Lue keskustelun säännöt.
Onko koulun kuormittavuus ok syy jäädä pois koulusta?
08.10.2025 |
Kysyisin mielipidettä, onko ok pitää ylimääräinen vapaapäivä lapselle, jota koulu kuormittaa kovasti. Meillä viidesluokkalainen, jolla on todettu ADHD. Itse ADHD pysyy hyvin hallinnassa, eikä näy juurikaan ulkoisesti esim. koulussa. Koulu sujuu hyvin ja koenumerot on 8-10 välillä.
Poika pystyy hyvin tsemppaamaan koulupäivän, mutta kotona ja harrastuksissa kuormitus sitten helposti purkautuu, erityisesti kotona, kiukun ja kilareiden muodossa. Nukkuisi myös kellon ympäri, jos saisi. Menee nukkumaan n. 21.30-22 riippuen monelta koulu aamulla alkaa. Silti saa aamulla herättää ja on väsyneen oloinen/ärtyinen, joka sitten vaikuttaa koulupäivään.
Onko täällä muita, ketkä ovat miettineet samaa tai opettajia, jotka voisi kommentoida. Lapsen luokanopettajalta en ole kysynyt, kun meillä nyt on aiemmin ollut omat haasteensa myös koulussa.
Tekisi siis mieli ottaa lapsi jo perjantaiksi pois koulusta, mutta emmin. Vai ilmoittaisiko vaan, että lapsi on sairaana.
Kommentit (191)
Jos aiemmin on pärjännyt ilman lääkitystä niin kannattaisiko ottaa yhteys lääkäriin ja miettiä lääkityksen aloittamista? Eihän se mikään ratkaisu ole että kuormituksen takia on pois koulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselle on hyvä nyt alkaa opettamaan keinoja purkaa ja käsitellä kuormitusta, tapoja rentoutua ja rauhoittua. Sitä kuormitusta tulee olemaan koko elämän ajan ja aikuisena onkin sitten pulassa kun ainoa keino on vältellä vastuuta.
Kyllä on, nyky-yhteiskunnassa ei oo pakko jos ei taho...nykyaines on velttoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemman oma diagnoosi "liian kuormittava koulupäivä" ei ole riittävä syy, että lapsi jää pois koulusta. Täytyy löytyä keinot, miten lapsi jaksaa koko kouluviikon. Viikonloppuna sitten levätään.
Kevennettyä koulupäivää ei (onneksi) enää juurikaan käytetä tukitoimena. Hyvä niin. Kevennettyä koulupäivää annettiin vielä viime lukukaudella tukitoimeksi monelle lapselle. Moni lapsi jäi yksin peliriippuvuutensa kanssa. Kun kaverit olivat koulussa, lapsi hoiti itse addiktiotaan yksin kotona pelilaitteensa kanssa. Surullista!
Mitä lapsi tekisi päivän aikana, kun muut ovat koulussa? Aika moni lapsi pelaa. Ei ole hyvä juttu.
Jos lapsi on kuormittunut, kannattaa karsia iltaharrastuksista. Jos lapsi jaksaa hyvin iltaharrastukset, hän ei ole liian kuormittunut koulupäivistä, vaan jaksaa kyllä koulupäivänkin. Lapsi, joka on liian kuormittunut koukusta, ei halua mennä harrastukseen. Hän ei jaksa.
Kannattaa olla tarkkana, ettei lapsi ala huijata vanhempiaan. Lapsi voi helpostikin liioitella kuormitustaan, jos sitä kysellään ja sanoitetaan kovasti.
Lapsen paikka on koulussa, jollei terveydenhuollon ammattilainen ole toisin päättänyt.
Ihmeellistä, että tällaista voi edes kysyä. Ap itse joku luuseri saikuttelija, joka jää kotiin, kun ei aina ole 100 % kivaa eikä aina voi 100 % kiinnostaa kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulu ensin ja pitää niitä kotiaskareitakin opettaa tekemään ilman kilareita. Elämä on kuormittavaa, mutta sitä se tulee olemaan myös seuraavat 80 vuotta.
Olen ope.
Ap, lapsesi on mentävä kouluun, jos hän ei ole sairaana. Älä valehtele opettajalle, että lapsesi on sairaana. Lapsi joutuu ikävään tilanteeseen.
Ap, on ihan normaalia, että lapsi toisinaan härnää isompaa sisarustaan. Suurin osa lapsista kilahtaa toisinaan koulupäivän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on väsynyt kouluaamuisin, hän nukkuu liian vähän. Lapsen täytyy mennä illalla nukkumaan aikaisemmin. Riittävä uni vähentää kuormitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman oma diagnoosi "liian kuormittava koulupäivä" ei ole riittävä syy, että lapsi jää pois koulusta. Täytyy löytyä keinot, miten lapsi jaksaa koko kouluviikon. Viikonloppuna sitten levätään.
