Velkajarrua ei ole useimmissa EU-maissa
Velkajarrua ei ole useimmissa EU-maissa. Velkajarru on harvinainen. Keskustelua velasta tietenkin käydään.
Hallitus velkajarrun kuitenkin Suomeen haluaa. Outoa.
Kokoomuslaisilla rikkailla on usein itsellään paljon velkaa. Ja isot tulot, joilla maksella velkaa hitaasti.
Kommentit (36)
öyh öyh öyh t. vasurispämmijä 60 000 kuukausipalkalla (verovaroista)
Olen keskellä. Kukaan ei maksa kirjoittelusta. Kuka ansaitsee 60 000 kuukausipalkan?
Vierailija kirjoitti:
Velkajarru tarvitaan sosialistisiin maihin, muualla on enemmän ymmärrystä asiasta.
Ruotsalaiset sosialistit ovat tämän ymmärtäneet
"Velkajarrua ei ole useimmissa EU-maissa"
Ei niin. Italiassa on velkakaasu Suomi maksaa.
Ei tuolla velkajarrulla ole mitään virkaa kun tulee seuraava EU-kolehti.
Vierailija kirjoitti:
"Velkajarrua ei ole useimmissa EU-maissa"
Ei niin. Italiassa on velkakaasu Suomi maksaa.
Suomi tuki vuosia sitten Italiaa pienemmällä summalla kuin tämä oikeistohallitus on ottanut uutta velkaa.
VMP nämä ketjun jankkaajat. Vasemmisto haluaa että muutkin menestyy kuin harvat ja valitut kaikkien muiden rahoilla ja työllä, ja käännätte sen niin että "vasemmisto haluaa että kaikilla menee huonosti että saisivat äänestäjiä." Ei ole ihme että Suomella menee huonosti, kun ymmärtämisen taso äänestäjillä on tällainen ja äänestävät kokoomuspersut kuppaamaan suomalaisten rahat pörriäisille ja k-ketjun omistajille ja kansainvälisille suursijoittajille, jotta saavat itse pienen siivun välistä ja voivat olla herroja köyhiin kansalaisiin verrattuna omassa maassaan.
Tämän hallituksen politiikkaa:
"Ministeriön ohjeistuksen perusteella Valtiokonttori muutti Suomen koronapandemian aikana solmimat kiinteäkorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi. Valtiolla oli muun muassa pitkäaikaista kiinteäkorkoista lainaa, jonka todellinen korko oli negatiivinen vuosikymmenten laina-ajalle.
Lainat uusittiin ja korkomenot nousivat rajusti. Veronmaksajat kärsivät miljardien eurojen menetyksen pitkällä aikavälillä."
Ruotsi sekä Tanska velkasuhde 30 %:ia ja Viro 20 %:ia. Nämä lähimmät verrokkimaat eivät tarvitse velkajarrua. Sen sijaan Suomi on menossa muiden Välimeren banaanivaltioiden kanssa kohti seinää ja suorastaan ylpeillään, että kuka törmää karmeiten!
Vierailija kirjoitti:
Tämän hallituksen politiikkaa:
"Ministeriön ohjeistuksen perusteella Valtiokonttori muutti Suomen koronapandemian aikana solmimat kiinteäkorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi. Valtiolla oli muun muassa pitkäaikaista kiinteäkorkoista lainaa, jonka todellinen korko oli negatiivinen vuosikymmenten laina-ajalle.
Lainat uusittiin ja korkomenot nousivat rajusti. Veronmaksajat kärsivät miljardien eurojen menetyksen pitkällä aikavälillä."
Kyllä sen huomaa, että parhaat talousosaajat ovat nyt vallassa, sekä hallituksessa että valtiovarainministeriössä. Lisää valtaa vaan heille!
"Vuonna 2022 Tilastokeskus muutti kaikessa hiljaisuudessa julkisen velan tilastointitapaa. Velkaan alettiin laskea mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen takaamat korkotukilainat. Tilastointimuutos kasvatti tuntuvasti EU:n mittaamaa velkasuhdetta ja Suomen riskiä joutua EU:n talousohjaukseen.
Yhdessä yössä Suomen velkasuhde nousi seitsemällä prosenttiyksiköllä. Ohitimme esimerkiksi Saksan. Vastaavia ja määrältään paljon suurempia lainoja ei muuten oteta huomioon julkisen talouden velassa esimerkiksi Ruotsissa, johon meitä mielellään verrataan."
