Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja kyvykkyys on nykyään tabu
16.10.2025 |
Opiskelen yliopistossa unelma-ammattiini ja olen kokenut opinnot kuormittavina. On ollut vaikeuksia suoriutua deadlineista, mikä selittyy osin nykyajan kiireisellä opiskelutahdilla. Kuitenkin moni vuosikurssilainen on suoriutunut näistä tehtävistä hyvin tuloksin sen suuremmin kärsimättä.
Olen monesti pohtinut, että voisiko minulla olla adhd, kun tehtävien tekemiseen on ollut vaikea keskittyä ja siksi eteneminen on yleensä viivästynyt. Ajatus adhd:sta aluksi sai minulle paremman olon, sillä vaikeudet selittyisivät silloin jollain diagnoosilla, eikä esimerkiksi älykkyyden tai kyvykkyyden puutoksella. Kuitenkin näin jälkikäteen olen miettinyt miksi tämä älyn riittämättömyys olisi niin kauhea asia itselleni. En siis koe olevani tyhmä, mutta opinnot vaativat kenties hieman keskivertoa korkeampaa älykkyyttä.
Mietin voisiko tämä adhd-diagnosoinnin yleisyys olla sidoksissa yliopisto-opiskelijoiden määrän lisääntymiseen. Veikkaan, että monelle on vaikea myöntää itselleen, että rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä saman tasoiseen opiskelutulokseen kuin kurssikavereilla. Miksi älykkyydestä ei ikinä puhuta näissä adhd-keskusteluissa? Eihän kukaan älykkyydelleen tai sen puutteelle mitään voi, miksi siis hävetä sellaista piirrettä, mihin ei voi vaikuttaa?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen, ap tuli tänne kertomaan, ettei oikein pärjää opinnoissaan koska mahdollisesti ei ole älykäs, ja sen jälkeen alkoi floodaamaan linkkejä miesten ylivertaisesta älykkyydestä.
Mitå seuraavaksi? Meneekö ap korjauttamaan sukupuolensa vai tyytyykö hän paistattelemaan sukupuolensa menestyksessä?
Ap tässä, tulin vähän myöhässä paikalle. Tuo sukupuolipakottaja on joku muu kuin minä. Minua ei kiinnosta tämä sukupuolten välinen älykkyysero, vaan nimenomaan se, että miksi älykkyydestä ja lahjakkuudesta usein vaietaan näissä työssä ja opinnoissa suoriutumista käsittelevissä keskusteluissa.
Yksi kommentoija nosti hyvän pointin perfektionismista, ja se lienee myös olennainen osa tätä ilmiötä. Olen jossain määrin perfektionisti ja tämä osaltaan selittää turhautuneisuuttani opinnoissani. Veikkaan sen ja yhteiskunnan suorituskeskeisyyden selitt
Eikö tuo kuvailemasi ero ole prosessinopeuden ja kristallisoituneen älykkyyden ero? Itse en usko monien älykkyyksien teoriaan (sosiaalinen älykkyys, praktikaalinen älykkyys erikseen jne.) mutta nämä kaksi älykkyyden ulottuvuutta ovat uskottavia. Nopeus ei ole ainoa älykkyyden muoto, vaan on myös älykkäitä, joilla prosessointi on hieman hitaampaa, mutta yhdistely tehokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eikö tuo kuvailemasi ero ole prosessinopeuden ja kristallisoituneen älykkyyden ero? Itse en usko monien älykkyyksien teoriaan (sosiaalinen älykkyys, praktikaalinen älykkyys erikseen jne.) mutta nämä kaksi älykkyyden ulottuvuutta ovat uskottavia. Nopeus ei ole ainoa älykkyyden muoto, vaan on myös älykkäitä, joilla prosessointi on hieman hitaampaa, mutta yhdistely tehokasta."
Kiitos tästä kommentista, en ollut tietoinen näistä kahdesta älykkyyden kategoriasta. Nyt kun vähän luin asiasta, tämä vaikuttaa minusta järkeenkäyvältä.
