Miksi puoliso ei näe minua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit vastata jo itse kysymykseesi? Onko hän enää edes uskollinen? Voitko saada hänen kännykkäänsä hetkeksi, tsekkaa viestiketjut ja sovellukset. Suosittelen urkintaa. Sillä säästät omaa aikaasi; et tuhlaa uskottomaan. Ja ajastaan kannattaa olla tarkka, sitä kannattaa säästää. Elät vain kerran. Voimia

En oikeastaan jaksa ruveta stalkkaamaankaan... En yksinkertaisesti jaksa. 

Ap

Hyvä, pidä toi. Ette te tarvisekaan tässä tillanteessa tuota epäluottamuslausetta teidän väliin. Se viimeistään pilaisi kaiken.

Ymmärrän väsymyksesi tilanteeseen. Jotenkin tuntuu, että hänellä on se itsestäänselvyys astunut elämään. Siinähän se mussukka aina on höpöttämässä jotain.. ja sitten jää omiin juutuihinsa. Hänelle on jo turvallista, että olet siinä.

Mä ite tuossa vaiheessa aloin pyytämään miestä kävelylenkille." Ihan lyhyt vaan, että voidaan jättää puhelimet kotiin." Alkuun käveltiin hiljaisuudessa, mutta pikku hiljaa alkoi taas keskusteluyhteystoimimaan ja sitä kautta sitten muu tekeminen. Me ollaan aina harrastettu kävelyitä, joten tuo oli aivan luonnollista.

Mikä se sitten teillä on ollut teidän juttu, että olisitten aivan kaksin?

Tsemppiä!

Ihmisillä on erilaiset sosiaaliset tarpeet ja se on okei. On siis ok haluta olla itsekseen. Se ei kuitenkaan ole ok että kohtelee toista kuin ilmaa, se on hirmu julmaa ja lannistavaa. Oma puolisoni tekee tuota kun on uppoutunut johonkin, koska ei silloin oikeasti kuule eikä tajua. Tärkeää kuitenkin on, että yleensä koen tulevani kuulluksi ja nähdyksi. Täällä palstalla tulee usein vastaan näitä kuvioita, joissa on joku iso ongelma parisuhteessa ja siitä on yritetty puhua mutta mikään ei muutu. Silloin kai toinen ei joko osaa tai halua muuttua tai ei ymmärrä miten iso ongelma on, tai sitten molemmat osaltaan ylläpitävät kuviota. Esim jos sinä aina puhut ja puhut ja mies aina vetäytyy ja vetäytyy, kyseessä voi olla noidankehä. Tai jos aina välillä uhkaat lähteväsi mutta silti et lähde, mies ei ymmärrä miksi jonkin pitäisi muuttua. Mitä jos muuttaisit hetkeksi muualle, esim kahdeksi kuukaudeksi. Älä ota yhteyttä mieheen, anna hänen tehdä aloitteet. Siten näette molemmat, kiinnostaako miestä jutella kanssasi vai ei. Sen jälkeen päätös yhdessä pysymisestä tai eroamisesta on ehkä selkeämpi molemmille.

Hänelle riittää seksi. Siinähän sulla on jo se vastaus miksi hän on siinä vielä!

Mitä vielä kyselet? Kyllä sinä tiedät jo. Et välttämättä tykkää vastauksesta, mutta se ei tarkoita, etteikö se olisi oikea vastaus.

Miestäsi ei tosiaan kiinnosta sinun seurasi, sinun ajatuksesi, sinä persoonana. Ja ihan ok se on koska sinuakaan ei kiinnosta.

Niinhän sinä itsekin sanoitat. Ei kiinnosta, et jaksa, uhkasit erollakin, muttet saanut aikaiseksi. Seksi siis ilmeisesti toimii. 

Sinulta mies saa seksiä helpommin kuin muutoin saisi. Samoin sinä häneltä. Ei tarvitse etsiä uutta, tapailla jne.

Säännöllinen seksi ja elämän kulujen puolittaminen, tuttu koti ja parempi elintaso kuin yksinääb riittää hänelle.

Mies varmasti olettaa, että nämä riittävät sinullekin, kun siellä vielä roikut. Totuus ei aina ole kaunista. Mutta totuus on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et tarvitse kenenkään lupaa lähteä. Parisuhdetta ei ole pakko jatkaa tai sellaista ikinä olla. Jos kerran halusit ja haluat lähteä, miksi et tee sitä vaan uhriudut? Vastuu elämästäsi on itselläsi.