"Euroopan Unionissa käytetyn kansantalouden tilinpitojärjestelmän eli EKT 2010 -järjestelmän mukaista julkisen velan laskemistapaa on täsmennetty erillisessä manuaalissa (Eurostat, 2019). Sen mukaan valtion takaamat lainat eivät automaattisesti ole osa EU:n talouden ohjausjärjestelmän rajoittamaa EDP-velkaa. Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan Eurostat ja Tilastokeskus ovat kuitenkin päätyneet tulkintaan, jonka mukaan valtion asuntorahaston takaamien korkotukilainojen on katsottava olevan osa EDP-velkaa (Tilastokeskus, 2022)"
https://labore.fi/julkaisu/muuttunut-tilastokaytanto-tiukentaa-suomen-v…
Kaikissa euromaissa on velkajarru. Velkaa saa olla enintään 60% bruttokansantuotteesta. Eihän se jarru ole pitänyt ja vielä vähemmän uskottava olisi joku eduskunnan päättämä velkajarru. Sitoisiko se seuraavaa eduskuntaa? Ei todellakaan.
Tilastokäytännön muutos ei heikennä Suomen julkisen sektorin luottokelpoisuutta tai vaikuta julkisen velan korkoihin, mutta se siirtää Suomen julkisen sektorin velkasuhteen oleellisesti kauemmas EU:n talouden ohjausjärjestelmän mukaisesta 60 prosentin maksimiarvosta.
https://labore.fi/julkaisu/muuttunut-tilastokaytanto-tiukentaa-suomen-v…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hallituksen politiikkaa:
"Ministeriön ohjeistuksen perusteella Valtiokonttori muutti Suomen koronapandemian aikana solmimat kiinteäkorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi. Valtiolla oli muun muassa pitkäaikaista kiinteäkorkoista lainaa, jonka todellinen korko oli negatiivinen vuosikymmenten laina-ajalle.
Lainat uusittiin ja korkomenot nousivat rajusti. Veronmaksajat kärsivät miljardien eurojen menetyksen pitkällä aikavälillä."
Kyllä sen huomaa, että parhaat talousosaajat ovat nyt vallassa, sekä hallituksessa että valtiovarainministeriössä. Lisää valtaa vaan heille!
Haluttiin miellyttää pankkeja? Kuka hyötyy?
Vierailija kirjoitti:
Tilastokäytännön muutos ei heikennä Suomen julkisen sektorin luottokelpoisuutta tai vaikuta julkisen velan korkoihin, mutta se siirtää Suomen julkisen sektorin velkasuhteen oleellisesti kauemmas EU:n talouden ohjausjärjestelmän mukaisesta 60 prosentin maksimiarvosta.
https://labore.fi/julkaisu/muuttunut-tilastokaytanto-tiukentaa-suomen-v…
Tuohan on kolme vuotta vanha julkaisu.
***
Velkasuhde harppaa tänä vuonna 87 prosenttiin ja sen pitäisi ennusteen mukaan vakiintua vaalikauden loppuun mennessä hieman yli 88 prosenttiin.
Laskelmaan vaikuttaa osaltaan kertaluonteinen noin miljardin euron tuloutus Valtion eläkerahastosta.
Vuonna 2029 velkasuhde kasvaa hieman yli 90 prosenttiin, ellei seuraava hallitus tee lisää sopeutustoimia.
Julkisen talouden menojen kasvu maltillistuu hidastuvan inflaation ja sopeutustoimien ansiosta, mutta korko- ja puolustusmenot kasvattavat niitä voimakkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastokäytännön muutos ei heikennä Suomen julkisen sektorin luottokelpoisuutta tai vaikuta julkisen velan korkoihin, mutta se siirtää Suomen julkisen sektorin velkasuhteen oleellisesti kauemmas EU:n talouden ohjausjärjestelmän mukaisesta 60 prosentin maksimiarvosta.
https://labore.fi/julkaisu/muuttunut-tilastokaytanto-tiukentaa-suomen-v…
Tuohan on kolme vuotta vanha julkaisu.
Typerä kommentti, lapsi. Tilastointikäytäntö muutettiin silloin ja on edelleen voimassa. Pelkän tilastoinnin takia Suomen valtionvelka nousi silloin miljardeja ja monta prosenttiyksikköä.
Pitäisi kertoa nettovelka. Myös Suomelle ollaan paljon velkaa.