Koska Pakanuus päättyi Suomessa ja Karjalassa?
Olen yrittänyt selvittää tätä koska lähteet ovat ristiriitaisia ja antavat erislaisia vastauksia, esimerkiksi joissakin lähteissä sanotaan että kansanuskon, kansanjumalien, myyttien ja kansanrunojen aika olisi päättynyt Suomessa ja Karjalassa joko 1100-luvun tai 1300-luvun ristiretkiin, kun taas toisissa lähteissä sen sijaan on väitetty että kansanusko, kansanrunot, kansanparannus ja kansanjuhlat olisivat säilyneet kristillistymisestä ja kirkosta huolimatta jopa 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun asti jolloin oltaisiin esimerkiksi vielä vietetty kekrejä, peijaisia ja Ukon vakkoja. Mutta mikä näistä sataluvuista on se oikea tai kaikkein todennäköisin aika?
Kommentit (70)
Ei ole päättynyt vieläkään. Shamanismi on tekemässä paluun, kun kristinusko on muuttunut bile-uskonnoksi.
Sehän on nykyään persunasujen larppia. Ei ole hävinnyt vallan.
Tuossa on todella paljon alueellisia eroja, pienelläkin alueella saattoi osa olla ihan täysin kristinuskoisia ja vain sitä uskoa harjoittavia ja osa ns. pakanoita, siksi mitään ihan tarkkaa kellonaikaa (tai edes vuotta tai vuosisataa), on mahdoton sanoa. Ja myös sosioekonomisella taustalla oli merkitystä, papit ja ylempi luokka oli katolisia pitään aiemmin kuin piiat ja rengit ja sotilaat. Ja osa pakanauskontojen tavoista ei ole hävinnyt vieläkään Suomesta.
Kiellät jeeuksenkin ja uhraat elukoita ! Sinähän vallan pakana olet.
Mutta mitä se itse asiassa on?
Nait jotain budhaa epäjumalia joka synnyttää aviottoman.
Jos sinulla on juhannuskokko, joulukuusi, syöt jouluna sikaa, värität pääsiäismunia, vietät halloweenia, niin olet yhä itsekkin pakana. Pakanuus ja kristinusko ovat sekoittuneet, kuten kristinusko on lainannut suurimman osan kreikasta ja roomasta ja osin intiasta. Jeesuksen ulkonäkö on pöllitty zeukselta ja kolmiyhteys, jeesuksen jumaluus ja pyhimykset roomalaisten jumaltaruista.
Mun 1912 syntynyt isoisä harrasti noituutta. Hänen esiäiti oli aikanaan käräjillä noituudesta. Suvuttain on voinut pakanallisia tapoja säilyä pitkäänkin.
Suomalaiset ja karjalaiset uskoivat samoihin viikinkijumaliin kuin Scandinavia ja germaanit ja virolaiset ja inkeriläiset uskoivqt balttilaisiin jumaliin. On kokonaan myytti että suomalaisilla, karjalaisilla, virolaisilla ja inkeriläisillä oli oma ns. itämerensuomalainen kansansuko tai ainakaan kansainväliset yliopistot ja esikirtillisten- ja kansanuskojen tutkijat eivät tue tallaista ajatusta nykyään vaikka Suomessa ja Virossa sellainen käsitys oli vahva 1800-luvulla.
Meidän kylällä on ikivanha kuppikivi ja kyllä siellä lahjoja näkyy kun siellä käy.
Teoriassa kai voidaan sanoa että se loppui siinä 1100-1300-luvuilla kun kaikki olivat jo virallisesti kristittyjä, mutta toisaalta monia pakanallisia tapoja noudatetaan yhä edelleen, joten käytännössä pakanallisuus ei ole kadonnut mihinkään. Varsinkin vielä 1800-luvulla oli paljon taikauskoon pohjautuvia rituaaleja, kun koulutus oli vähäisempää.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ja karjalaiset uskoivat samoihin viikinkijumaliin kuin Scandinavia ja germaanit ja virolaiset ja inkeriläiset uskoivqt balttilaisiin jumaliin. On kokonaan myytti että suomalaisilla, karjalaisilla, virolaisilla ja inkeriläisillä oli oma ns. itämerensuomalainen kansansuko tai ainakaan kansainväliset yliopistot ja esikirtillisten- ja kansanuskojen tutkijat eivät tue tallaista ajatusta nykyään vaikka Suomessa ja Virossa sellainen käsitys oli vahva 1800-luvulla.
