Lue keskustelun säännöt.
Olen työtön ja tyytyväinen elämään, onko muita?
16.10.2025 |
Jäin vuosi sitten työttömäksi yt:n seurauksena. Työttömäksi jääminen ei ollut oma valinta tai omaa syytä, ja alkuun se oli järkytys. Mutta mitä pitempään työttömyyttä on jatkunut, sitä tyytyväisemmäksi olen tullut.
Työttömyyskorvaukset tulevat tilille joka kuukausi ja vaikka ne ovat pienet niin kyllä niillä pärjää. Työttömänä ollessa en ole juuri muuta ostanut kuin ruokaa. Vaateostotkin ovat ollleet nyt aivan minimissä, eikä nyt ole ollut oikea aika sisustaa kotia. Toki Suomen tilanne yleensä huolettaa, koska eihän tämä maa näin menesty, että ihmiset ovat vain kotona työttöminä.
Mutta lisääntynyt vapaa-aika on jotain sellaista, mitä ei osannut etukäteen edes kuvitella. Tämä on niin hyvää elämää, että en kyllä yhtään kaipaa töihin. Tätä en ole uskaltanut ääneen omille kavereillekaan sanoa, koska onhan se nyt jotenkin moraalisesti tuomittavaa, että elää mieluummin kotona työttömyyskorvauksilla kuin käy töissä.
Onko kenelläkään muulla samaa tilannetta?
Kommentit (150)
Aurinko nousee ja laskee oli sitten töissä tai ei. Elämä jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut kohta vuoden kotona, ensin lomautettuna ja siitä suoraan irtisanotuksi.
Olen ollut onnellisempi kuin vuosiin, vaikka tarkkana saa rahan kanssa olla. Viimeisessä työpaikassani meillä oli kolmet yyteet joka vuosi, eipä siinä elämää pitkälle suunniteltu. Nyt, kun tiedän etten ikäni ja koulutukseni takia tule työllistymään todennäköisesti enää koskaan, voin keskittyä tekemään kivoja juttuja ja pystyn taas tekemään suunnitelmia. Tarkkaan kun elän, jää rahaa vielä säästöön ja pystyn sillä matkustelemaan.
Minun vaimo on niin rikas ettei minun kannata töihin mennä. Vaimo maksaa laskut. Toki olen töitä tehnyt mutta 50 vuotiaana minua tuskin kukaan palkkaa. Lähinnä kalastelen ajankuluksi ja teen kotitöitä. Vaimollani on jotain miljoona euroa tilillä. Minulla on noin 20000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Ei terve ruumis työtä kaipaa. Vaan rahantarve saattaa yllättää, eikä perupäivärahalla pitkälle pötkitä. Etenkään siinä vaiheessa, kun päivittäistavaroiden lisäksi lopulta tulee aika, jolloin täytyy ostaa uusia vaatteita, kodinkoneita jne.
Noita kaikkia saa vähällä rahalla tai jopa ilmaiseksi, jos viitsii nähdä vaivaa.
Useinhan työttömällä on ensimmäisenä rikki se pyykinpesukone. Käytettyjä koneita saa kyllä melko halvalla, jos on aikaa etsiä (työttömällä on). Jopa ilmaiseksi saa, ja moni voi tulla halvassakin hinnassa vastaan, jos tarvitsija on työtön. Pikkuvikaisen koneen saa ilmaiseksi, ja jos hiukan haluaa nähdä vaivaa ja aikaa, saattaa kone olla mahdollista korjata kuntoon itsekin. Varaosa Temusta, ohjeita vaikka Youtubesta.
Käytettykin kodinkone täytyy saada tietysti kuljetettua paikasta toiseen, mutta jälleen voi - vähemmän yllättävää - pyytää toisten ihmisten apua. Joku voisi vaikka kahvipaketilla tai pellillisellä pikkuleipiä kuljettaa pesukoneen omassa autossa muutaman kilometrin päähän saman kaupungin sisällä. Luovuuden käyttö on sallittua. Lisäksi monella työttömällä on läheisissä tai tuttavissa edes joku autollinen henkilö.
Myös vaatteita ja jalkineita saa usein joko aivan ilmaiseksi tai todella halvalla kirppareilta, jos on aikaa etsiä.
Samaten roskalavaryhmissä jaetaan yhtä ja toista tarpeellista ilmaiseksi.
