Lue keskustelun säännöt.
Miksei toimittajat osaa enää peruskoulutason oikeinkirjoitussääntöjä?
13.10.2025 |
On olevinaan niin hiton kilpailtu ala ja silti kukaan ei osaa enää kirjoittaa. Yhdyssanat menee vähän miten sattuu, sanat kuten "joka" vs. "mikä" menee iloisesti sekaisin, asiatekstin seassa on puhekielisyyksiä ja epäsuoran kysymyslauseen perään laitetaan kysymysmerkki.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että mulla nousee niskakarvat pystyyn kun lehdessä selostetaan, minkälaisia "pointteja" asiaan x sisältyy.
Ja pitkässä juoksussa, luksuksekas sekä huikea.
Ennen urheilutoimittajilla oli käsittämättömiä kielikuvia, joissa saattoi olla kaksi sananpartta yhdistetty eräänlaiseksi sekasikiöksi. Tai kielikuva ei muuten vaan ollut sopiva. Esimerkiksi jäähystä puhuttiin etsikkoaikana tms.
Nyt tämä on aivan tavallista jopa ns. laatulehdissä.
Ja sanan lähiaikoina väärinkäyttö alkaa olla jo vakio. Kaikenlaista on tapahtunut aivan lähiaikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
netaan lukijoiden ihmetellä, miksi juttu on julkaistu ja mistä ihmeestä siinä kerrotaan.
No, Hesarilla taitaa vieläkin olla Yhdysvalloissa kirjeenvaihtaja. Parikymmentä vuotta sitten kun asuin siellä ja luin netistä Hesarin juttuja, oli suuri järkytys havaita, että Hesarissa ilmestyi The New York Timesin jutut lähes sanasta sanaan käännettyinä.
Ryhdyimme sitten puolison kanssa leikkimielisesti lyömään vetoa siitä, mikä NYT:n juttu ilmestyy seuraavaksi.
Oliko tämä HELNYC:in aikana? Noin 10 vuotta sitten.
Minä saan hänet vielä kiinni. Olen keränyt vuosia johtolankoja.
En tiedä mikä on HELNYC.
Hesarilla oli eräs nimeltä mainitsematon kirjeenvaihtaja, joka laittoi surutta nimensä joka juttuun. Ei ollut mitään mainintaa lähteestä.
En viitsi kertoa hänen nimeään. Sellainen vetelän oloinen heppu. Sukunimestä päätellen on sukua.
Oikolukijoiden ammattikunta on tietokoneajan tullessa kadonnut olemattomiin ja olutpöhnäiset toimittajat ovat tietokoneidensa järjestelmien varassa. Nehän eivät ymmärrä esimerkiksi yhdyssanoista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että mulla nousee niskakarvat pystyyn kun lehdessä selostetaan, minkälaisia "pointteja" asiaan x sisältyy.
Ja pitkässä juoksussa, luksuksekas sekä huikea.Ennen urheilutoimittajilla oli käsittämättömiä kielikuvia, joissa saattoi olla kaksi sananpartta yhdistetty eräänlaiseksi sekasikiöksi. Tai kielikuva ei muuten vaan ollut sopiva. Esimerkiksi jäähystä puhuttiin etsikkoaikana tms.
Nyt tämä on aivan tavallista jopa ns. laatulehdissä.
Ja sanan lähiaikoina väärinkäyttö alkaa olla jo vakio. Kaikenlaista on tapahtunut aivan lähiaikoina.
Myös se, että jokin asia maksaa vaikkapa valtiolle. Kun tarkoitetaan, että valtio joutuu maksamaan jostain asiasta.
Lehtitaloista on hiljaa kadonnut yksi ammattiryhmä, nimittäin oikolukijat. Ennen wanhaan painettuun lehteen ei mennyt mikään juttu ilman oikolukijan korjailuja. Oikolukija korjasi niin kirjoitusvirheet kuin kömpelöt lauserakenteetkin. Nykyään toimittajat tuuttaavat juttunsa suoraan lehden nettisivuille ilman välikäsiä. Paine on kova, että ehtii olla se ensimmäinen journalisti, joka asiasta uutisoi. Ei siinä toimittaja ehdi omia tuotoksiaan lukea, hädin tuskin pisteen virkkeen loppuun ehtii laittamaan, kun on jo liian myöhäistä julkaista. Etenkin ulkomaiset jutut heitetään tekoälyn käännettäväksi ja julkaistaan sellaisenaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikolukua ei enää ole, koska säästetään.
Sama ongelma on myös käännöspuolella. Kaikki on varmast ihmetelleet suoratoistojen käännösmokia ja erikoisia kokonaisuuksia, jotka näyttäisi miltei kokonaan olevan koneen kääntämää.
Koska palkka on huono, niin kännöskin on lähes olematon. Ihmisten kuitenkin on edelleen tehtävä jostain syystä töitä, mutta perustuloa ei ole näkyvissä.
Vielä 2010 juttelin fiksun nuorukaisen kanssa, joka teki harrastuksenan käännöksiä työttömyystuella, kun ei ollut töitä tarjolla. Aika laadukasta materiaalia päästi omalla vapaa-ajallaan kaikkien iloksi.
