Lue keskustelun säännöt.
Ystävät jotka puhuvat vain omista asioistaan
05.10.2025 |
Juuri kuuntelin puoli tuntia yksityiskohtaista selostusta toisen harrastusreissusta. Toinen kaveri lähettelee kuvia ja videoita jotka eivät liity minuun mitenkään. Kolmas kaveri kertoo lapsistaan juurta jaksaen. Soittaessaan kysyy onko paha paikka, ja jos sanon että olin tekemässä asiaa x, niin ei se vaikuta mitään. Puhelu kestää niin kauan kunnes toiselle tulee muuta.
Olen kiittämätön ja inhottava, kun pitäisi olla iloinen että on ystäviä, mutta avaudun nyt salaa. Ei kaikki kaverit ole tuollaisia, toisten kanssa jutellaan vastavuoroisesti molempia kiinnostavista aiheista. Nämä omista asioistaan paasaavat olen varmasti opettanut tuohon, kun olen teeskennellyt kiinnostunutta kommentoimalla väliin tai peukuttamalla kuvia ja vastaamalla melkein aina kun en raaski olla vastaamattakaan, koska voi olla oikeaa asiaa ja toivon että puhelu olisi nopea.
Muuten olen suorasanainen mutta ystäville ihan nössö. Onko joku opetellut loukkaamatta lopettamaan turhanpäiväiset puhelut? Tai ehkä et vastaa, vaan laitat viestin että palataan paremmalla ajalla?
Kommentit (39)
Ehkä ei kannata pitää ystäviä, jotka puhuvat vain itsestään. Voi olla, että heitä ei kiinnosta sinun juttusi ja pitävät sinua itsestään selvyytenä, koska kiltisti kuuntelet.
Voit keksiä jonkun valkoisen valheen, jolla päätät puhelun kun juttu lähtee laukalle, tai sitten vaan sanot suoraan ystävällesi, että toivot välillä puhuttavan myös sinun asioistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on vakavia vaikeuksia vuorovaikutustaidoissa tai ystävien valinnassa jos noin käy.
Tämä on miljoonas kerta kun samasta aiheesta väsätään valitusvirsi. Opettele rajasi ja niiden kunnioitus tai sano ystävyys irti, ei ole pakko raahata rasittavia ihmisiä mukana läpi elämän.
Kenen asioista pitäisi puhua? Sä puhuisit yhtä lailla vain omistasi jos saisit suunvuoron. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Vierailija kirjoitti:
Kenen asioista pitäisi puhua? Sä puhuisit yhtä lailla vain omistasi jos saisit suunvuoron. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Aina ei tarvitse puhua kummankaan asioista, voi puhua myös yleisistä asioista. Itse en jaksa just sunkaltaisia ihmisiä, joille ystävyys on pelkkä kuulumistenvaihto. Ikävystyn kuoliaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos annat ihmisille tällaisen mahdollisuuden käyttää sinua loputtomasti hyväkseen, voit olla aivan varma että he toteuttavat sen. Tuollaisia perseläpiä on yllättävän paljon, jotka suoltavat elämäkertaansa, ja saattavat jopa avoimesti myöntää, ettei toisen asiat/kuulumiset/vointi kiinnosta pätkääkään. Vain hyväksikäyttö ja minäminäminä kiinnostaa. Demonista kasvustoa.
Minun elämässäni oli tuollainen aikuinen ihminen, mutta hän oli lahkolaisperheestä lähtöisin, ja muutkin käytöstavat/sosiaaliset normit olivat vähän niin ja näin. Loputon tarve kertoa asioitaan kuitenkin. Lopetin vastaamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä monologiystävissä on paljon hyvääkin, joten en ole laittamassa välejä poikki. Kaikilla ei ole samanlaisia sosiaalisia taitoja itse hahmottaa, millaiset asiat ehkä kiinnostavat muita. Ja minulla ei ole sosiaalisia taitoja ilmaista tyylikkäästi, että nyt riittää tai on huono hetki. Ehkä valkoiset valheet avuksi?
Se on totta että kukaan muu ei niitä rajoja vedä ellen itse. Ja voisin alkaa puhua päälle omista asioistani, mutta ei keskustelu ole sitä että vuorotellen paasataan omista asioista ja toinen kuuntelee. Eihän se ole sen parempi jos minä pidän monologia ja toinen sanoo väliin mmmm.
Nämä eivät halua loukata, vaan oikeasti ovat niin haltioissaan omista asioistaan että luulevat kaikkia muitakin kiinnostavan.
Ap
Tuosta vielä pahempi on kaveri, joka puhuu omista ja kissan kummin kaimojen asioista. Miksi minua kiinnostaisi jonkun henkilön x, jota en ole koskaan edes tavannut asiat? Minun asiani eivät tietenkään kiinnosta kaveria, niitä kuunnellaan korkeintaan muodon vuoksi pari minuuttia tylsistyneen näköisenä ja sitten loputon monologi jatkuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näissä monologiystävissä on paljon hyvääkin, joten en ole laittamassa välejä poikki. Kaikilla ei ole samanlaisia sosiaalisia taitoja itse hahmottaa, millaiset asiat ehkä kiinnostavat muita. Ja minulla ei ole sosiaalisia taitoja ilmaista tyylikkäästi, että nyt riittää tai on huono hetki. Ehkä valkoiset valheet avuksi?
Se on totta että kukaan muu ei niitä rajoja vedä ellen itse. Ja voisin alkaa puhua päälle omista asioistani, mutta ei keskustelu ole sitä että vuorotellen paasataan omista asioista ja toinen kuuntelee. Eihän se ole sen parempi jos minä pidän monologia ja toinen sanoo väliin mmmm.
