Yle: Varhaiskasvatettavaksi päiväkotiin viedään nyt jo VAUVOJA
Suomessa varhaiskasvatukseen, eli käytännössä yleensä päiväkotiin, viedään nykyään suuria määriä aivan pieniä vauvoja, jopa alle 2-vuotiaita!
Mistä tämä hulluus on lähtenyt? Tutkimus toisensa jälkeen näyttää toteen, ettei suomalainen päiväkoti suurine ryhmineen, minimaalisine henkilökuntineen, meluineen ja tautikierteineen ole millään tavalla alle 3-vuotiaiden kehitystä tukevaa. Ovatko nämä vanhemmat edes lukeneet niitä tutkimuksia?
Päiväkotien henkilöstöistä ovat irtisanoutuneet pätevimmät, empaattisimmat ja kokeneimmat tämän trendin rantauduttua suuriin kasvukeskuksiin. Siitä viis, koulutetaan uusia, rekrytään niitä, jotka ei viis veisaa lasten psyykkisestä hyvinvoinnista vaan jopa väittävät tilannetta "laadukkaaksi", jotta saavat oman palkkansa.
Ylen artikkeli on absurdi. Varhaiskasvatuksen edustaja toitottaa mantraa "jokaisen lapsen subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen", mutta ei ne haastatellut vanhemmat mitään lapsen edusta puhu tai oikeudesta olla kotona vanhemman kanssa. Vanhemmat puhuvat omasta halustaan ottaa vastaan kiva ja hyvinpalkattu työpaikka, että taloudellinen kulutustaso perheessä mahdollistuu.
Kommentit (30)
Mitäs uutta tässä on, moni on laitettu päiväkotiin vauvana jo 1970-luvulla.
Kohta ne viedään sinne suoraan synnäriltä kun äitien pitää mennä töihin. Ovelta vaan huudetaan että tämmönen tuli taas!
Äitin ja isin pitää saada omaa aikaa kun ovat kotona päivät työttöminä niin pitäähän sitä työtä hakea, eikös vaan?
-sarkasmia
Joku taisi ilman syytä poistattaa aiemman ketjun asiasta.
Miksi?
Tässähän puolusyetaan vauvojen asemaa olla oman vanhempansa kanssa vähintään siihen saakka, että osaa kävellä, käydä potalla, kertoa omista tunteistaan ja toiveistaan ja ikäkehitylsensä mukaisesti kiinnostuu ja kykenee leikkimään muiden lasten kanssa.
Näin ei ole asia 0-2-vuotiaiden osalta. 2,5 v jotkut jo lopettaa vierastamisen ja kykenee olemaan 4-5 lapsen ryhmässä tunnin pari päivässä, ihan mielellään. Moni ei vielä silloin, vaan myöhemmin.
"Suomessa varhaiskasvatukseen, eli käytännössä yleensä päiväkotiin, viedään nykyään suuria määriä aivan pieniä vauvoja, jopa alle 2-vuotiaita!"
2-vuotias, tai jopa alle, ei ole aivan pieni vauva. Itse asiassa ei ole vauva lainkaan.
Vauvaikä on 0-12 kk.
Se on totta, että monet tuovat lapsensa hoitoon heti kun äitiysloma päättyy, eli n. 9 kk iässä, mutta siihen on yleensä taloudelliset syyt. Ei ole varaa jäädä kotiin. 9 kk ikäinen lapsi ei hyödy päiväkodista, mutta esim. lähempänä kahta vuotta oleva voi hyvinkin hyötyä kavereiden seurasta. Pienillä päivät olisi hyvä olla lyhyet, esim. max 6 h/ pvä, mutta yleensä se vaatii, että vanhempi/ vanhemmat tekevät osa-aikatyötä itsekin. Kotona oleva vanhempi voisi pitää pientä lasta päiväkodissa vaikka vain pari tuntia päivässä, mutta jos ei ole varsinaista hoidon tarvetta, voi kerho olla parempi vaihtoehto.
Jos nyt oiotaan ja unohdetaan lapsen kehitykseen vaikuttavat pointit, niin taloudellisestihan tuo on hyvä asia.
Otetaan vaikka 5 vanhempaa, jotka kaikki käyvät töissä ja vievät lapsensa hoitoon. Se työllistää 1-2 täysipäiväistä hoitajaa, jotka maksavat veroa sekä kaikki nämä 5 vanhempaa maksavat veroa.
