vanhat ihmiset ja tavarasta luopumisen vaikeus.
Joo, on sitä sukupolvea että kaikki pitää säilyttää, koska sitä voi vielä tarvita. Samoin kuvitellaan että siitä 30 vuotta vanhasta sohvanromusta joku vielä maksaa jotain, koska kun se itse ostettiin niin se oli todella kallis! Kun yrität selittää järjellä, että kun asut yksin ja sinulla on vieraita kylässä maksimissaan ehkä kolme tai neljä kerralla, niin tarvitseeko 30 lautasta ja lasia saman määrän? Tarvitaanko pyyhkeitä, lakanoita ym. kymmentä erilaista? Siis ihan että suhteuttaisi tavaran määrän oikeaan tarpeeseen, kun samaan aikaan valitetaan että ei ole tilaa tarpeeksi kun joka nurkka ja kaappi tursuaa turhaa roinaa. Minähän sen sitten aikanaan joudun raivaamaan sen roinan, mutta olen todennut ettei tuossa iässä enää opi uusia ajatusmalleja.
Kommentit (22)
Kummini olivat ostaneet Helsingistä yksiön 20 vuotiaina. Samassa yksiössä elivåt samojen huonekalujen kera, kunnes kuolivat reilu 80 vuotiaina. Olen monesti miettinyt miten järkevää heidän elämäntapa oli. Nykyään kaikki on kertakäyttöistä ja turhaa krääsää haalitaan nurkat täyteen.
Paljonko sait niistä Valituista Paloista? Meillä oli 18 vuosikertaa ja rahaa tuli melkein 700 e. Sinulle ehkä pikkuraha, mutta kyllä se mieltä lämmitti, kun paapan säästämistä jätteistä sai helposti rahaa.Eikä tarvinnut kertoa verottajalle, perukirjassa irtaimiston arvo oli nolla euroa.