nyt elän taloudellisesti parasta aikaa, joka mahdollistaa sellaisen elämän josta nuorempana haaveilin.
Iän myötä muutun kuitenkin nostalgisemmaksi, ja kaipaan aikaa ennen älypuhelimia, polarisaatiota ja kaikkea turhaa hälinää. Haaveilen oman elämän yksinkertaistamisesta ja palaamisesta perusasioiden äärelle.
Olen syntynyt v 1979. Lapsuus ja nuoruus oli kamalaa. Elämäni alkoi 20v ja on siitä vain parantunut. Toki kuoppia on välillä ollut, mutta nousujohteinen koko ajan.
1973 ja paras aika oli lukio-ja opiskeluvuodet (88-95) vaikka osittain elettiin lama-aikaa. Ihana kaveriporukka, opiskelut sujuivat, oli kesätöitä, poikaystäviä, matkustelua ja huoletonta nuoruutta.
1977. 2000-luvun alku oli parasta. Opiskeltiin ja oli älyllinen kaveriporukka. Sen jälkeen ihmisiä alkoi vain kiinnostaa kakkavaipparumbat, omakotitalot, urat ja muiden keskiluokkaisen elämän symbolien tavoittelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niitä tänne luettelin tuntemattomille ??? 😝
Kun lapset olivat pieniä. Voisinpa elää vielä kerran sen ajan. Sitten se aika kun olivat kasvaneet jo aikuisiksi ja muuttaneet kotoa pois, molemmilla hyvät ammatit, ja minä olin vielä kumminkin nuori (nuorena kun lapset tein). Nyt on aikaa itselle ja omalle elämälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1969. Parasta aikaa 1990-luku, olin 20-30-vuotias, sekä nyt (olen 55-60-vuotias). Syy on elämäntilanne, asumismuoto, työelämätilanne ja parisuhdetilanne.
Syntynyt 1952, parasta aikaa oli lapsuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1974. 1980-luku oli hyvää aikaa. Oli hyvä lapsuus ja kaikki suuren kaveripiirini vanhemmat olivat töissä, palvelut pelasivat. M51
Vierailija kirjoitti:
1956. Parasta oli nuoruus 70-luvulla.
70-luvulla oltiin sellaisia kuin mitä oltiin. Jos oli kauniit, pitkät hiukset tai nätit kynnet ja ripset niin ne oli luonnostaan. Nykyään ei voi tietää, mitä lisäosia kenelläkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä tänne luettelin tuntemattomille ??? 😝
Jos pelkää vastata tuntemattomille niin ei kannata tulla keskustelupalstalle, jossa on tuntemattomia.
1978. En osaa sanoa. On ollut tähän mennessä ylä- ja alamäkiä kaikkina aikoina. Nukkuessa olen ollut onnellisin joskus tai kun on turvaa jostain, turvaa ei automaattisesti ole. Ellei kaikki päätetä että nyt se parempi maailma tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1993 ja mulle parasta aikaa on ollut 2010-2020. Siinä välillä saanut työpaikan, jossa olen edelleen ja lapset syntyneet. Rahat myös riittivät paljon paremmin tuohon aikaan kaikkeen, vaikka siinä tulikin myös kotivuosia lasten kanssa.
1990. Lukiovuodet parasta aikaa. Olin hyvin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Muistan kun meille sanottiin, että oman paikan löytämisellä ei ole kiire. Välivuosien pitoon jopa rohkaistiin, kunhan silloin tekee töitä, matkustelee tai opiskelee vaikka kansanopistossa.
Puhuttiin siitäkin, että boomerien eläkkeelle jäännin myötä tulee työvoimapula. No ei sitä sitte tullutkaan. Sen huomasi jo abivuonna, kun aloin etsiä työpaikkaa välivuodeksi. Niin ja edes kesätöihinkään en päässyt. Onneksi pääsin sinne kansanopistoon sitten.
Vierailija kirjoitti:
1956. Parasta oli nuoruus 70-luvulla.
Silloin musiikkikin oli musiikkia eikä mitään räpätystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1956. Parasta oli nuoruus 70-luvulla.
70-luvulla oltiin sellaisia kuin mitä oltiin. Jos oli kauniit, pitkät hiukset tai nätit kynnet ja ripset niin ne oli luonnostaan. Nykyään ei voi tietää, mitä lisäosia kenelläkin on.
Muistan työmatkani ja linja-autoon tuli aina samalta pysäkiltä tyttö, jolla oli kauniit pitkät ripset. Hän oli tosi kaunis.
Minulla aika 20 ikävuoden molemmin puolin oli hyvää aikaa. Oli rohkeutta ja rentoutta tutustua ihmisiin. Keskustelut oli muka niin huiman viisaita ja avarakatseisia. Kesäyöt niin ihanan valoisia ja tulevaisuus toivetta täynnä.
Sitten menin naimisiin....
Syntynyt 1987. Lapsuus (90-luvulla) oli elämäni parhainta aikaa. Ei ollut huolia ja jos oli niin yleensä ne liittyi johonkin tosi helppoon juttuun kuten esim että pitäisi lukea koulussa kokeisiin ja huoli oli että jos en saa siitäkään huolimatta hyvää numeroa, minulla oli ihanat ja rakastavat vanhemmat (ovat sellaisia toki yhä ), paljon ystäviä, koko elämä edessä.