Kevennettyä koulupäivää ei (onneksi) enää juurikaan käytetä tukitoimena. Hyvä niin. Kevennettyä koulupäivää annettiin vielä viime lukukaudella tukitoimeksi monelle lapselle. Moni lapsi jäi yksin peliriippuvuutensa kanssa. Kun kaverit olivat koulussa, lapsi hoiti itse addiktiotaan yksin kotona pelilaitteensa kanssa. Surullista!
Mitä lapsi tekisi päivän aikana, kun muut ovat koulussa? Aika moni lapsi pelaa. Ei ole hyvä juttu.
Jos lapsi on kuormittunut, kannattaa karsia iltaharrastuksista. Jos lapsi jaksaa hyvin iltaharrastukset, hän ei ole liian kuormittunut koulupäivistä, vaan jaksaa kyllä koulupäivänkin. Lapsi, joka on liian kuormittunut koukusta, ei halua mennä harrastukseen. Hän ei jaksa.
Kannattaa olla tarkka
Kirjoitinkin jo aiemmin, että Asperger-pojallani oli kevennetyt koulupäivät yläkoulussa. Meillä se oli kullanarvoinen apu. Usein koulupäivästä nipsaistiin tunti tai kaksi koulun alusta tai lopusta, eikä se johtanut mihinkään pelirumbaan. Teen töitä kotoa käsin, joten saatoin pojan perään katsoakin. Jatko-opinnot sujuivat sitten mukavasti: ei varmaan missään muualla ole sellaista hulabaloota aistikuormituksineen kuin yläkoulussa. Kun ympäristö oli rauhallinen ja ennakoitava, jaksaminen parani paljon.
Toki poikani tilanne oli eri kuin ap:n lapsella. Ei hän olisi jaksanut mitään sellaista harrastaakaan missä ollaan ryhmässä. Ja ainahan vedättämisen mahdollisuus on olemassa; poikani oli kyllä silmin nähden ihan lopussa. Olennaista on myös se, että kevennys tehtiin luokanvalvojan ja ysiluokalla myös opon kanssa. Kun se oli lyöty lukkoon, sitä sitten noudatettiin, eikä kuormituksesta kyselty pitkin matkaa (mikä ehkä houkuttaisi vedätykseen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat, että lapsi oppii tuollainen töihin ei tarvitse mennä kun harrastukset rasittaa liikaa niin opeta, se on lapsen häviö.
Missä sanottiin, että harrastukset rasittaa? Opettele lukemaan.
Ap:n lapsi on alakoululainen. Ap:n lapsi jaksaa harrastaa iltaisin, joten hän ei ole koulupäivän kevennyksen tarpeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä ihmeessä poika kotona aina silloin tällöin. Jos teillä on opettajan kanssa hyvät välit, kerro tälle, jos ei, niin sitten vaan sepittelet päänsärystä, isoisän 100-vuotispäivistä yms. Sinä tunnet poikasi ja tiedät, jos se tarvitsee lepoa. Sinä myös olet oikeasti vastuussa sen jaksamisesta, ei yhteiskunta, koululaitos tai muu kasvoton taho. Miksi ihmeessä lapsi ei saisi levätä, jos on uupunut? Ja niin kuin tuo yksi opettaja kertoi, kannattaa vähän ottaa selvää, josko se olisi se luokkatilanne siellä koulussa, joka uuvuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lääkitystä anneta automaattisesti diagnoosin perusteella. Lääkitystä harkittaessa on oleellista, kuinka paljon oireet haittaavat elämää ja toimintakykyä. Kaikki eivät tarvitse, tai edes halua, lääkkeitä..
Me kun kävimme diagnoosin hankkimassa, niin lääkekokeilu oli yksi diagnoosin vaihe. Ihmettelen tätä, että diagnoosit annetaan ilman lääkekokeilua. Ja jos oireet eivät haittaa elämää, niin miksi on edes haettu diagnoosia?
Kyllä joillekin riittää lääkkeettömät tukitoimet koulussa ja arjessa. Eikä kaikki halua automaatiolla lääkkeitä.
Olen 50 v. Tk-eläkehakemus vaiheessa. Kyllä tosiaan olisi ollut kiva saada dopamiinit kohdilleen ja resilienssiä lääkkeeestä jo ennen kuin työkyky romahti 48 v ja on jo niin romu, ettei tästä taida enää toimivaa tulla.