En tiedä haluanko. Onko sitä mitään parempaakaan sitten tiedossa. Arki kuitenkin sujuu ja puoliso osallistuu kodin- ja lastenhoitoon kiitettävästi.

Mietinkin sitten, että olenko kiittämätön..

Ai sun pitäisi olla jotenkin kiitollinen siitä, että mies toimii kuten normaali aikuinen?

Olen ollut oman kumppanini kanssa "vasta" 10 vuotta ja olemme edelleen toistemme parhaat ystävät. Sanomme edelleen joka päivä rakastavamme toisiamme, meidän välillä on paljon hellyyttä, teemme paljon asioita yhdessä ja mikä tärkeintä, keskustelemme joka päivä lukuisista asioista. Kuuntelemme toisiamme ja olemme aidosti kiinnostuneita toistemme asioista. Tällainen on normaali parisuhde, ei sellainen missä toinen yrittää minimoida toisen kanssa viettämänsä ajan ja siitäkin vähästä ulkoistaa itsensä vähintäänkin henkisellä tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Miehet haluavat olla yksin, mutta toisen kanssa. He haluavat vaimon, joka on kuin televisio, jonka voi laittaa päälle tai pois haluamalleen kanavalle, sekä naiskodinkoneen arkea helpottamaan.

Tämä on niin totta.

Vierailija kirjoitti:

Taisit vastata jo itse kysymykseesi? Onko hän enää edes uskollinen? Voitko saada hänen kännykkäänsä hetkeksi, tsekkaa viestiketjut ja sovellukset. Suosittelen urkintaa. Sillä säästät omaa aikaasi; et tuhlaa uskottomaan. Ja ajastaan kannattaa olla tarkka, sitä kannattaa säästää. Elät vain kerran. Voimia

Kuinka pielessä sun parivalinnat ovat olleet, jos olettamuksena on "onko hän enää edes uskollinen?" aivan kuin se olisi aina parisuhteen seuraava vaihe. uutispommi! - ei ole. Harvempi pettää, useat pettää useasti.

Sitten tuo urkkiminen on ihan yhtä alhaista kuin pettäminen. Luottamusta kun ei ole minkäänlaista, niin turha sitä suhdetta on jatkaa. Ei pettämällä, eikä urkkmalla vaan lopettamalla suhde ajoissa.

Älä anna seksiä niin ehkä rupeaa näkemään. Saa liian helpolla kaiken. 

Pyydä puoliso mukaan lenkille ja juttelemaan, niin ei voi touhuta muuta samaan aikaan. Sano suoraan, mitä ajattelet. 

Miten vanhat lapset? Jos yli 12, niin varaa itsellesi matka johonkin viikoksi, varmista että jääkaappi on tyhjä ja miehen ja lasten vaatteet likapyykissä pesemättä, ja sanot lähtiessä miehelle että menet nyt, muista tehdä lapsille ruokaa jne.

Jos ihmettelee mihin menet niin sanot että sinne matkalle josta olet puhunut monta viikkoa.

Loput päätökset sitten matkan jälkeen sen mukaan, mitä mies on tehnyt kun olit poissa ja miten käyttäytyy kun olet palannut.

Kokeile onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella.

Vierailija kirjoitti:

Älä anna seksiä niin ehkä rupeaa näkemään. Saa liian helpolla kaiken. 

Neuvot senkun paranee! :D Nyt tuli mukaan kiristys.

Jospa ap vaan yrittäisi vielä kerran saada yhteyttä ja keskustella, kuten aikuiset. Kerrot oman mielipiteesi tilanteeseen syyttelemättä, kiristämättä, yleensäkään pelaamatta mitään pelejä.

Parisuhteet on hankalia ilmankin, että niistä tehdään joku kivinen temppurata. En ole koskaan ymmärtänyt, että seksi olsi palkitsemiskeino. "saa liian helpolla.." jesta, mikä FP.

Vierailija kirjoitti:

Miten vanhat lapset? Jos yli 12, niin varaa itsellesi matka johonkin viikoksi, varmista että jääkaappi on tyhjä ja miehen ja lasten vaatteet likapyykissä pesemättä, ja sanot lähtiessä miehelle että menet nyt, muista tehdä lapsille ruokaa jne.

Jos ihmettelee mihin menet niin sanot että sinne matkalle josta olet puhunut monta viikkoa.