- ap
Pitää olla aivopesty työorja joka ei kysele ja valita. Ihan sama vaikka olisi orja palkka ja huonot työ olosuhteet. Järkeähän silloin ei saa olla. Myös pitää olla että kumartelee hallintoa ja poliitikkoja aina. Omalla päällä ajatteluun pitää tulla stoppi!
Opiskelen yliopistossa ja meidänkin ryhmässä on ADHD diagnoosin saaneita ja heidän kohdallaan se näkyy juuri siten, että myöhästelevät. Olen ryhmässä yleensä se, jolla on hyvä toiminnanohjaus ja suunnitelmallisuus, organisointi kyky on laadukasta. Kun aloitetaan jokin työ, jolla on deadline vaikka 4 viikon päästä olen auttanut pilkkomaan tehtävää osiin, esim. ehdottanut tehtävän jakamista ja muistutellut, että nyt olisi hyvä aloittaa esseen tekemistä kun aikaa on vielä jäljellä. ADHD ihmiset kuitenkin jättävät tehtävät viimeiseen iltaan tai viimetinkaan. Minusta tehtävät eivät ole välttämättä huonosti tehtyjä, mutta tehtävien myöhästely vaikuttaa arviointiin mikä ei tietenkään aina tunnu muista ryhmäläisistä kivalta. Jos mahdollista, pyri aina mielummin ennakoimaan eli kun uusi kurssi alkaa, aloita tehtävien teko heti, vaikka et saisikaan tehtävää/omaa osuuttasi heti valmiiksi olet kuitenkin sen aloittanut ja saanut sitä eteenpäin. Jos tehtävän jättää viime tippaan voi työ olla liian iso kun Yliopistossa pitää perehtyä niin laajoihin kokonaisuuksiin. Jos siis haluat suoriutua hyvällä tasolla. Mullakin on lievää autistista oireilua, mutta ei niin vakavaa kuitenkaan ja suvussa on diagnoosin saaneita. Suoriudun koulussa ihan hyvin, joten en valitettavasti voi samaistua siihen, että miten ADHD ihmistä voisi auttaa sen suhteen, että esim. saisi kannustettua tekemään niitä tehtäviä vaikka edes kappaleen verran joka päivä eikä jättää viime tippaan. Itsekin tein ensimmäisenä vuotena sen virheen, että en lukenut tehtävän antoja kunnolla ja saattoi jäädä joku kirjan lukeminen viime tippaan, mutta opin aika nopeasti virheestäni sen, että pitää aloittaa lukeminen ja perehtyminen ajoissa ja töitä on tehtävä lähes päivittäin. Se on itsestä kiinni sitten, että ottaako neuvoja vastaan vai pitääkö ärsyttävänä niitä kenellä on hyvä toimiva metodi opiskella. Jotkut on kiukutelleet minulle kun olen yrittänyt tukea siinä, että miten ne hommat saa hyvin hoidettua.
jos oot päässyt yliopistoon niin ei varmana ole ADHD. Sen verran vammauttava aivolutikka. Hyvä kun selviää arjesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähemmän ne on tabu kuin ennen. APlla ei ole kokemusta.... siitä puhe mistä puute
ADHD on pelkkä lääkeyritysten luoma huijaus, jonka verukkeella myydään pillereitä. Se toimii tekosyynä milloin millekin ihmisen koetulle puutteelle, oli tämä sitten tyhmyys tai kurin puute. Myöskin koululaitoksen aivopesuun soveltumattomat vilkkaat lapset usein demonisoidaan ADHD-tapauksiksi ja turrutetaan pillereillä, jotta alistuvat roskaopetukseen, jonka tarkoituksena on kouluttaa lapset kuuliaisiksi lampaiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADHD ei kaikilla vaikuta älykkyyteen, joten kyllä voi päästä yliopistoon ADHD:na, koska se on keskittymiseen liittyvä ongelma ei älykkyytteen. Jos ADHD:n liittyy älyllinen vamma niin se on asia erikseen. Eikä kukaan normaalikaan Yliopistossa, vaikka olisi kuinka huippuälykäs pysty saamaan kursseista hyviä arvosanoja tekemättä töitä. Jos haluaa saada hyvät arvosanat, täytyy lukea, perehtyä aineistoihin jne. Ei ne kenellekkään helpolla tule vaikka jotkut niin sanookin. Kerran yksi kurssi kaveri sanoi, että olipa helppoa täällä kurssilla, mutta sitten toisella kurssilla hänellä ei ollutkaan helppoa ja oli vaikeaa päätä kurssia läpi. Se ihan riippuu siitäkin, mitkä ovat omia vahvuusalueita.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on pelkkä lääkeyritysten luoma huijaus, jonka verukkeella myydään pillereitä. Se toimii tekosyynä milloin millekin ihmisen koetulle puutteelle, oli tämä sitten tyhmyys tai kurin puute. Myöskin koululaitoksen aivopesuun soveltumattomat vilkkaat lapset usein demonisoidaan ADHD-tapauksiksi ja turrutetaan pillereillä, jotta alistuvat roskaopetukseen, jonka tarkoituksena on kouluttaa lapset kuuliaisiksi lampaiksi.
