Miten olette onnistuneet lopettamaan alkoholin käytön

Järjestin itselleni parempaa tekemistä. Nyt ei ole enää aikaa hukattavaksi kännissä tai krapulassa olemiseen.

Jos mahdollisimman yksinkertaisesti yritän kirjoittaa niin väheni paljon kun aloin yksinkertaisesti oleilemaan kotona enemmän, lopetin kavereiden näkemisen lähes kokonaan, viimeksi nähnyt irl kavereita siis joskus 2 vuotta sitten, puhelimella oltu jonkin verran yhteydes. Masennuin myös lisää joten voi olla että siksikin meni mielenkiinto alkoholiin, nyt otan vain melko harvoin ja silloinkin aika vähän. Silloin kun en ollu vielä ihan näin masentunut niin oli kai mielenkiintoa nähä kavereita pyöriä baareissa ja juoda. Nyt ei jaksa nähdä kavereita ja tässä on auttanut myös ocd-oire joka "sanoo kavereiden näkemisen olevan väärin". Tosin en ikinä juonut hälyttävän paljon mutta selvästi enemmän kuin nyt. Aloin ehkä olemaan myös puhelimella enemmän siinä vaiheessa, sekin voinut vaikuttaa. Mutta suurimpana syynä ehkä tosiaan pidän sitä kaveriasiaa ja kotona olemisen lisääntymistä. Näin mulla.

En ole koskaan aloittanutkaan.

Luin kirjan Allen Carr: Korkki kiinni. Se tehosi minuun ja lopetin alkoholin käytön kokonaan.

Aloin työttömyyden myötä, koska arvelin että yksi iso riski riittää elämässä kerrallaan, mutta lopulta se alkottomuus jäi päälle kun oli tullut muitakin ongelmia siitä. 

Kaikki eivät pysty lopettamaan. Valitettavasti silloin tällöin alkoholin käytön lopettaminen onnistuu vain menehtymällä. Yritettiin saada lähtemään hoitoon tai vieroitukseen, mutta vaikka kuinka heikossa kunnossa olisi ollut, aina viivytteli  "vasta maanantaina". Kunnes kuolinpesä syntyi. Oma päätös on lopettamisen aloittamisessa ensisijaisen tärkeä, eivät voi ystävät painostaa, jos ei ole omaa halua. Annettiin porukalla empatiaa ja luvattiin auttaa raitistumisessa, mutta uhma nousi vastaan.

Toinen kollega meni hoitoon, olikohan se sellainen Minnesota-hoito, ja on nyt ollut 8-9 vuotta juomatta. Kuulemma mielitekoja esiintyy vieläkin, ja jos asiat mutkistuvat, melkein refleksinä nousee ajatuksiin alkoholin hankkiminen tilannetta helpottamaan. On jatkuvaa varuillaanoloa se raittius. Pahassa kunnossa oli, rahat oli juotu, yritys karilla, terveys pettämässä. Mutta siinä tilanteessa kannustettiin ja autettiin, ja raitistuminen pääsi alkuun. 

Ei tätä maata selvinpäin kestä

Vierailija kirjoitti:

Ei tätä maata selvinpäin kestä

Tuo on kirotun totta. Suomessa saattaa olla maailman eniten mielialalääkkeiden käyttäjiä. Sekin kertoo siitä että suomessa on jotain perusteellisesti pielessä. Alkoholi on se tutuin lääke stressiin, ahdistukseen jne.

Kusipää lähti elämästä

😅

Iha helppoo

Vierailija kirjoitti:

Mulla alkoi taas keväällä ja kesällä olemaan joka viikkoista ryyppäämistä. Tapailin ja ihastuin mieheen joka sit päättikin lopettaa homman. Olin jo aiemmin miettinyt että alan vähentämään, tuo mies sanoi jälkeenpäin että se lipittely oli iso syy siihen ettei halunnut jatkaa. Ai että tuntui. Nyt on sit vtuttanut niin paljon ettei ole edes huvittanut, tykkäsin ja tykkään tosi paljon siitä ihmisestä ja meillä oli hiton hauskaa ja rauhallista ihan selvinpäinkin. Eipä tästä taida enää apua olla jos toinen pitää mua ihan deekuna eikä elämässä mikään ole sillä parantunut mutta eipä huvita juodakaan.

 Ei kai kukaan vielä "viikottaisesta lipittämisestä" deekuna pidä? 

Suomessa kaikki päihteiden käyttö halutaan nähdä ongelmana. Sille ei panna mitään painoa kuinka paljon päihteistä on hyötyä rentoutumisessa joka auttaa jaksamaan arkea. Ihme hysteeristä vinkumista jos vähänkin nauttii päihteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopetin vaan seinään. Kun pääsin juoposta, pettäjämiehestä eroon. 

