Tylsä ketju, kerro vain tylsiä kuulumisia
ja puuduttavia mielipiteitä.
Aiemmat tavallisten kuulumisten ketjut täyttyi häiriköistä, jankkaajista, kiroilijoista, haistattelijoista, ilkeilijöistä, viestien poistajista, seksistä ja muista intiimeistä asioista kirjoittajista, ilkkujista, lyttääjistä yms
Täällä tykätään katsoa, kun maali kuivuu. Kaalilaatikoista ja pelargonioista :)
Tule mukaan, sinä saman henkinen.
Kommentit (16829)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan eivät aikuiset juosseet pitkin teitä, ellei ollut tulipalo tai kiire linja-autolle. Vain lapset juoksivat ja jotkut huippu-urheilijat. Mutta juoksevatko lapset nykyään?
Totta kai lapset juoksee, niin he etenee, vauhdilla paikasta toiseen. Aina juoksevat. Minäkin juoksen melkein päivittäin. Olen juossut yli 50 vuotta jo. Miten kaukana on tuo ennen vanhaan?
Vanhat muistavat.
Naurattaa ihan, kun ajattelee, että oma äiti tai isä olisi lähtenyt juoksemaan pitkin teitä 1950-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Öitä.
Samoin sulle ja kut nait sanoi joku, eikö se ole saksaa ja tarkoitaa hyvää pa, no antaa olla hyvää yötä.
Ennen vanhaan oli 1950-luku. Sitä ennen oli pula-ajat ja sota-aika.
Vierailija kirjoitti:
Meiltä loppuu 1 h 50 min päästä aika.
Kiitos ja hyvää yötä
Nyt tulee uni.
Vierailija kirjoitti:
Mummo kiittää kyselijää muistamisesta.
Käyn palstalla välillä lukemassa, mutta jo jonkin aikaa sitten koin, että joku palstalla olija oli melko töksäyttelevä ja aika töykeän oloisesti tylytti toisia kirjoittajia, jotka selvästi pahoittivat mielensä. Samaan tapaan kuin näköjään tänäänkin. Ymmärrän kyllä huumoria, mutta mielestäni sävy oli muuttunut eikä ollut enää välttämättä sellaista hyväntahtoista kuin olisi hyvä olla. Niinpä silloin ajattelin, että noudatan omaa neuvoani ja pysyn suosiolla hieman etäämmällä.
Joidenkin ihmisten tosi mukavia tylsiä juttuja sekä oivaltavia sanankäännöksiä ja lauseiden nerokkaita merkitysten muuttamisia olen ilolla seurannut. Niistä on aina tullut hyvä mieli. Ja niiden vuoksi yhä roikun välillä seuraamassa palstaa. Jatkakaa te ihmeessä hyvän jakamista muille. Tylsä huumori on taitolaji, ja te olette siinä parhaimmistoa. Hyvä kasvattaa hyvää.
Vihreänharmaat villasukat jalassa odotan peiton alla taas unta. Niveliä ei tällä hetkellä kolota. Ja pappa tuhisee jo vieressä, kuinkas muutenkaan.
Tylsyydessä päästä lähtee irti parhaat oivallukset. Toivottavasti ei hiukset, ainakaan kaikki.
Olen väsynyt. Taidan mennä nukkumaan.
Tänään olen vain olla möllöttänyt ja telkkua töllöttänyt. Ruuan tein, makkaraperunat. Huomenna asioimaan. Hyviä unia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan eivät aikuiset juosseet pitkin teitä, ellei ollut tulipalo tai kiire linja-autolle. Vain lapset juoksivat ja jotkut huippu-urheilijat. Mutta juoksevatko lapset nykyään?
Totta kai lapset juoksee, niin he etenee, vauhdilla paikasta toiseen. Aina juoksevat. Minäkin juoksen melkein päivittäin. Olen juossut yli 50 vuotta jo. Miten kaukana on tuo ennen vanhaan?
Tekiäly vastaa:
Tavallisilla kaduilla ja teillä hölkkäämisestä tuli suosittua ja hyväksyttyä 1970- luvulla.
Sitä ennen kuntoilutarkoituksessa julkisella paikalla juoksevaa henkilöä pidettiin outona. Poliisi saattoi jopa pysäyttää kadulla hölkkäävän epäillen tätä rikolliseksi rai pakenevaksi varkaaksi.