Jos nämä kaikki 5 olisivat kotona lastensa kanssa, me kaikki muut veronmaksajat kustantaisimme heidän vanhempainrahansa ja nämä 1-2 hoitajaa olisivat ehkä työttömyystukien varassa, jotka nekin me muut veronmaksajat kustantaisimme.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs uutta tässä on, moni on laitettu päiväkotiin vauvana jo 1970-luvulla.
Se selittää aika paljon. Sen verran itsekeskeistä, empatiakyvytöntä ja onnetonta meininkiä näyttää tällä sukupolvella olevan.
Saivat kaiken hyvinvointivaltion eduista ja nyt valmiita viemään sen muilta.
Eihän tuo mikään uusi juttu ole, ja 2-vuotias ei todellakaan ole enää mikään VAUVA!
Minä olen syntynyt 80-luvulla ja olin päiväkodissa 9kk -ikäisestä lähtien. Niin moni muukin on ollut silloin sekä sen jälkeen, kaikkina näinä vuosikymmeninä.
On surullista, että taloudellisesti monille on ainoa vaihtoehto viedä vauva päiväkotiin. Siis silloin, kun vauva ei vielä itse syö, kävele tai puhu. Vielä surullisempaa on se, että monet kokevat vauvan, oman lapsensa, joka usein harkittu ja haluttu, niin rasittavana, että töihin meno tuntuu lomalta. Miksi ihmiset hankkii lapsia kun ei edes vauva-aikaa jaksa ja halua olla niiden kanssa. " Oma aika" on sitä, että viettää sen hankkimansa lapsen kanssa, vai eikö muka?
Vierailija kirjoitti:
"Suomessa varhaiskasvatukseen, eli käytännössä yleensä päiväkotiin, viedään nykyään suuria määriä aivan pieniä vauvoja, jopa alle 2-vuotiaita!"
2-vuotias, tai jopa alle, ei ole aivan pieni vauva. Itse asiassa ei ole vauva lainkaan.
Vauvaikä on 0-12 kk.
Se on totta, että monet tuovat lapsensa hoitoon heti kun äitiysloma päättyy, eli n. 9 kk iässä, mutta siihen on yleensä taloudelliset syyt. Ei ole varaa jäädä kotiin. 9 kk ikäinen lapsi ei hyödy päiväkodista, mutta esim. lähempänä kahta vuotta oleva voi hyvinkin hyötyä kavereiden seurasta. Pienillä päivät olisi hyvä olla lyhyet, esim. max 6 h/ pvä, mutta yleensä se vaatii, että vanhempi/ vanhemmat tekevät osa-aikatyötä itsekin. Kotona oleva vanhempi voisi pitää pientä lasta päiväkodissa vaikka vain pari tuntia päivässä, mutta jos ei ole varsinaista hoidon tarvetta, voi kerho olla parempi vaihtoehto.
Alle neljä vuotias ei hyödy kavereista. Tai päiväkodista. Alle neljä vuotiaat päiväkodissa ovat puhtaasti vanhempien tarpeista siellä. Vasta neljä täyttänyt alkaa olemaan siinä iässä, että hyötyy vertaisryhmästä, jos aika on lyhyt, 4-6 tuntia kerrallaan.
No isät eivät osallistu vanhempainvapaiden pitämiseen eikä naisilla oo varaa kituuttaa kotihoidon tuella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs uutta tässä on, moni on laitettu päiväkotiin vauvana jo 1970-luvulla.
Se selittää aika paljon. Sen verran itsekeskeistä, empatiakyvytöntä ja onnetonta meininkiä näyttää tällä sukupolvella olevan.
Saivat kaiken hyvinvointivaltion eduista ja nyt valmiita viemään sen muilta.
Sä luit nyt väärin tuon viestin. Hän sanoi syntyneensä 1970- luvulla, ei 2000- luvulla. Opettele lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suomessa varhaiskasvatukseen, eli käytännössä yleensä päiväkotiin, viedään nykyään suuria määriä aivan pieniä vauvoja, jopa alle 2-vuotiaita!"
2-vuotias, tai jopa alle, ei ole aivan pieni vauva. Itse asiassa ei ole vauva lainkaan.
Vauvaikä on 0-12 kk.