Käännöstöitä voisi oikeasti ihmiset tehdä ihan perustulon varassakin. Käännöstoimistothan on täysi vitsi ja orjatyömaa sinällään. Kenties kaikista sorretuin ala nykyään yhdessä etelän vihannestuotannon kanssa.
Ihan orjabisnestä. Toimittajatyötäkin voisi jokainen tehdä ihan perustulon varassa, koska jokaiselle alalle löytyy se ihminen kenelle asia on sydämen asia. Tekisi sitä työtä muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
netaan lukijoiden ihmetellä, miksi juttu on julkaistu ja mistä ihmeestä siinä kerrotaan.
No, Hesarilla taitaa vieläkin olla Yhdysvalloissa kirjeenvaihtaja. Parikymmentä vuotta sitten kun asuin siellä ja luin netistä Hesarin juttuja, oli suuri järkytys havaita, että Hesarissa ilmestyi The New York Timesin jutut lähes sanasta sanaan käännettyinä.
Ryhdyimme sitten puolison kanssa leikkimielisesti lyömään vetoa siitä, mikä NYT:n juttu ilmestyy seuraavaksi.
Oliko tämä HELNYC:in aikana? Noin 10 vuotta sitten.
Minä saan hänet vielä kiinni. Olen keränyt vuosia johtolankoja.
En tiedä mikä on HELNYC.
Hesarilla oli eräs nimeltä mainitsematon kirjeenvaihtaja, joka laittoi sur
HelNyc sattuu olemaan yksi kuuluisimpia kirjoittajia aihe vapaalla ja yleisesti kirjeenvaihdossa maailmalla tunnetuimpia vaikuttajia Nykissä.
Täällä oli niin monet aloitukset pelkkää liekkiä ja tulimerta hänen jäljiltään. Niistä raunioista voisi koota kokonaisen menestyskirjan.
Vaan on poistettu monet mestariteokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No juuri tämä.
Ja kyllä nousi niskakarvat pystyyn, kun joku toimittaja kirjoitti, että kouluruoka kustansi vain pari euroa.
Tätä "kustantaa" sanan väärinkäyttöä näkee säännöllisesti. Pelkään että sille käy kuten alkaa-verbille. Kansa alkoi sanoa "alkaa juoksemaan" sen sijaan että sanotaan oikeaoppisesti "alkaa juosta". Ja pian kielitoimisto hyväksyi uuden väärän muodon. Pian varmaan "kustantaa" sana hyväksytään väärin käytettynä.
Sanotaan että kieli muuttuu ja kehittyy. Mielestäni ihan eri asia kuin sivistymättömien ihmisten huono äidinkielen käyttö.
En tiedä. Ihmettelin samaa, kun yksi tuttu nuori nainen oli tehnyt yhdyssanavirheitä juttuunsa.
Hän siis käynyt lukion ja sen jälkeen korkeakoulun toimittajaksi, ja työskentelee nyt toimittajana. Silti vähän jotenkin typerän oloinen ja tekstin laatu heikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni asia, mutta miksei kukaan toimittaja nykyään tunnu tietävän, että islantilaisten -son tai -dottir ei ole sukunimi? Ei suomalaisiakaan kutsuta isiensä pojiksi tai tyttäriksi.
Kaipa se kuvaa juuri tuota toimittajien suomenkielen opiskelun puuttumista.
Jos ei ole koskaan opiskellut pätkääkään islannin kieltä niin ei tuollaista kukaan tiedä.
En ole opiskellut sekuntiakaan Islannin kieltä ja silti tiedän tuon
Sinä satut tietämään mutta suurin osa suomalaista ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan ne toimittajat... korjaan, asiantuntijat ovat vieläpä käyneet Suomen huippulaadukkaat koulutukset ja siinä näkyy ne tulokset sitten...
Hahaha, että huippulaadukkaat koulutukset? Eihän kokemani mukaan toimittajien taso ole nykyään edes peruskoulusta. Väsätään virheitten kera juttua vaikka maalin kuivumisesta, kunhan joku maksaa ja sponsoroi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä oikein kirjoituksella kauheasti oikeasti väliäkään muille kuin pilkun nussijoille jos toimittajan kirjoituksen sisältö on hyvä ja asia mistä kirjoittaa ymmärretään hyvin ja oikein?
Totta kai sillä on väliä mutta eihän kaltaisesi juntit sellaista tajua.
Kilpailtu ala? Ei ole. Ennen oikeat toimittajat olivat yliopistotasolla koulutettuja. Nykyisin kuka tahansa voi kirjoitella verkkojulkaisuissa ja "toimittajille" maksetaan minimalistinen palkkio julkaistusta jutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni asia, mutta miksei kukaan toimittaja nykyään tunnu tietävän, että islantilaisten -son tai -dottir ei ole sukunimi? Ei suomalaisiakaan kutsuta isiensä pojiksi tai tyttäriksi.
Kaipa se kuvaa juuri tuota toimittajien suomenkielen opiskelun puuttumista.
