Työelämä on niin syvältä, että kotona 38 asteen kuumeessa makaaminen tuntuu mukavalta pikku lomalta.
Ja tämä ajatus on huolestuttava, erittäin. Että mieluummin makaa sairaana kotona räkätaudissa ja kovassa kuumeessa kuin, että olisi terveenä töissä. Kertoo jo kaiken.
Taudin vasta antaessaan merkkejä itsestään, varoitin töissä työkaveria tulemasta lähelleni ettei saisi tartuntaa. Työkaveri siihen vitsaillen tokaisi, että saisisipahan olla siinä tapauksessa hetken pois töistä.
Sanonpa vaan, että sairasta.
Minulla on kaunis koti, mutta ei koskaan aikaa olla täällä, joten, vaikka oloni on todella kurja tällä hetkellä niin olen silti iloinen, että saan hetken verran viettää aikaa kotona. Ulkona on kaunis aurinko, joka paistaa suoraan ikkunasta sisään ja linnut visertelevät, pidän tuuletusräppänää auki.
Kommentit (39)
Niin se tämä aika musertaa ihmiset epätoivoisten ajatusten alle. Sairaassa maailmassa elämme
Ap, tuo on oikeasti hälyttävä merkki. Jos et ole jo työuupunut, niin ainakin hyvin lähellä olet sitä. Käythän keskustelemassa asiasta työterveyslääkärisi kanssa?
Joo, olen kurkkuani myöten täynnä töitä ja kaikkea siihen liittyvää, tunnen olevani ansassa
Vierailija kirjoitti:
Joo, olen kurkkuani myöten täynnä töitä ja kaikkea siihen liittyvää, tunnen olevani ansassa
Työ vie kyllä kohtuuttoman ison osan ihmisen ajasta
Itse oon työelämän suhteen siinä pisteessä melko pian, että harkitsen vakavissani jalkakuva bisnestä :D
Työelämä on yleisesti ottaen todella kuormittavaa ja stressaavaa. Meillä Suomessa moni elää erilaisten mieliala/nukahtamis lääkkeiden turvin, jotta päivistä selviäisi jotenkuten. Paine on vain kohtuutonta ja aika mitä jää itse elämiseen työn ulkopuolella on täysin riittämätön. Ihminen ei ole kone.
Ensimmäinen alapeukuttaja löysi tiensä tänne. Taitaa olla sellainen työnarkomaani kuin isäni, joka työskentelee itsensä arkipäivinä aivan uuvuksiin ja sitten lauantaina nollaa päänsä kunnolla ja riehuu ja räyhää kotona.
Itsellänikin tauti tulossa päälle ja jo nyt olisin kaikesta huolimatta mieluummin työkunnossa. Tiedän etten ole huomenna, vmp.
Kuka hullu käy vielä töissä kun Kela Gold on kaikkien ulottuvilla...
Itse jäin elämäni ensimmäistä kertaa työttömäksi yt-neuvottelujen tuloksena, enkä ole osannut olla yhtään surullinen tai huolissaan. Viimeiset kuukaudet sen jälkeen ovat olleet parasta aikaa elämässäni todella pitkään aikaan, olen ollut niin stressaantunut ja ahdistunut työssäni vuosikaudet ja tuntuu että sielu alkaa pikku hiljaa nyt heräämään henkiin, ja alkaa kiinnostamaan muukin kuin syöminen ja nukkuminen.
Naiset eivät kestä työelämää. Miksette tunnusta sitä?
Ollut pitkään samat fiilikset, mutta sitkeästi puurran. Ja sijoitan. Fire häämöttää jo horisontissa.
Pitääkö teidän akkojen väen väkisin tunkea itsenne töihin, hä??
Tiedän tunteen
Valitettavasti en itse juurikaan koskaan sairasta edes flunssaa. Olisi ihanaa nytkin vain jäädä saikulle. Meillä on muutosneuvottelut käynnissä ja suurin unelmani on että tulisi lomautus 3-6kk, irtisanominenkaan ei haittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät kestä työelämää. Miksette tunnusta sitä?
No mitä muita vaihtoehtoja on? Kun perhe pitää elättää siitä huolimatta, että ihan mieluusti olisin kotirouva. Elintason laskeminen ei ole vaihtoehto. Uskoisin myös, ettei kovin moni mieskään olisi valmis laskemaan perheensä elintasoa vaan sen takia, ettei vaimon tarvitsisi käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Samaistun. Mursin taannoin käteni ja pidempi sairaslomahan siitä tuli. Salaa olin hyvilläni, että sain olla kotona ja vain levätä. Toipumisen edetessä nautin siitä miten sain päivisin vain nauttia säästä, metsässä käyskentelystä ja kodin rauhasta.
Itse olen joskus niin poikki, että toivon, että katkaisin käteni ja tulisi pitkä saikku. Tervettä menoa tosiaan.
Tuttu juttu. Luulin asian korjaantuvan työpaikkaa vaihtamalla, mutta ei. Samassa jamassa ollaan edelleen. Eikä mielenterveyssaikku ainakaan enää ees kannata, kun se ei ratkaise ongelmaa ja palaaminen tuntuu taas vielä pahemmalta, vaikka oliskin ihanaa olla vähän aikaa hermolomalla.
Missä firmassa saa olla pois 38 asteen kuumeessa?
Samaistun. Mursin taannoin käteni ja pidempi sairaslomahan siitä tuli. Salaa olin hyvilläni, että sain olla kotona ja vain levätä. Toipumisen edetessä nautin siitä miten sain päivisin vain nauttia säästä, metsässä käyskentelystä ja kodin rauhasta.