Annan lapselleni lihaa mukaan kouluun
Lapseni koulussa on kasvisruokaa 3x viikossa. Annan hänelle 100g lihaa lounasrasiassa kasvisruokapäivinä, jolloin hän voi lisätä lihan ateriaansa. Näin kasvava lapseni saa tarpeellista lihaa ravinnokseen.
Kommentit (14)
Raakana ja käy itse keittiössä paistamassa lihat?
Ensin siis pesee ne siellä keittiössä ja sit paistaa.
Beef jerkyä meillä on usein noilla mukana tai niitä saarioisen salamitikkuja
Ensin se 500g jauhelihaa pestään, samoin voi pestään kuuman veden alla harjaten. Sitten mitän jäljellä puolen kilon lihoista ja puolen kilon voista paistetaan suolan kera ja pariin purkkiin. Noita kylmiä pöperöitä voi sitten napsia sormilla.
Onpa sulla nälkäinen lapsi. Etkö kotona anna mitään?
Lasta voisi kannustaa myös omatoimisuuteen ruuanhankinnassa. Siinä oppii monia myöhemmässä elämässä tärkeitä tietoja ja taitoja. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Meidän lapsi vie kermatetran kun siitä voi lantrata koulun maidon ruokaisammaksi. Lapsi onkin pulska ja punaposkinen.
pitäsikö muuten suolakin pestä vedessä.. vaikka katoaa ku vesi koskettaa..?? Olen hämilläni.
Miten varmistat, että lapsesi jää yksin ja kaikki tytöt karttavat häntä.
(Mutta eihän aplla lapsia ole)
erittäin hyvin tehty...
vaikuttaa siltä että agenda kasvismössöihin siirtymisestä kouluissa tehtiin jotta tavallisista lapsista / nuorista tulisi tyhmempiä kun eivät saa enää kasvuiässä aivojen rakentumiseen tarvittavia aineita... näin kaikki kilpailu rikkaan eliitin lapsia kohtaan vähenee...
ja rikkaan eliitin lapset saavat kyllä liha-kana-kala ruokia yksityiskouluissa...
Vierailija kirjoitti:
erittäin hyvin tehty...
vaikuttaa siltä että agenda kasvismössöihin siirtymisestä kouluissa tehtiin jotta tavallisista lapsista / nuorista tulisi tyhmempiä kun eivät saa enää kasvuiässä aivojen rakentumiseen tarvittavia aineita... näin kaikki kilpailu rikkaan eliitin lapsia kohtaan vähenee...
ja rikkaan eliitin lapset saavat kyllä liha-kana-kala ruokia yksityiskouluissa...
Syökö sun lapset ainoat ruokansa koulussa? Mites viikonloput?
Vierailija kirjoitti:
Lasta voisi kannustaa myös omatoimisuuteen ruuanhankinnassa. Siinä oppii monia myöhemmässä elämässä tärkeitä tietoja ja taitoja. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keitto
Tässä on kyllä ideaa, lapset odottavat nykyään saavansa kaiken valmiina. Eivät sitten aikuisina pärjää, kun eivät ole koskaan saaneet itse yrittää.
jos kissakeitto ei maistu, kutsu lapsi kanssasi kaupunkiseikkailuun ja valmistakaa yhdessä herkullinen illallinen. Siinä lapsi oppii selviytymistaitoja ja yhteistoimintaa ja saa kokea onnistumisen elämyksiä.
Aamuyön hiljaisina hetkinä pyörii kaupungin puistoissa omistajiltaan karanneita frettejä ihan vilisemällä. Varustutukaa pitkävartisillä atraimilla. Kun ensimmäinen utelias fretti tulee nuuskimaan teitä, on iskun paikka.
Sitten vain kotiin ja nylkypuuhiin. Nylkemisen jälkeen paloitelkaa fretti pienellä lihakirveellä 8-10 osaan. Ja valmistusohje on seuraava:
Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.
Kuori neljä porkkanaa ja leikkaa ne renkaiksi ja kaksi sipulia pieniksi lohkoiksi. Lisää muutama pieni pala palsternakkaa Lisää porkkana-, palsternakka- ja sipulipalat pataan. Kaada lihojen päälle vettä niin että ne peittyvät.
Laita pata 200 asteiseen uuniin ja anna olla siellä noin 2 tuntia, laske lämpöä tämän jälkeen 180 asteeseen ja hauduta kannen alla 1,5-2 tuntia.
Kun liha alkaa irrota luista, lisää runsas desilitra kermaa ja sekoittele. Laita vielä 150 asteeseen ja anna olla noin 45 min.
Tässä saat samaan pakettiin jännittävän seikkailun, saumatonta yhteistyötä vaativan urakan ja mahtavan herkkuhetken. Ja vaikka yhteistyönne ei heti toimisikaan kovin hyvin, olette kuitenkin yhtä hienoa kokemusta rikkaampia.
Minä teen saman jutun, mutta annan 200-300 g lihaa. Olen valmiiksi keittänyt lihat irti luista ja maustanut suolalla. ja pippurilla. Kuulemma kaveritkin ovat tykänneet kovasti.
Lisähyötynä vielä, että naapurin 24/7 haukkuneet rakit eivät enää häiritse ketään.
Win-win!
Tuosta pitäisi masinoida laajempikin kampanja. 👍