Me ollaan sitte juostu muidenkin puolesta. Itse yli tosiaan 50 vuotta, vanhemmatkin kävi lenkillä ja jopa isovanhemmat. Harmi kun en enää pääse kertomaan heille miten epänormaaleja olivat. Onneksi saan juosta nykyään huoletta ja lapset jatkaa perinteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan eivät aikuiset juosseet pitkin teitä, ellei ollut tulipalo tai kiire linja-autolle. Vain lapset juoksivat ja jotkut huippu-urheilijat. Mutta juoksevatko lapset nykyään?
Totta kai lapset juoksee, niin he etenee, vauhdilla paikasta toiseen. Aina juoksevat. Minäkin juoksen melkein päivittäin. Olen juossut yli 50 vuotta jo. Miten kaukana on tuo ennen vanhaan?
Tekiäly vastaa:
Tavallisilla kaduilla ja teillä hölkkäämisestä tuli suosittua ja hyväksyttyä 1970- luvulla.
Sitä ennen kuntoilutarkoituksessa julkisella paikalla juoksevaa henkilöä pidettiin outona. Poliisi saattoi jopa pysäyttää kadulla hölkkäävän epäillen tätä rikolliseksi rai pakenevaksi varkaaksi.
Me ollaan sitte juostu muidenkin puolesta. Itse yli tosiaan 50 vuotta, vanhemmatkin kävi lenkillä ja jopa isovanhemmat. Harmi kun en enää pääse kertomaan heille miten epänormaaleja olivat. Onneksi saan juosta nykyään huoletta ja lapset jatkaa perinteitä.
Niin minäkin.
Olen oksentanut pahaa oloani tänne koko päivän
Vierailija kirjoitti:
Olen oksentanut pahaa oloani tänne koko päivän
Toivottavasti on helpottanut. Masennus ei ole leikin asia. Läheiseni syö lääkkeitä ja käy terapiassa kerran viikossa, eikä meinaa silti jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen oksentanut pahaa oloani tänne koko päivän
Kunnon hikilenkkikin auttaa. Ainakin useimpia.
Vierailija kirjoitti:
Olen oksentanut pahaa oloani tänne koko päivän
Hae muualta apua. Tämä ei ole oikea paikka.
Vierailija kirjoitti:
Olen oksentanut pahaa oloani tänne koko päivän
Sinäkö myös poistelit paljon viestejä täältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo kiittää kyselijää muistamisesta.
Käyn palstalla välillä lukemassa, mutta jo jonkin aikaa sitten koin, että joku palstalla olija oli melko töksäyttelevä ja aika töykeän oloisesti tylytti toisia kirjoittajia, jotka selvästi pahoittivat mielensä. Samaan tapaan kuin näköjään tänäänkin. Ymmärrän kyllä huumoria, mutta mielestäni sävy oli muuttunut eikä ollut enää välttämättä sellaista hyväntahtoista kuin olisi hyvä olla. Niinpä silloin ajattelin, että noudatan omaa neuvoani ja pysyn suosiolla hieman etäämmällä.
Joidenkin ihmisten tosi mukavia tylsiä juttuja sekä oivaltavia sanankäännöksiä ja lauseiden nerokkaita merkitysten muuttamisia olen ilolla seurannut. Niistä on aina tullut hyvä mieli. Ja niiden vuoksi yhä roikun välillä seuraamassa palstaa. Jatkakaa te ihmeessä hyvän jakamista muille. Tylsä huumori on taitolaji, ja te olette siinä parhaimmistoa. Hyvä kasvattaa hyvää.
Vihreänharmaat villasukat jalassa odotan peiton alla taas unta. Niveliä ei tällä hetkellä kolota. Ja pappa tuhisee jo vieressä, kuinkas muutenkaan.
Tylsyydessä päästä lähtee irti parhaat oivallukset. Toivottavasti ei hiukset, ainakaan kaikki.
Mummo puhuu asiaa.
Heräsin taas uuteen päivään. Mutta en edelleenkään todellisuuteen.
Tänään mä aloitan maalausurakan. Ei varmaankaan oo tänään vielä valmis. Mutta toivottavasti jo ens viikolla.
Pilvinen ja harmaa aamu. Kiva juttu.
Öitä.