Nämä eivät halua loukata, vaan oikeasti ovat niin haltioissaan omista asioistaan että luulevat kaikkia muitakin kiinnostavan.
Ap
Eli siis mikä sun ongelma sitten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenen asioista pitäisi puhua? Sä puhuisit yhtä lailla vain omistasi jos saisit suunvuoron. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Aina ei tarvitse puhua kummankaan asioista, voi puhua myös yleisistä asioista. Itse en jaksa just sunkaltaisia ihmisiä, joille ystävyys on pelkkä kuulumistenvaihto. Ikävystyn kuoliaaksi.
Sivusta. Keski-iässä ystävyys tuntuu aika monelle muuttuvan pelkäksi kuulumisten vaihdoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itse harrastan vaikka laskettelua, ei minulla käy mielessäkään selittää laskettelua harrastamattomalle laskettelureissun yksityiskohtia, koska miksi se kiinnostaisi. Sanon että olin viikonloppuna laskettelemassa paikassa x, ja säät suosi, ja se varmasti riittää tiedoksi. Yleensä puhutaan asiosta joihin molemmilla on sanottavaa, ja asia voi toki tulla mieleen siitä lasketteluteissusta, miten aiheet nyt assosioituvatkin.
Yritän miettiä, miten itse toivoisin sanottavan, jos toista kyllästyttäisi seurani. Olisi ihan ok valehdella minulle että pitää mennä vessaan tai syömään. Ehkä kokeilen tällaista sitten kun olen kuunnellut vartin ja haluan jatkaa elokuvan katsomista tms. Tai jos vain sanoisin että kiva kun soitit, mutta nyt voisin jatkaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenen asioista pitäisi puhua? Sä puhuisit yhtä lailla vain omistasi jos saisit suunvuoron. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Aina ei tarvitse puhua kummankaan asioista, voi puhua myös yleisistä asioista. Itse en jaksa just sunkaltaisia ihmisiä, joille ystävyys on pelkkä kuulumistenvaihto. Ikävystyn kuoliaaksi.
Sivusta. Keski-iässä ystävyys tuntuu aika monelle muuttuvan pelkäksi kuulumisten vaihdoksi.
Joo. Osittain johtuu siitä, että elämässä on jo tapahtunut ns kaikki mahdollinen, joten jakaminen ei tunnu enää sen enempää tarpeelliselta kuin mielekkäältäkään. Sitä vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia, ja sitten me kuollaan pois - jokainen omaa tahtiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä monologiystävissä on paljon hyvääkin, joten en ole laittamassa välejä poikki. Kaikilla ei ole samanlaisia sosiaalisia taitoja itse hahmottaa, millaiset asiat ehkä kiinnostavat muita. Ja minulla ei ole sosiaalisia taitoja ilmaista tyylikkäästi, että nyt riittää tai on huono hetki. Ehkä valkoiset valheet avuksi?
Se on totta että kukaan muu ei niitä rajoja vedä ellen itse. Ja voisin alkaa puhua päälle omista asioistani, mutta ei keskustelu ole sitä että vuorotellen paasataan omista asioista ja toinen kuuntelee. Eihän se ole sen parempi jos minä pidän monologia ja toinen sanoo väliin mmmm.
Nämä eivät halua loukata, vaan oikeasti ovat niin haltioissaan omista asioistaan että luulevat kaikkia muitakin kiinnostavan.
Ap
Eli siis mikä sun ongelma sitten on?
Se että en osaa lopettaa puheluja kohteliaasti kun asiat ovat kuitenkin ystäville tosi tärkeitä ja siksi heidän pitää intoilla. Haluaisin löytää tasapainon, jossa kuuntelen pääkohdat mutta en tuhlaa tuntia minulle joutavaan asiaan. Ehkä 10 min pitäisi riittää, ja ihmiset oppivat tiivistämään jos heti sanon että aikaa on sen verran. Ärsyttää että olen nössö ja meinaan nyt opetella työkaluja joiden avulla kaikki olisivat tyytyväisiä.
Annan noiden jauhaa itsestään pitkän hetken, sitten ghostaan ja naureskelen niiden ulinaa.
Vierailija kirjoitti:
...eivät ole ystäviä.
Aidot ystävät kuuntelevat toisiaan ja antavat toisilleen puheenvuoron. Hyvässä kaveriporukassa ne hiljaimmatkin tyypit saavat äänensä kuuluviin eikä yksi ja sama kaveri edes pyri hallitsemaan keskustelua olipa kyse yleisistä tai yksityistä asioista. Kaikki eivät myöskään halua puhua vain yksityisistä asioista vaan yhtä hyvin politiikasta, urheilusta, musiikista, elokuvista, ruuanlaitosta, hintojen noususta, eläimistä tai mistä itse kukin on sillä hetkellä kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap itse heille juttelet?
Kivuistaan ja säryistään.
On tuokin parempi kuin se että kaveri juoruaisi TOISTEN asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenen asioista pitäisi puhua? Sä puhuisit yhtä lailla vain omistasi jos saisit suunvuoron. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
Aina ei tarvitse puhua kummankaan asioista, voi puhua myös yleisistä asioista. Itse en jaksa just sunkaltaisia ihmisiä, joille ystävyys on pelkkä kuulumistenvaihto. Ikävystyn kuoliaaksi.
Et edes tunne minua mutta fiilis on molemminpuolinen. En viihdy kaltaistesi i d i o o t t i e n seurassa.
...eivät ole ystäviä.