Jos ei ole koskaan opiskellut pätkääkään islannin kieltä niin ei tuollaista kukaan tiedä.
En ole opiskellut sekuntiakaan Islannin kieltä ja silti tiedän tuon
Sinä satut tietämään mutta suurin osa suomalaista ei tiedä.
Tuo voi olla kyllä totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni asia, mutta miksei kukaan toimittaja nykyään tunnu tietävän, että islantilaisten -son tai -dottir ei ole sukunimi? Ei suomalaisiakaan kutsuta isiensä pojiksi tai tyttäriksi.
Kaipa se kuvaa juuri tuota toimittajien suomenkielen opiskelun puuttumista.
Jos ei ole koskaan opiskellut pätkääkään islannin kieltä niin ei tuollaista kukaan tiedä.
Kuuluu yleissivistykseen eikä mitään tekemistä kielitaidon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä oikein kirjoituksella kauheasti oikeasti väliäkään muille kuin pilkun nussijoille jos toimittajan kirjoituksen sisältö on hyvä ja asia mistä kirjoittaa ymmärretään hyvin ja oikein?
Totta kai sillä on väliä mutta eihän kaltaisesi juntit sellaista tajua.
Joo, sillä on todella iso merkitys. Ja itselleni sillä on niin paljon väliä, että jos huomaan jonkun tietyn toimittajan tekevän paljon kirjoitusvirheitä, niin lopetan hänen juttujen lukemisen. Ei anna asiantuntevaa kuvaa, enkä jaksa lukea sellaista. Myös kokonaiset mediat skippaan, jos huomaan heillä olevan eri toimittajien kirjoittamia juttuja, joissa virheitä tai selkeitä konekäännöksiä jostain esim. brittimediasta. Tai tekoälyn kirjoittamia juttuja, josta jäänyt perus tarkistuskin tekemättä - tai tarkastava toimittaja ollut vain niin uuvatti, ettei edes tajua niitä virheitä.
Toimittajien on oltava tekstin tuottamisen ykkösiä, PARHAITA siinä.
Vierailija kirjoitti:
Eivät tiedä kaupunkien taivutusten "erikoisuuksia".
Mynämäestä kuuluu käyttää sisäpaikallissijoja eli Mynämäessä.
Mynämäen alkuperäinen nimi (kauan sitten) on Mynämä. Se on myöhemmin muuttunut sanaksi Mynämäki.
Aamulehdessä on pari nuorta, nimestä ja kuvasta päätellen naistoimittajaa. Molemmat suoltavat tekstejä, joissa ei ole päätä eikä häntää, toistetaan samaa asiaa moneen kertaan erilaisilla lauseilla pääsemättä asiassa yhtään eteenpäin. Lopussa lukee, että luonnosteluun on käytetty tekoälyä. Selvä, rehellistä puhetta, mutta voisivat myös mainita, että julkaistu juttu on se tekoälyluonnos, jota kukaan ei ole lukenut läpi huomatakseen miten älytön tuotos on. Toinen, mikä näiden jutuissa ottaa silmiin ja sattuu korviin, että ovat jostain muualta muuttaneita, joten järjestään esim. kaupunginosat taivutetaan väärin, pahimpana käyttävät ilmaisua Tampereen keskustori. Hitto vieköön se mikään Tampereen keskustori ole vaan ihan pelkkä Keskustori isolla kirjoitettuna. Saati, että ymmärtäisivät Keskustorilla olevan useampia pienempiä alueita, joilla on ihan omat nimensä. Ei voi olla mahdottoman vaikeaa selvittää ihan perusasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni asia, mutta miksei kukaan toimittaja nykyään tunnu tietävän, että islantilaisten -son tai -dottir ei ole sukunimi? Ei suomalaisiakaan kutsuta isiensä pojiksi tai tyttäriksi.
Kaipa se kuvaa juuri tuota toimittajien suomenkielen opiskelun puuttumista.
Jos ei ole koskaan opiskellut pätkääkään islannin kieltä niin ei tuollaista kukaan tiedä.
Kuuluu yleissivistykseen eikä mitään tekemistä kielitaidon kanssa.
Ei kuulu yleissivistykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni asia, mutta miksei kukaan toimittaja nykyään tunnu tietävän, että islantilaisten -son tai -dottir ei ole sukunimi? Ei suomalaisiakaan kutsuta isiensä pojiksi tai tyttäriksi.
Kaipa se kuvaa juuri tuota toimittajien suomenkielen opiskelun puuttumista.
Jos ei ole koskaan opiskellut pätkääkään islannin kieltä niin ei tuollaista kukaan tiedä.
Kuuluu yleissivistykseen eikä mitään tekemistä kielitaidon kanssa.
Juu, yleissivistys täytyy uskottavalla toimittajalla olla myös kunnossa, mutta eihän nykyään ole edes YLE:llä nuorilla toimittajilla sitä. Vanhemmilla toimittajilla ja asiantuntijoilla useimmiten on.
Pelittäminen on myös tavallista sellaisissa yhteyksissä, missä ei mitää peliä tai pelaamista ole.