Itseasiassa ei ole. Se pystytään geeneissäkin jo todentamaan. Ei myöskään ole kurin puutetta. Kuri ei liity ADHD:n mitenkään. Joskus ihmiset puhuu asioista joista eivät mitään tiedä kuten sinä nyt. ADHD vaikuttaa ihmisen kykyyn keskittyä. Kuvittele tilanne, jossa kerrot lapselle asioita, sääntöjä jne. ja lapsi ei voi keskittyä siihen vaan hänen huomio herpaantuu, lapsi ei tee sitä tahallaan vaan hänen aivonsa toimivat sillätavalla. Et voi kurittamalla luoda ADHD ihmiselle keskittymiskykyä. Tämä voi olla joillekkin todella vaikeasti ymmärrettävä asia silloin jos ajattelu on yksinkertaista eikä asiaan olla perehdytty riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on pelkkä lääkeyritysten luoma huijaus, jonka verukkeella myydään pillereitä. Se toimii tekosyynä milloin millekin ihmisen koetulle puutteelle, oli tämä sitten tyhmyys tai kurin puute. Myöskin koululaitoksen aivopesuun soveltumattomat vilkkaat lapset usein demonisoidaan ADHD-tapauksiksi ja turrutetaan pillereillä, jotta alistuvat roskaopetukseen, jonka tarkoituksena on kouluttaa lapset kuuliaisiksi lampaiksi.
Itseasiassa ei ole. Se pystytään geeneissäkin jo todentamaan. Ei myöskään ole kurin puutetta. Kuri ei liity ADHD:n mitenkään. Joskus ihmiset puhuu asioista joista eivät mitään tiedä kuten sinä nyt. ADHD vaikuttaa ihmisen kykyyn keskittyä. Kuvittele tilanne, jossa kerrot lapselle asioita, sääntöjä jne. ja lapsi ei voi keskittyä siihen vaan hänen huomio herpaantuu, lapsi ei tee sitä tahallaan vaan hänen aivonsa toimivat sillätavalla. Et voi kurittamalla luoda ADHD ihmiselle keskittymiskykyä. Tämä voi olla joillekkin todella vaikeasti ymmärrettävä asia silloin jos ajattelu on yksinkertaista eikä asiaan olla perehdytty riittävästi.
Hieno mainospuhe pilleriyrityksille.
Näinpä. Ihmiset ovat eriarvoisia ominaisuuksiensa perusteella, enkä puhu ihonväristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on pelkkä lääkeyritysten luoma huijaus, jonka verukkeella myydään pillereitä. Se toimii tekosyynä milloin millekin ihmisen koetulle puutteelle, oli tämä sitten tyhmyys tai kurin puute. Myöskin koululaitoksen aivopesuun soveltumattomat vilkkaat lapset usein demonisoidaan ADHD-tapauksiksi ja turrutetaan pillereillä, jotta alistuvat roskaopetukseen, jonka tarkoituksena on kouluttaa lapset kuuliaisiksi lampaiksi.