Loput päätökset sitten matkan jälkeen sen mukaan, mitä mies on tehnyt kun olit poissa ja miten käyttäytyy kun olet palannut.

Lapset pitäisi kyllä hyvin balmistaa tähän. Muuten heille liian rankka kokemus. Lapsia ei saa traumatisoida tahallaan. Ukkosi voi olla kuinka huono tahansa mutta se ei ole lasten syytä. Eikä sekään että olette heidät tehneet.

Puolison kans jaatte vuokraa, talousmenoja, laskuja, ruokaostoksia. Mitä sä luulit. Se alkaa ja loppuu.

Joudut nyt punnitsemaan, mikä on sinulle tärkeää. Onko se esim. taloudellinen turvallisuus vai oman näköinen elämä. Vastaavassa tilanteessa olen jaksanut sillä, että minulla on ollut vanhoja ystäviä, joiden kanssa olen viestitellyt lähes päivittäin noin 20 vuoden ajan. (Anteeksi, ystävät.) Jos puoliso ei kuuntele, voi keskustella asioista kaverien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hänkään ei halua olla kanssasi enää, mutta ei saa sanottua sitä. 

Olen tätäkin kysynyt, mutta ei kuulemma halua erota. 

 

Sinäkin pysyt mieluummin tutussa helvetissä joten mikä on ongelma? Nainen voi Suomessa erota olipa mies siitä mitä mieltä hyvänsä.

 

Puoliso on täysin raitis, ei ole väkivaltainen ja käy töissä. Hoitaa osuutensa arjen askareista. En kutsuisi sentään helvetiksi. Romantiikan autiomaaksi korkeintaan..

Ap

Mies on mieluummin huonossa parisuhteessa kuin yksin, nainen on taas mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa.

Olen se joka ehdotti vähäksi aikaa poismuuttoa. Jos lapset on pienet, ehdotan tällaista variaatiota: kerro miehelle, että tarvitset parisuhteelta keskusteluyhteyttä ja koet turhaan yrittäneesi keskustella hänen kanssaan jo vuosia etkä jaksa enää. Siispä olet päättänyt lopettaa, etkä aio nyt pariin viikkoon keskustella hänelle lainkaan pakollisten aikataulu-vastuu-ym asioiden lisäksi. Pyydä miestä tunnustelemaan, kaipaako hän lainkaan sitä suhteen sosiaalista puolta, ja tekemään aloitteita jos siltä tuntuu - sinä et niitä tee. Selitä että et tarkoita kiukutella, vaan että tilanne on mennyt typeräksi kissa-hiirileikiksi jonka haluat lopettaa. Jos mies ei kerran halua jutella, niin ei jutella, mutta jos mies voisi kuitenkin nyt ottaa pari viikkoa sen miettimiseen, onko tosiaan näin. Samalla tulee molemmilla punnittua suhteen arvoa: onko vielä halua yrittää esim terapiassa. Tsemppiä. 

Vierailija kirjoitti:

Pyydä puoliso mukaan lenkille ja juttelemaan, niin ei voi touhuta muuta samaan aikaan. Sano suoraan, mitä ajattelet. 

Olen kyllä pyytänyt ja hän on joskus tullutkin. Turhautuu, koska hänestä se on ajanhaaskausta, koska se ei ole urheilua. Jos avaudun jostain asiasta, hän saattaa kuitata sen vain sanomalla "miksi tuollaista pitää miettiä?".

Ap

Ole realisti ap. Suomalaisista miehistä pitkässä parisuhteessa oma-aloitteisia, huomaavaisia romantikkoja ja kaikista aiheista keskustelutaitoisia herrasmiehiä on hyvin, hyvin, hyvin vähän.

Luultavasti uuden miehen kanss olisitte jonkun vuoden kuluttua ihan samassa. Tämä mies on ahkera, turvallinen, raitis ja väkivallaton. Sinuna miettisin tarkasti.

Sinä olet yhtä iso osa ja yhtä lailla vastuussa tästä kulahtaneesta suhteesta kuin miehesikin. Et ole uhri. Ei hänkään. Jos mitenkään mahdollista, ole hyvä äiti ja mieti lasten edun kautta.

Eli jos mies on lapsille hyvä isä, kanna omista valinnoistasi oma vastuusi ja eroa sitten kun saatte lapset maailmalle. 

N48

Ainakaan ei luule hatuksi.