Miksi koulutraumoja vähätellään?
Kun olen kertonut niistä, niin ollaan sanottu "Unohda menneet ja mene vaan reippaasti kouluun" tai " Ammattikoulussa on erilaista, kuin peruskoulussa". Ja ihan niinkuin en jälkimmäistä tietäisi, kun olen ollut ammattikoulussa aiemmin.
Minua on vuosia kiusattu koulussa ja sen takia on tullut traumoja. Nään painajaisia ja jos näen ulkona koululaisia, niin olen varuillaan. Minua myös pelottaa ja ahdistaa ajatus kouluun menemisestä ja tuntuu, etten pysty menemään sinne enää ikinä, enkä haluakaan. Silti moni yrittää, että menisin kouluun.
Toki koulutus on hyvä töihin menon kannalta, mutta enemmän työnantajia kiinnostaa työkokemus. Ei pelkällä tutkinnolla nykyään helposti pääse minnekään, joten senkin takia turha kouluttautua. Olen kuullut, että moni on saanut töitä ilmankin koulutusta ja sitä aion itse yrittää. Olen kuitenkin jo 25, joten kouluun haku velvoitetta ei enää ole.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sana trauma noin yleisesti on kokenut inflaation. aikanaan sun piti tyyliin nähdä vanhempas kuolevan että sitä pystyi kutsumaan traumaks. nykysin se riittää että sut valittiin koulun liikuntatunnilla joukkueeseen toiseks viimesenä
Pitäisi ymmärtää, että traumoja voi tulla monistakin asioista ja osalle niitä tulee helpommin, kuin toisille
no just siks se kai inflaation onkin kokenut. kun mikä tahansa ikävä muisto voidaan käsittää traumana jos ihminen vain itse niin sanoo. mitään kunnollista kriteeriä ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva myös kuulla muiden kokemuksia
Vastoinkäymiset eivät ole traumoja ja kaikilla on vastoinkäymisiä.
Eli se, että on kiusattu vuosia pahasti ei ole trauma, eikä siitä voi traumatisoitua?
Määrittele kiusaaminen.
Määrittele keskenäs. Kyllä jokaisen pitäisi tietää, mitä se on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sana trauma noin yleisesti on kokenut inflaation. aikanaan sun piti tyyliin nähdä vanhempas kuolevan että sitä pystyi kutsumaan traumaks. nykysin se riittää että sut valittiin koulun liikuntatunnilla joukkueeseen toiseks viimesenä
Pitäisi ymmärtää, että traumoja voi tulla monistakin asioista ja osalle niitä tulee helpommin, kuin toisille
ET OLE ERITYINEN. Koita ymmärtää ja sisäistää se.
Et ole sinäkään😁
Ero on siinä että minä en ole koskaan väittänyt olevani erityinen. Tai halunnut sitä. tai perustanut koko elämääni ajatukselle että erityisyys on välttämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vuosikausia kestänyt kiusaaminen ja eristäminen muista ihmisistä on trauma, jota on vieläpä hyvin vaikea hoitaa.
Voi kyynel 😢
Ihmiset erilaisia, voihan olla että jollekulle puolitutut koulutoverit tai opettajat ovat niin merkityksellisiä että niiden sanomiset jää mieleen tai jopa traumatisoituu sellaisesta. Mahdollisesti itsetunnossa jotain ongelmaa jos sitä joutuu jokaisen vastaantulijan katseesta mittaamaan tai sitten vain ajautuu tukkanuottasille kaikkien erimieltä olevien kanssa.
Koulutraumat ovat yksilön heikkoutta.
Vierailija kirjoitti:
Koulutraumat ovat yksilön heikkoutta.
oho, nettikovis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva myös kuulla muiden kokemuksia
Vastoinkäymiset eivät ole traumoja ja kaikilla on vastoinkäymisiä.
Eli se, että on kiusattu vuosia pahasti ei ole trauma, eikä siitä voi traumatisoitua?
Määrittele kiusaaminen.
Määrittele keskenäs. Kyllä jokaisen pitäisi tietää, mitä se on
Niin, kiusaaminen on pikkulasten lässytyssana jota aikuiset eivät käytä sillä heillä on tarkemmat termit loukkauksille, väkivallalle yms. ja nehän ovat käytännössä aina poliisiasia.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva myös kuulla muiden kokemuksia
Eihän koulussa olla ystäväkerhossa.
AP:n kaltaiset tiedetään kyllä niin tasan. Se miksi heitä on kaltoin kohdeltu jossain koulussa joskus johtuu ihan tasan kusipäisestä ja pikkuvanhasta luonteesta
Tälläkin keskustelupalstalla näkee kuinka häiriintyneitä ihmiset ovat, pitää löytää ne muutamat helmet ihmisten joukosta ja viettää aikaa heidän seurassaan.
Suomi eu:n kärkimaa kiusaamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Tälläkin keskustelupalstalla näkee kuinka häiriintyneitä ihmiset ovat, pitää löytää ne muutamat helmet ihmisten joukosta ja viettää aikaa heidän seurassaan.
Keksi joskus jotain omaperäistä kirjoitettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vuosikausia kestänyt kiusaaminen ja eristäminen muista ihmisistä on trauma, jota on vieläpä hyvin vaikea hoitaa.
Katso peiliin. Onko siellä kiva, siisti ja sosiaalinen ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Suomi eu:n kärkimaa kiusaamisessa.
Täällä saa vielä se kiusattu vaihtaa koulua ja kiusaaja vaan vaihtaa uhria.
Vierailija kirjoitti:
AP:n kaltaiset tiedetään kyllä niin tasan. Se miksi heitä on kaltoin kohdeltu jossain koulussa joskus johtuu ihan tasan kusipäisestä ja pikkuvanhasta luonteesta
Jokainen joutuu kohteeksi enemmän tai vähemmän, siellä opitaan ne rajat ja puolustautumiskeinot. Jos ollut vanhempia sisaruksia niin valmiudet ehkä silloin paremmat, taustat olisi hyvä kertoa ensin.
Eipähän sitten tarvii ihmetellä kouluampumisia ja junan alle hypänneitä, jos suomalaiset on tätä mieltä asiasta.
Okei, en ala ottamaan traumaasi ja sen vähättelyyn kantaa, mutta mites olisi terapian laita? Itsekin vuosia terapiassa käyneenä sanon että kannattaa. Pääsee elämään normaalia elämää ilman että traumat kontrolloi mitä voi tehdä ja mitä ei. Ilmaseksikin pääsee ja joo joo on jonot, mutta vaikka siinä jonossa kestäisi vuosi, niin se vuosi kuluu joka tapauksessa. Haluatko valitella lapsuuden/teini-iän traumojasi vielä seitsemänkymppisenäkin vai otatko elämäsi omiin käsiisi ja teet asialle jotain?
Kyllä vuosikausia kestänyt kiusaaminen ja eristäminen muista ihmisistä on trauma, jota on vieläpä hyvin vaikea hoitaa.