Itseasiassa ei ole. Se pystytään geeneissäkin jo todentamaan. Ei myöskään ole kurin puutetta. Kuri ei liity ADHD:n mitenkään. Joskus ihmiset puhuu asioista joista eivät mitään tiedä kuten sinä nyt. ADHD vaikuttaa ihmisen kykyyn keskittyä. Kuvittele tilanne, jossa kerrot lapselle asioita, sääntöjä jne. ja lapsi ei voi keskittyä siihen vaan hänen huomio herpaantuu, lapsi ei tee sitä tahallaan vaan hänen aivonsa toimivat sillätavalla. Et voi kurittamalla luoda ADHD ihmiselle keskittymiskykyä. Tämä voi olla joillekkin todella vaikeasti ymmärrettävä asia silloin jos ajattelu on yksinkertaista eikä asiaan olla perehdytty riittävästi.
Hieno mainospuhe pilleriyrityksille.
En minä puhunut mitään lääkkeistä eivätkä Kaikki ADHD:t tarvitse lääkitystä, joten ennenkuin alat asioista puhumaan ota selvää. Silloin argumentointi on parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla aivopesty työorja joka ei kysele ja valita. Ihan sama vaikka olisi orja palkka ja huonot työ olosuhteet. Järkeähän silloin ei saa olla. Myös pitää olla että kumartelee hallintoa ja poliitikkoja aina. Omalla päällä ajatteluun pitää tulla stoppi!
Pitää olla tyhmä, jos ei osaa olla valittamatta oikeassa paikassa oikeille henkilöille ja vielä tyhmempi, kun jää orjapalkalla vailttamaan.
Poliitikoille ei kovin moni pääse valittamaan eikä niille valittamisesta ole edes mitään hyötyä, koska eivät voi vaikuttaa mihinkään. Poliitikot painavat sitä nappia, minkä puoluekuri määrää ja saavat palkaksi läskin sopeutumiseläkkeen ja mukavia hallituspaikkoja firmoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kuvaajasta selviää, miksi johtajat on miehiä ja miksi miehien kuuluu saada enemmän palkkaa.
Fakta: Miesten älykkyysjakauma on laajempi.
Seuraus: Käytännössä kaikki erittäin älykkäät ovat miehiä.
Tutkimus:
Ulster Institute for Social Research:
https://www.researchgate.net/publication/309120677_Sex_differences_in_i…
Tulos:
Men showed greater variability than women on the Full Scale IQ
Lausuma:
Dr Paul Irwing, a senior lecturer in organisational psychology at Manchester University:
"There are 30 times the number of men with an IQ of 170-plus as there are women."
https://www.independent.co.uk/news/education/higher/dr-paul-irwing-ther…
Ja maailman sadan parhaan shakinpelaajan joukossa ei ole yhtään naista
Lähes kaikki itse varallisuutensa luoneen miljardöörit ovat miehiä
Listaa voi jatkaa vaikka kuinka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin
Niissä joiden ÄO on 120 tai yli
On jo 2 kertaa enemmän miehiä kuin naisia
Ei heille löydy kaikille älykästä naista
"Dr Paul Irwing: 'There are twice as many men as women with an IQ of 120-plus"
https://www.independent.co.uk/news/education/higher/dr-paul-irwing-ther…Ap
Älykkäännä naisena (>135) en halua miestä :)
Älykkäänä miehenä (>153) minun on helppo löytää naispuolista seuraa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
..
Vielä selvemmin asia on nähtävissä esim urheilussa. Ihmiset haluaa ajatella että genetiikalla olis isokin ero, silti urheilussa olympialaisissa mestareita tulee kaikkialta puolilta maailmaa, ja ratkaisevin tekijä on valmennus ja oikea harjoittelu, ei geenit. Tai jos eroja eri väestönryhmien välillä on, ne on aivan pieniä
Aivan! Tasoryhmät kouluun takaisin. Vaaditaan lapsille kunnon opetusta, tarpeeksi haastetta ja mittaroivia arvosanoja!