Minua vi*uttaa olla työtön. Hakemuksia, hakemuksia ja hakemuksia mutta ei työtä. Ei edes työharjoitteluun pääse. Muuten asiat ovat hyvin eikä taloudellisia huoliakaan ole, pihi kun olen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kohta vuoden kotona, ensin lomautettuna ja siitä suoraan irtisanotuksi.
Olen ollut onnellisempi kuin vuosiin, vaikka tarkkana saa rahan kanssa olla. Viimeisessä työpaikassani meillä oli kolmet yyteet joka vuosi, eipä siinä elämää pitkälle suunniteltu. Nyt, kun tiedän etten ikäni ja koulutukseni takia tule työllistymään todennäköisesti enää koskaan, voin keskittyä tekemään kivoja juttuja ja pystyn taas tekemään suunnitelmia. Tarkkaan kun elän, jää rahaa vielä säästöön ja pystyn sillä matkustelemaan.
Tällaista olen itsekin suunnitellut, kun näyttää siltä, että eläkeikä karkaa joka vuosi kauemmaksi. Kunhan saan lapset oikeasti isoiksi, niin jos siihen mennessä minua ei ole ymmärretty potkia ulos, valmistaudun itse jättäytymään pois. Sijoituksia on, ja säästämään pystyn tällä hetkellä. Karenssi täytyisi tietysti kestää, mutta jos siinä vaiheessa, kun eläkeikä olisi joka tapauksessa jo ovella, niin ei olisi enää mitään järkeä yrittää kiusata itseään loppuun asti. Mieluummin suhteellisen terveenä eläkkeelle kuin henkisesti ja fyysisesti täysin rauniona. Sitähän tietysti oikein yritetään - kun ihmiset ajetaan niin loppuun kuin mahdollista, niin sitten yli 70-vuotiaana eläkkeelle päätyessään on jo niin finaalissa, että ymmärtää kuolla muutaman vuoden jälkeen jo pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottai kai olen tyytyväinen. Kuka nyt haluaisi alistua orjuuteen?
Kyllä te olette sairasta sakkia. Ei Suomessa orjuutta ole. Eikö yhtään hävetä loisia toisten maksamilla tukirahoilla?
Jos olisi töitä tarjolla, niin kyllä voisi hävettääkin. Mutta ei ole töitä. Ei ole oma valinta. Silti voi olla aika tyytyväinen elämään.
Sitä paitsi monella vanhemmalla työttömällä on jo kymmenien vuosien työputki takana. Ei silloin pysty tuntemaan itseään kovin loiseksi, jos on tehnyt vaikka 25 vuotta jo pää märkänä töitä, ja on esim. vuoden työttömänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään työttömyyttä juuri sen vuoksi että tulot olisivat 595€. Siis onhan tuo järkyttävän pieni summa. Todennäköisesti eroaisin jos työttömyys pitkittyisi, koska en halua että puoliso joutuisi minua elättämään pienellä palkallaan.
Plus en ymmärrä mitä sillä vapaa-ajalla tekisi jos ei oo varaa mihinkään. Makoilisin paikoillani ettei energiaa kulu ettei tarvitse juuri mitään syödä.
Nettiyhteys kun on, niin lähes kaikki maailman tieto, kirjallisuus, elokuvat, taide yms. on saatavilla kotiin. Samoin voi itse käyttää luovuuttaan tekemällä kaikenlaista sosiaaliseen mediaan yms. Miten tylsä ihminen täytyy olla henkisesti, että nykymaailmassa kaipaa virikkeekseen yleensä tylsää, toistavaa palkkatyötä. Itse it-hommissa, ja ihan tasan olisin onnellisempi ilman, v
Nykyään on helppoa tehdä mitä tahansa järkevää, vaikka ei olisi palkkatyössä. Itse tutkisin paikallis- ym. historiaa, kirjoittaisin muutakin - jos ei muuta, niin vaikka Wikipediaan. Mahdollisesti kaunokirjallisuuttakin. Vastaisin SKS:n muistitietokeruisiin pitkiä vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään työttömyyttä juuri sen vuoksi että tulot olisivat 595€. Siis onhan tuo järkyttävän pieni summa. Todennäköisesti eroaisin jos työttömyys pitkittyisi, koska en halua että puoliso joutuisi minua elättämään pienellä palkallaan.
