Peltistä ikkunalautaa vasten rummuttavat vesipisarat. Onko mitään tehtävissä?
Muutimme uuteen asuntoon pari kuukautta sitten ja tässä asunnossa vesipisaroiden tipahtaminen peltiselle ikkunalaudalle aiheuttaa todella voimakkaan äänen. Vesisade itsessään ei ole paha kun ääni on tasainen, mutta sateen jälkeen yksittäiset eri aikaan tipahtelevat vesipisarat kuormittavat autistista lasta äärimmäisen paljon. Ei saa myöskään illalla unta jos vesipisaroita tippuu. Voiko asialle tehdä mitään? Tässä asunnossa täytyy asua vielä ainakin 10kk ja pelkään että siinä ajassa sekä lapsen että aikuisten mielenterveys on ihan riekaleina, kun unettomia öitä on niin paljon.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Päällystä ikkunalaudat huovalla tai bitumi katteella. Pitäisi onnistua, jos kerran tämäkin onnistuu:
Joo hyvä idea 🤣 Voi päälystää koko talon karvamatoilla, niin ei ropise missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päällystä ikkunalaudat huovalla tai bitumi katteella. Pitäisi onnistua, jos kerran tämäkin onnistuu:
Joo hyvä idea 🤣 Voi päälystää koko talon karvamatoilla, niin ei ropise missään.
Korvamato tuottaa paremman tuloksen
Itse taas tykkään siitä äänestä. Siinä on jotain rauhoittavaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse taas tykkään siitä äänestä. Siinä on jotain rauhoittavaa?
Jos se on tasaista mutta sellainen väliin kiihtyvä ja väliin hidastuva pitää hereillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse taas tykkään siitä äänestä. Siinä on jotain rauhoittavaa?
Jos se on tasaista mutta sellainen väliin kiihtyvä ja väliin hidastuva pitää hereillä
minua ei ainakaan rauhoita semmoinen kerran minuutissa kuuluva KOPS yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse taas tykkään siitä äänestä. Siinä on jotain rauhoittavaa?
Jos se on tasaista mutta sellainen väliin kiihtyvä ja väliin hidastuva pitää hereillä
minua ei ainakaan rauhoita semmoinen kerran minuutissa kuuluva KOPS yhtään.
Vesikidutus
Se saderumpu on kiva, soi kun sade ropisee siihen. Voi pistää puutarhaan koristeeksi.
Sade ei lakkaa
Säv./san. tuntematon
Pimeys hiipii niin hiljaa,
ei edes katuvalot puhu.
Yön selässä kulkee muistoja,
joita en saa enää takaisin.
Peltistä ikkunalautaa vasten
rummuttavat vesipisarat.
Aivan kuin ne kysyis multa,
mitä meiltä puuttui silloin.
[Kertosäe]
Et voi suojata lasta kaikilta ääniltä,
ei hiljaisuuskaan ole turvapaikka.
Sanat, joita ei koskaan sanottu ääneen,
jäävät silti asumaan sydämeen.
[Säkeistö 2]
Sinä nukuit, minä valvoin,
keinuin pelon ja rakkauden rajalla.
Mietin, voinko olla tarpeeksi,
jos maailma murenee ympärillä.
Ulkona sade ei lakkaa,
niin kuin syyllisyyskaan ei katoa.
Kuuntelen, kuinka
peltistä ikkunalautaa vasten
rummuttavat vesipisarat.
[Kertosäe]
Et voi suojata lasta kaikilta ääniltä,
ei hiljaisuuskaan ole turvapaikka.
Sanat, joita ei koskaan sanottu ääneen,
jäävät silti asumaan sydämeen.
[C-osa / Silta]
Ja vaikka kuinka peittäisit korvat,
jotkut äänet löytävät perille.
Särkyneen sydämen lyönnit,
murtuneen äidin huokaukset -
ne eivät katoa.
[Loppukertosäe]
Et voi suojata lasta kaikilta ääniltä,
mut voit pysyä rinnalla silloinkin.
Kun peltistä ikkunalautaa vasten
rummuttavat vesipisarat yhä vain