On myös jätettävä luokalle, jos ei ole opittu vaadittua minimitasoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS: Älykkäät saavat yleensä älykkäitä lapsia
Älykkyystestien yksi suosittu kritiikki on, että ne mittaavat vain testiälyä. Tosiasiassa testit kertovat hyvin todellisesta ominaisuudesta, jolla on monia seurauksia käytännön elämässä.
Esimerkiksi tuore tutkimus Suomesta ja Norjasta osoittaa, että armeijan älykkyystesteissä saatu tulos ennustaa, miten hyvin miehet ansaitsevat myöhemmin työelämässä. Mitä paremmin oli menestynyt armeijan älykkyystestissä, sitä korkeammat olivat tulot keskimäärin.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000011288726.html
Älykkyystestit mittaavat vain suoriutumista älykkyystesteissä, eivät mitään muuta. Se että hyvätasoinen suoriutuminen älykkyystestissä ennustaa ryhmätasolla tilastollisesti parempaa uramenestystä ja korkeampaa koulutusta ei tarkoita, että se mittaisi mitään muuta, kuin mitä se mittaa. Esimerkiksi persoonallisuuden piirteistä tunnollisuus ja siihen liittyvä varhain kehittyvä itsekontrolli ennustaa hyvin koulumenetystä, parempaa terveyttä, korkeampaa koulutusta ja parempaa urakehitystä. Tunnollisilla ihmisillä on usein myös vakaampia parisuhteita, ja he kasvattavat tasapainoisessa ydinperheessä emotionaalisesti tasapainoisempia terveempiä jälkeläisiä. Mikä johtuu geneettisestä ja mikä sosiaalisesta perimästä, näitä ei voi toisistaan erottaa millään luotettavalla menetelmällä. Tunnollisuutta mittavat persoonallisuustestit eivät ennustevoimastaan huolimatta mittaa mitään muuta, kuin tunnollisuutta piirteenä. Eli mahdollisesti osin opittuja, pieneltä osin synnynnäisiä reagointi- ja toimintatapoja. Nämä sitten kasautuvat ihmisryhmille niin, että tunnolliset, kognitiiviselta suoriutumiseltaan hyvätasoiset, emotionaalisesti tasapainoiset eli matalasti neuroottiset ihmiset siirtävät näitä piirteitä ja reagointi- ja toimintamalleja eteenpäin jälkeläisilleen, jotka taas valikoivat usein lisääntymiskumppaninsa samantyyppisten piirteiden perusteella. Näille ihmisille kasautuu myös sosiaalisia, taloudellisia ja henkisiä resursseja, joita he siirtävät lapsilleen. Huono-osaisuus kasautuu samantyyppisten mekanismien kautta, mutta eri suuntaisesti. Taustalla on siis runsaasti ympäristötekijöihin, kulttuurin normeihin, arvoihin ja mahdollisesti osin vielä tuntemattomiin geeneihin liittyviä toisiinsa kytkeytyviä mekanismeja, jotka eivät ilmenevät yhdessä eli korreloivat toistensa kanssa ja tuottavat yhdistyessään eri kehityskulkuja.
Kun poliisit puhalluttaa niin se mittaa vain pärjäämistä puhallusteissä, ei mitään muuta.
Kyllä se oikeasti auttaa menestymään testissä, että harjoittelee tekemään kuviotehtäviä. Tehtävissä haettava logiikka on tietyntyyppistä ja kaavamaista ja jos ei ole juurikaan ollut tekemisessä matematiikan ja geometrian kanssa ja ratkonut äo-testimaisia pähkinöitä, taktiikka voi olla hakusessa aluksi mutta paranee harjoituksessa jonkin verran.
Kritiikki koskee sitä, että jotkut kulttuurit ovat enemmän altistettuja testin suosimalle tyylille, ja testi myös sulkee ulkopuolelle esimerkiksi älykkäitä, joilla on hahmotukseen liittyvä vajavaisuus, mikä ei sinänsä liity älyyn. Yleisesti ottaen testin tulokset voivat silti olla paikkansapitäviä suurimmalle osalle ja korreloida juuri vaikka tulotason kanssa.