Älä turhaan pelkää, se on vain perusosa, eli sen päälle tulee vuokra, terveydenhoito/hammashoito, reseptilääkkeet, kodinkoneet, huonekalut, sähkölasku ja tämän päälle vielä harkinnanvaraiset menot joista päättää sosiaalityöntekijä. T: ex-sossu.
Jos saa tuon 600e, niin kyllä siitä on aina lääkkeet ja lääkärit korvattu. Ei kyllä mitään harkinnanvaraista tukea ole ainakaan täällä saanut. Ei niitä huonekaluja tarvitse usein uusia. Tietysti eri asia, jos tarvitsee kaiken suihkuverhoa myöten, ja aloittaa vaikka opiskelijana nollapisteestä. Ei omista entuudestaan yhtään mitään.
Ei tuosta myöskään vuokraa mene, jos ei asu liian kalliissa asunnossa. Yhtään uutta kodinkonetta en ole tarvinnut 10 vuoteen. Enkä uusia astioita.
Uuden kännykän tarvitsee välillä. Se on pakollinen asioiden hoitamista varten. Kännykän kuukausimaksut.
Vuodevaatteet kuluvat, samoin pyyhkeet, kengät, takit, housut, neuleet, alusvaatteet jne. Vaikka käyn kirppiksellä, niin en ole sieltä kenenkään käytettyjä sukkia koskaan löytänyt. Välillä on pakko ostaa siis jotain uutena.
Hygienia: hammastahna, hammasharja, shampoo, suihkugeeli. Pyykinpesu- ja astianpesuaine. Lattiakin pitää välillä pestä. Moppi, imuri, tv. Sähkövatkain jos leipoo, kahvinkeitin. Ihokin kuivuu, joten ainakin itse tarvitsen myös jotain rasvaa iholle.
Vaikka yksittäisen tuotteen hinta on edullinen, kyllä noista pidemmän päälle summaa kertyy. Usein tarvitsee jotain pientä.
Tässä vaan listaa niille, joiden mielestä työttömälle riittää kuukaudessa 200e, joka menee ruokaan.
Ei tuo nyt mitään elämää ole, että aina on kotona. Ainoat aktiviteetit pelaaminen, tv, kirjasto ja kävely.
En tiedä mitä tuo on, mutta ei elämää ainakaan.
(En tarkoita, että tukia pitäisi maksaa enemmän. Ei se ole vastaus työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Veroprosentti jo korkeimpia maailmassa.)
En vaan ymmärrä, että miten tälläinen nolife riittää kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei terve ruumis työtä kaipaa. Vaan rahantarve saattaa yllättää, eikä perupäivärahalla pitkälle pötkitä. Etenkään siinä vaiheessa, kun päivittäistavaroiden lisäksi lopulta tulee aika, jolloin täytyy ostaa uusia vaatteita, kodinkoneita jne.
Noita kaikkia saa vähällä rahalla tai jopa ilmaiseksi, jos viitsii nähdä vaivaa.
Useinhan työttömällä on ensimmäisenä rikki se pyykinpesukone. Käytettyjä koneita saa kyllä melko halvalla, jos on aikaa etsiä (työttömällä on). Jopa ilmaiseksi saa, ja moni voi tulla halvassakin hinnassa vastaan, jos tarvitsija on työtön. Pikkuvikaisen koneen saa ilmaiseksi, ja jos hiukan haluaa nähdä vaivaa ja aikaa, saattaa kone olla mahdollista korjata kuntoon itsekin. Varaosa Temusta, ohjeita vaikka Youtubesta.
Käytettykin kodinkone täytyy saada tietysti kuljetettua paikasta toiseen, mutta jälleen voi - vähemmän yllät
Ei noin. Kukaan ei halua kuskata sun roinia kahvipaketilla.
Pian sukulaiset ja tuttavat lakkaavat vastaamasta.
Tiedän parikin ihmistä, jotka ovat aina pummimassa kyytiä. En pidä yhteyttä enää.
Olen tyytyväinen mutta kaipaan työtä rahan vuoksi. Nykyään teen töitä noin puolet vuodesta joten se auttaa hieman taloudellisesti. Työ ei ole koskaan ollut prioriteetti muutoin kuin rahan vuoksi. Autan ystäviäni tarpeen tullen ja onneksi joskus saan apua myös vastavuoroisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla sama. Vuosi työttömyyttä nyt takana ja kesän jälkeen on loppunut jatkuva stressi ja syyllisyys asiasta. Harrastan, lenkkeilen koiran kanssa ja näen kavereita sekä sivistän itseäni. Työpaikka olisi kiva, mutten ota sen saamisesta enää stressiä.