Opinnot on tehty downgreidaten jaksamisen mukaan, ura on downgreidattu jaksamisen mukaan. Harrastukset ja muu meneminen on downgreidattu jaksamisen mukaan. Miten sitä voisi tehdä määräänsä enempää?
Vaikuttaa, ettei lapsi ole perinyt tilaansa ainakaan ap:lta. Ap, katso YouTubesta aikuisten videoita jaksamisesta, lapsuudestaan jne. Minä en usko, että olisin jaksanut kahta joukkuelajia viikossa. Ehkä en yhtäkään - ainakaan ei ollut mitään kodin ulkopuolisia harrastuksia 10-17 -vuotiaana ja muutenkin vähemmän kuin "muilla".
Vierailija kirjoitti:
Lapselle on hyvä nyt alkaa opettamaan keinoja purkaa ja käsitellä kuormitusta, tapoja rentoutua ja rauhoittua. Sitä kuormitusta tulee olemaan koko elämän ajan ja aikuisena onkin sitten pulassa kun ainoa keino on vältellä vastuuta.
Tämä. Tervetuloa työelämään! Kaikki ei ole aina vain kevyttä ja mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lääkitystä anneta automaattisesti diagnoosin perusteella. Lääkitystä harkittaessa on oleellista, kuinka paljon oireet haittaavat elämää ja toimintakykyä. Kaikki eivät tarvitse, tai edes halua, lääkkeitä..
Me kun kävimme diagnoosin hankkimassa, niin lääkekokeilu oli yksi diagnoosin vaihe. Ihmettelen tätä, että diagnoosit annetaan ilman lääkekokeilua. Ja jos oireet eivät haittaa elämää, niin miksi on edes haettu diagnoosia?
Kyllä joillekin riittää lääkkeettömät tukitoimet koulussa ja arjessa. Eikä kaikki halua automaatiolla lääkkeitä.
Olen 50 v. Tk-eläkehakemus vaiheessa. Kyllä tosiaan olisi ollut kiva saada dopamiinit kohdilleen ja resilienssiä lääkkeeestä jo ennen kuin työkyky romahti 48 v ja on jo
Aivot niin väsyneet, että unohdin painottaa sitä, että kuten vaikka kilpirauhanen tai diabetes niin myös ADHD dopamiinin toimintaongelmat vaikeuttavat ihan jokaisen solun toimintaan ja moneen muuhunkin elimeen kuin aivoihin. Eipä sillä, etteikö aivotkin olisi kallein pääomamme.
Ap, haluat lapsesta jalkapalloilijan, jonka koululla ei väliä?
Paljonko viettää aikaa esim. ruutujen ääressä koulupäivän jälkeen? Ehdottaisin, että heti koulupäivön jälkeen kaikki mahdolliset ärsykkeet aivan minimiin vaikka tunniksi, auttaisiko se palautumisessa.
Minulla ei ole Adhd:ta, mutta työskentelen 1000 oppilaan koulussa ja olen kyllä joka päivä sen kaiken hälyn yms. myötä aivan kierroksilla, ja jos siihen päälle vielä selaisin puhelinta yms. niin en palautuisi lainkaan. Itsellä auttaa juurikin se, että töiden jälkeen kotiin päästyäni olen itsekseni täydessä hiljaisuudessa 30-60 min. Toki, en ole neuroepätyypillinen, niin en tietenkään voi sanoa paljonko tuo auttaa niillä, joilla on joku diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Pidä ihmeessä poika kotona aina silloin tällöin. Jos teillä on opettajan kanssa hyvät välit, kerro tälle, jos ei, niin sitten vaan sepittelet päänsärystä, isoisän 100-vuotispäivistä yms. Sinä tunnet poikasi ja tiedät, jos se tarvitsee lepoa. Sinä myös olet oikeasti vastuussa sen jaksamisesta, ei yhteiskunta, koululaitos tai muu kasvoton taho. Miksi ihmeessä lapsi ei saisi levätä, jos on uupunut? Ja niin kuin tuo yksi opettaja kertoi, kannattaa vähän ottaa selvää, josko se olisi se luokkatilanne siellä koulussa, joka uuvuttaa.
Opettajat oppii kyllä aika äkkiä tunnistamaan selittelyt liittyen poissaoloihin.
Minä en myöskään karsisi harrastuksia, jos lapsi kerran käy koulussa ja pärjää siellä hyvin noin muuten. Harrastukset ovat usein lapselle kovin tärkeitä ja voisi aiheuttaa enemmän vastakkain asettelua ja sitä kautta häiriötä kouluun.