Vain juopot syyttelee muita juomisestaan. Eli olet raitistunut alkoholisti. Onnea siitä, ei tosin mahda kestää pitkään kun et ymmärrä sairautesi johtuvan itsestäsi, ei muista ihmisistä ja ympäristöstäsi. 

Aika monella loppuu alkoholiongelmat eroon. Aika harva jaksaa katsoa toisen juomista itse selvinpäin. On normaalia, että oli aine mikä tahansa niin se vetää toisen mukaan siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin sinä tarvitse alkoholia? 

 

Harvinaisen tyhmä kysymys. Päihdettä tarvitaan päihtymiseen ja alkoholi on suomessa ainoa laillinen päihde. 

Mihin tarvitaan päihtymistä? Hyvin olen pärjännyt selvinpäin koko elämän eli 66 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin kannabikseen niin ei tee edes mieli alkoholia. Tarkennuksena en polta päivittäin.

Tämä on saanut paljon alapeukkuja, mutta tutustukaapa tutkittuun tietoon terveellisyydestä alkoholi vs kannabis. Ite en käytä kumpaakaan, mutta jos ois pakko käyttää kompaa kumpaa terveellisyyden ja sosiaalisen haitta-asteen vuoksi valinta ois kannabis.

Iän myötä alkoi vaan maistumaan vähemmän ja vähemmän, pahenevat krapulat vaikutti kyllä asiaan. Absolutisti en ole, mutta harvemmin tulee juotua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla alkoi taas keväällä ja kesällä olemaan joka viikkoista ryyppäämistä. Tapailin ja ihastuin mieheen joka sit päättikin lopettaa homman. Olin jo aiemmin miettinyt että alan vähentämään, tuo mies sanoi jälkeenpäin että se lipittely oli iso syy siihen ettei halunnut jatkaa. Ai että tuntui. Nyt on sit vtuttanut niin paljon ettei ole edes huvittanut, tykkäsin ja tykkään tosi paljon siitä ihmisestä ja meillä oli hiton hauskaa ja rauhallista ihan selvinpäinkin. Eipä tästä taida enää apua olla jos toinen pitää mua ihan deekuna eikä elämässä mikään ole sillä parantunut mutta eipä huvita juodakaan.

 Ei kai kukaan vielä "viikottaisesta lipittämisestä" deekuna pidä? 

Ei sitä varmaan kiva ole katsella jos itse haluaa olla selvinpäin ja toinen vetää perseet tai on toipumassa siitä viikonloput.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla alkoi taas keväällä ja kesällä olemaan joka viikkoista ryyppäämistä. Tapailin ja ihastuin mieheen joka sit päättikin lopettaa homman. Olin jo aiemmin miettinyt että alan vähentämään, tuo mies sanoi jälkeenpäin että se lipittely oli iso syy siihen ettei halunnut jatkaa. Ai että tuntui. Nyt on sit vtuttanut niin paljon ettei ole edes huvittanut, tykkäsin ja tykkään tosi paljon siitä ihmisestä ja meillä oli hiton hauskaa ja rauhallista ihan selvinpäinkin. Eipä tästä taida enää apua olla jos toinen pitää mua ihan deekuna eikä elämässä mikään ole sillä parantunut mutta eipä huvita juodakaan.

 Ei kai kukaan vielä "viikottaisesta lipittämisestä" deekuna pidä? 

Kyllähän pitää. Varmaan suurin osa ihmisistä pitää? Ihan varmasti siinä paukkuu myös viralliset ongelmakäytön rajat.

Ite ymmärrän "joka viikkoisen ryyppäämisen" niin, että vähintään kerran viikossa ollaan kunnon kännissä. Melkoista kalluilua pitää elämän olla, jaksaisi sellasta elämää.

Hankkimalla muutaman kerran järjettömän krapulan. 😂🙄

Jeesus voi vapauttaa alkoholista, kuten kaikesta muustakin turhasta ja vahingollisesta.

Oikeastaan vähitellen, kun 50 v tuli täyteen niin huomattiin, että alkoholista alkoi tulla vähästäkin krapula. Ensin jätettiin pois perjantaipullo, sitten juotiin vain vähän kesällä mökillä viiniä,  ja lopulta huomattiin, että ilmankin pärjää ihan hyvin. Taitaa olla yli 10 vuotta viimeisestä alkon juomisesta. Jossain juhlissa ennen pitämäni vahva punaviini haisee jopa pahalle toisten laseista.