Suomalaisilla, karjalaisilla, virolaisilla ja inkeriläisillä oli oma kansanusko, jota tutkijat edelleen pitävät itämerensuomalaisena perinteenä. Se ei ollut mikään kansallisromanttinen 1800-luvun keksintö, vaan perustui yhteisiin piirteisiin kuten haltijauskoon, vainajakulttiin, loitsuihin ja luonnonvoimien personifikaatioihin. Totta on, että skandinaavit, germaanit ja balttilaiset vaikuttivat vahvasti tähän uskomusmaailmaan: suomalaiset ja karjalaiset omaksuivat vaikutteita viikinkien ja germaanien perinteistä, virolaiset ja inkeriläiset balteista. Mutta ei ole totta, että nämä kansat olisivat uskoneet vain muiden jumaliin heillä oli omaa perinnettä, joka oli jatkuvassa vuorovaikutuksessa naapurien kanssa. Näin ollen väite, että itämerensuomalainen kansanusko olisi myytti, ei pidä paikkaansa.
No ei se ole päättynyt koskaan, koska missään ajassa 100 % väestöstä ei ole ollut kristittyjä. Jos tyydyt pienempään prosenttiin niin siitä voidaan keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on juhannuskokko, joulukuusi, syöt jouluna sikaa, värität pääsiäismunia, vietät halloweenia, niin olet yhä itsekkin pakana. Pakanuus ja kristinusko ovat sekoittuneet, kuten kristinusko on lainannut suurimman osan kreikasta ja roomasta ja osin intiasta. Jeesuksen ulkonäkö on pöllitty zeukselta ja kolmiyhteys, jeesuksen jumaluus ja pyhimykset roomalaisten jumaltaruista.
Halloween on tuotihumpuukkia aivan kuten Jeesus ja kristinusskomtokin. Suomalainen syksyn ja sadonkorjuun juhla on Kekri eli Köyri jolloin rauhoitutaan syödään satokauden antimia, kiitetään luontoa sadosta, tehdään taikoja (esim valetaan tinaa), saunotaan, muistellaan edesmenneitä sukulaisia ja odotetaan Kekripukkia ja Kekrittäriä vierailulle jotta voidaan antaa pukille ruokaa ja lahjoja.
Ei ole koskaan päättynytkään eikä tule koskaan päättymään vaikka uskonnot ja niiden pappis-säädyt sitä ovat yrittäneet kukistaa verisestikin vuosisatoja. Nämä abrahamilaiset hiekkauskonnot ovat tänne väkipakolla tuotuja ja toivottavasti ne täältä potkitaan vielä poiskin tänne kuulumattomina vieraslajiena.
Kristinuskonnon ainoa positiivinen anti on Jeesus, joka oli kova jätkä. Hänen seuraajinaan esiintyvistä loisista en viitsi sanoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ja karjalaiset uskoivat samoihin viikinkijumaliin kuin Scandinavia ja germaanit ja virolaiset ja inkeriläiset uskoivqt balttilaisiin jumaliin. On kokonaan myytti että suomalaisilla, karjalaisilla, virolaisilla ja inkeriläisillä oli oma ns. itämerensuomalainen kansansuko tai ainakaan kansainväliset yliopistot ja esikirtillisten- ja kansanuskojen tutkijat eivät tue tallaista ajatusta nykyään vaikka Suomessa ja Virossa sellainen käsitys oli vahva 1800-luvulla.
Viikingit kääntyivät tämän alueen kansoista ensimmäisinä kristinuskoon, ja nehän osaltaan olivat suomalaisa käännyttämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on juhannuskokko, joulukuusi, syöt jouluna sikaa, värität pääsiäismunia, vietät halloweenia, niin olet yhä itsekkin pakana. Pakanuus ja kristinusko ovat sekoittuneet, kuten kristinusko on lainannut suurimman osan kreikasta ja roomasta ja osin intiasta. Jeesuksen ulkonäkö on pöllitty zeukselta ja kolmiyhteys, jeesuksen jumaluus ja pyhimykset roomalaisten jumaltaruista.
Halloween on tuotihumpuukkia aivan kuten Jeesus ja kristinusskomtokin. Suomalainen syksyn ja sadonkorjuun juhla on Kekri eli Köyri jolloin rauhoitutaan syödään satokauden antimia, kiitetään luontoa sadosta, tehdään taikoja (esim valetaan tinaa), saunotaan, muistellaan edesmenneitä sukulaisia ja odotetaan Kekripukkia ja Kekrittäriä vierailulle jotta voidaan antaa pukille ruokaa ja lahjoja.
No ei ole kyllä juhlittu, enkä ole koskaan sellaisesta kuullutkaan, vaan niin kauan kuin itse muistan niin on vietetty Halloweenia esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, kaupoissa ja työpaikoilla. Joskus jopa jotkut kaupungit järjestää perinteisiä Halloween juhlaa asukkailleen jolloin saa pukeutua asuihin ja syödä luvan kanssa karkkia.
Kaik jäi karjalaan paitsi krvän himo!
Eihän se varsinaisesti ole päättynyt koskaan, suomalaiset ovat enimmäkseen tapakristtittyjä ja siellä pinnan alla edelleen muhii jotain muuta.