Mikäs tässä ollessa kun on niin tyhmä ettei töihin koskaan pääse. Ajattelin pian alkaa kalastaa taas ajankuluksi. Kalastin keväästä syksyyn 200 päivää. Taukoa olen pitänyt mutta alan pian kalastaa taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen työtön ja erittäin tyytyväinen elämääni.
Elän elämäni parasta aikaa.
Irtisanouduin itse.
Muistat vaan että ansiosidonnainen päättyy pian ja sitten saat sen 600 kuussa. Se ei riitä usein edes laskuihin. Muuten hyvä kunhan rahapuoli ei sakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottai kai olen tyytyväinen. Kuka nyt haluaisi alistua orjuuteen?
Kyllä te olette sairasta sakkia. Ei Suomessa orjuutta ole. Eikö yhtään hävetä loisia toisten maksamilla tukirahoilla?
Jos olisi töitä tarjolla, niin kyllä voisi hävettääkin. Mutta ei ole töitä. Ei ole oma valinta. Silti voi olla aika tyytyväinen elämään.
Sitä paitsi monella vanhemmalla työttömällä on jo kymmenien vuosien työputki takana. Ei silloin pysty tuntemaan itseään kovin loiseksi, jos on tehnyt vaikka 25 vuotta jo pää märkänä töitä, ja on esim. vuoden työttömänä?
Juuri näin. En tunne itseäni loiseksi eikä muiden mielipiteet kiinnosta. Olen osani jo tehnyt ja velatkin on maksettu. Verotkin maksoin aikoinaan tuplasti moneen muuhun verrattuna. sivusta
Jos on rahaa, voi olla huoletta hyvällä mielellä. Ei kannata ruveta murehtimaan sitä mille ei mitään voi. Mä on tehnyt pätkätöitä koko elämäni ja tottunut jo työttömyyteen. Ja kun toimeen tulee hyvinkin, pidän tätä paljon parempana kuin töissä käyntiä, siitä en kaipaa mitään. Ja sanon rehellisesti uteleville tämän saman. Jotkut pahoittavat siitä mielen ja saavat mut hyvälle mielelle. Olen 60-vuotias nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään työttömyyttä juuri sen vuoksi että tulot olisivat 595€. Siis onhan tuo järkyttävän pieni summa. Todennäköisesti eroaisin jos työttömyys pitkittyisi, koska en halua että puoliso joutuisi minua elättämään pienellä palkallaan.
Älä turhaan pelkää, se on vain perusosa, eli sen päälle tulee vuokra, terveydenhoito/hammashoito, reseptilääkkeet, kodinkoneet, huonekalut, sähkölasku ja tämän päälle vielä harkinnanvaraiset menot joista päättää sosiaalityöntekijä. T: ex-sossu.
Jos saa tuon 600e, niin kyllä siitä on aina lääkkeet ja lääkärit korvattu. Ei kyllä mitään harkinnanvaraista tukea ole ainakaan täällä saanut. Ei niitä huonekaluja tarvitse usein uusia. Tietysti eri asia, jos tarvitsee kaiken suihkuverhoa myöten, ja aloittaa vaikka opiskelijana nollapi
Viihdyn kotona erinomaisesti, ei tässä seinät kaadu päälle.
Työstä on tullut entistä stressaavampaa. Ennen köyhät kuoli nälkään. Nyt keskituloiset kuolee stressiin. Elämä on valintoja.
Nettiyhteys kun on, niin lähes kaikki maailman tieto, kirjallisuus, elokuvat, taide yms. on saatavilla kotiin. Samoin voi itse käyttää luovuuttaan tekemällä kaikenlaista sosiaaliseen mediaan yms. Miten tylsä ihminen täytyy olla henkisesti, että nykymaailmassa kaipaa virikkeekseen yleensä tylsää, toistavaa palkkatyötä. Itse it-hommissa, ja ihan tasan olisin onnellisempi ilman, vaikka pienin tuloin. Eläkepäiviä jo odottelen innolla.