Lue keskustelun säännöt.
Pukeutuisitko eri tavalla jos elämäsi olisi vähän erilaista?
11.10.2025 |
Rupesin miettimään, että minulla on ollut tosi paljon "sitku"-vaatteita, kun olen vienyt kirpputorille tavaraa.
Ne ei ole "sitku laihdun" (en ole lihava) eikä "sitku rikastun" (mikään näistä ei ole erityisen kallista ja fiiniä). Ne eivät ole huomiotaherättäviä tai seksikkäitä tai juhlavia. Ne ovat ihan mukavia ja nättejä arkivaatteita joista tykkään, iso osa vintagea. Mutta en ole ikinä käyttänyt niitä, koska jokin siinä pukeutumistyylissä, josta tykkäisin, ei vaan sovi nykyiseen elämääni. Haluaisin olla retrohenkinen ja vähän hippi, mutta tosielämässä joka päivä päälläni on harmaa huppari tai harmaaruutuinen flanellipaita.
Nykyisessä työssäni olisi ihan typerää pukeutua nätisti. Kurjaksi muuttuneella asuinalueellani tuntuu hölmöltä erottua joukosta kadulla. Live-elämän kaveriporukoita ei enää ole, enkä käy missään. Ne ihmiset, jotka minut tuntevat, tietävät vain sen version joka pukeutuu harmaaseen Star Wars -huppariin. Se 90-luvun kukallinen flanellipaita, josta tykkään, tuntuisi olevan ihan liikaa keski-ikäiselle köyhälle naiselle. Mikä on hölmöä! Mistä tällainen johtuu?
Onko teillä samanlaisia kokemuksia? Tuntuu aika turhauttavalta.
Kommentit (2)
Sama täällä. Haluaisin pukeutua paremmin, mutta huono itsetunto estää. Jos laittaudun arkena vähänkin enemmän, tulee olo, että muut katsovat ja ajattelevat pahaa, kuten "mikä tuo luulee olevansa" ja niin edelleen. Joten pukeudun edelleen niihin joko farkkuihin tai olohousuihin ja t-paitoihin.
Minulla on paljon ihania koruja, varsinkin vintage-koruja, mitta en kehtaa käyttää kuin harvoin. Olen siis keski-ikäinen. Tämä on kyllä helvettiä, kun täytyy ajatella aina mitä muut ajattelevat, kun pukeudun, enkä näytä pääsevän siitä, vaikka olen jo tämän ikäinen.
Uskon, että se johtuu koulukiusaamisesta, jota koin koko kouluajan, vaikka vaihdoin kouluakin välillä.
Yritän päästä tästä eroon, mutta ei näytä onnistuvan.
Jos saisin aivan täysin vapaasti pukeutua miten tykkään (ja saahan sitä, tottakai, mutta, kun ei kehtaa), pukeutuisin kuin 1800-luvulla ja vähän goottihenkisesti, tummempiin väreihin, surukoruihin jne. Mutta kun ei, niin jatkan harmaavarpusena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan kun ketju katosi...