Se on totta, että monet tuovat lapsensa hoitoon heti kun äitiysloma päättyy, eli n. 9 kk iässä, mutta siihen on yleensä taloudelliset syyt. Ei ole varaa jäädä kotiin. 9 kk ikäinen lapsi ei hyödy päiväkodista, mutta esim. lähempänä kahta vuotta oleva voi hyvinkin hyötyä kavereiden seurasta. Pienillä päivät olisi hyvä olla lyhyet, esim. max 6 h/ pvä, mutta yleensä se vaatii, että vanhempi/ vanhemmat tekevät osa-aikatyötä itsekin. Kotona oleva vanhempi voisi pitää pientä lasta päiväkodissa vaikka vain pari tuntia päivässä, mutta jos ei ole varsinaista hoidon tarvetta, voi kerho olla parempi va
Alle neljä vuotias ei hyödy kavereista. Tai päiväkodista. Alle neljä vuotiaat päiväkodissa ovat puhtaasti vanhempien tarpeista siellä. Vasta neljä täyttänyt alkaa olemaan siinä iässä, että hyötyy vertaisryhmästä, jos aika on lyhyt, 4-6 tuntia kerrallaan.
Puhu pukille. Kyllä alle 4-vuotiaatkin hyötyvät sosiaalisista kontakteista ja leikeistä ikäistensä kanssa, ja ennen myös tarvitsevat sellaista.
Olen töissä päiväkodissa alle 3 vuotiaille ja voin sanoa että 1 vuotiaille ja sitä pienemmille se on ihan hirveä paikka. Ne huutavat jatkuvasti eroahdistusitkua ja ovat stressaantuneita kun äiti ei ole näköpiirissä. Siinähän ne turvattomuuden ja hylätyksi tulemisen tunnelukot viimeistään syntyvät joista sitten nuorina ja aikuisina usein kärsitään. Suomalainen varhaiskasvatuslaki on päin peetä. Liian suuret lapsiryhmät ja liian vähän aikuisia. Jatkuvasti työntetekijät vaihtuvat ja sairastuneiden tilalle ei välttämättä oteta ketään. Lapset lasketaan numeroina eikä pieninä ihmisinä heidän monine tarpeineen. Säilytyshoitoa se on eikä mitään lapsilähtöistä joss tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä. Alalla olen ollut 20 vuotta ja nyt sunnittelen exitiä. Olen ihan loppu ja niin surullinen noiden pienten lasten puolesta. Arvomaailmani ei kohtaa työssäni terveen pedagogiikan kanssa. Ei ihme että mielenterveysongelmat ja muut eri häiriöt käyttäytymisessä lisääntyy. Subjektiivinen päivähoito pitäisi purkaa ja säätää lakiin niin että alle 2 vuotiaat ovat kahden paikkalaisia eli vastaavat kahta lasta. Ryhmäkoko ei saisi ylittää 10 lasta. 3 lasta/ 3 kasvattajaa kohti pitäisi olla maksimi. Näinhän se ei ole.
Vauvat eivät kuulu varhaiskasvatuksen suuriin lapsiryhmiin! Ne ovat itkuisia "kantokasseja" joita pitäisi koko päivän sylissä siellä kantaa koska eivät vielä itse kävele. Ovat turvattomia ja symbioosissa vielä äitiin. Tuohon ei resurssit riitä että vauvat sitoo yhden työntekijän. Ryhmässä vain 3 työntekijää. Meidän hallitus ei ymmärrä varhaiskasvatuksesta yhtään mitään näitä typeriä lakeja tehdessään!!!
Vierailija kirjoitti:
On surullista, että taloudellisesti monille on ainoa vaihtoehto viedä vauva päiväkotiin. Siis silloin, kun vauva ei vielä itse syö, kävele tai puhu. Vielä surullisempaa on se, että monet kokevat vauvan, oman lapsensa, joka usein harkittu ja haluttu, niin rasittavana, että töihin meno tuntuu lomalta. Miksi ihmiset hankkii lapsia kun ei edes vauva-aikaa jaksa ja halua olla niiden kanssa. " Oma aika" on sitä, että viettää sen hankkimansa lapsen kanssa, vai eikö muka?
Asuntolainat pitää maksaa vauvavuonnakin. Normi työssäkäyvällä vaan ei ole varaa sitata kotona vuosikausia, kun lapsi on pieni. On siitä lapsen kanssa vietettävää aikaa kumminkin sellainen 16 vuotta jäljellä vähintäänkin.
No nykyään suuntaus on siihen, että raskaus on ohimenevä oire ja vauva viedään kahden viikon jälkeen asiantuntijoiden kasvatettavaksi päiväkotiin ja keskitytään itse töihin.
Kun vauvat vietäisiin suoraan laitokselta päiväkotiin niin otettaisiin tuottavuusloikka. Hittojako niille aikaa antaa, itsekseen kasvavat siinä missä kasvitkin
Joo ei hyvä juttu. Päiväkoti on vauvalle ja pienelle taaperolle liian kuormittava paikka.