Kun teet elämänvalintoja, ajatteletko ensimmäisenä itseäsi?

Lapsena ja nuorempana ajattelin muita, nykyään enemmän itseäni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä täysin rehellisesti täytyy sanoa että itse olen elänyt aina niin ja tehnyt valintoja sen mukaan että parin korttelin päässä asuvalla Anterolla, 88 v., on mahdollisimman hyvä olo ja kevyt mieli. Mehän emme toisiamme tunne Anteron kanssa, mutta ilmeisesti Ap:n mittarin mukaan olen nyt todella hyvä ja epäitsekäs ihminen, mitä saan palkinnoksi?

Olen eri, mutta tuskin ap tuota tarkoittaa mitä ajat hyökkäävästi takaa. Itse uskon, että maailma tarvitsee ehdottomasti myös muista välittämistä. Se ei tarkoita, että pitää alkaa marttyyriksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ketä sitten pitäisi ajatella? Ei ole puolisoa eikä lapsia.

Drag-artisti Jarkko Valteeta. 

Vierailija kirjoitti:

Ajan ainoastaan omaa etuani. Tietenkin käyttäydyn usein tavalla, joissa toimintani näyttää siltä että huomioisin muiden edun, mutta se on vain pelkkää sosiaalista kulissia joka on hyödyllistä minulle.

Samaa teen itsekin, mutta en siitä kyllä julkisesti retostele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosi silmiä avaavia vastauksia täällä. Oikeasti on siis ihmisiä, jotka ajattelevat vain itseään. No, muistakaas tämä kun se hetki koittaa että toivoisi apua vaikka joltain. 

Puhutaan elämänvalinnoista... äiti teresaako tässä pitäisi larpata?

Ei se ole mitään äiti Teresaa larppaamista. Ihmiset ovat erilaisia. Tapa, jolla itse elän ei ole tietyllä tavalla edes valinta vaan se on minä, minuuteni ydin. En mainosta tätä puolta itsessäni mitenkään, joten en hae mitään hyvyyspisteitäkään. Olen vain tällainen.

Omalla kohdallani olen joka ikinen päivä kiitollinen elämästäni, oli se sitten miten repaleinen tahansa. En myöskään elä yksin. Juhlistan elämälläni jo menneiden rakkaiden elämiä.

Eräs ihminen yritti jossakin vaiheessa tuhota minut, ajaa itsemurhaan. Hän ei ymmärrä mistään mitään. Häntä on aina vastassa kuolleiden läheisteni tukijoukko. Kuolleita vastaan on paha taistella.

Juuri äsken kieltäydyin hakemasta lapseni koulusta, kun olin juuri itse päässyt kotiin ja vaihtanut kotiasun päälle. Totta kai minäkin selittelen itselleni, että hyvää se vain lapsellekin tekee, kun ei liikaa silottele ja ole aina valmis palvelemaan. Tosiasia kuitenkin on, että itseänihän minä ajattelen. En todellakaan halua lähteä uudestaan ruuhkaan ajelemaan. En vaikka lapseni olisi paljon aiemmin ja helpommin kotona kuin bussilla. 

Ja minusta tämä on ihan tervettä itsekkyyttä. Samalla kun kuitenkin antaisin henkeni hänen puolestaan, ihan miettimättä. Toivottavasti kukaan ei ajattelisi ensisijaisesti muita, itsensä unohtaen.

Ajattelen omaa persettäni. Sillä saa miehet elättämään minut

Nainen 40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosi silmiä avaavia vastauksia täällä. Oikeasti on siis ihmisiä, jotka ajattelevat vain itseään. No, muistakaas tämä kun se hetki koittaa että toivoisi apua vaikka joltain. 

Puhutaan elämänvalinnoista... äiti teresaako tässä pitäisi larpata?

Ei se ole mitään äiti Teresaa larppaamista. Ihmiset ovat erilaisia. Tapa, jolla itse elän ei ole tietyllä tavalla edes valinta vaan se on minä, minuuteni ydin. En mainosta tätä puolta itsessäni mitenkään, joten en hae mitään hyvyyspisteitäkään. Olen vain tällainen.

Omalla kohdallani olen joka ikinen päivä kiitollinen elämästäni, oli se sitten miten repaleinen tahansa. En myöskään elä yksin. Juhlistan elämälläni jo menneiden rakkaiden elämiä.

Eräs ihminen yritti jossakin vaiheessa tuhota minut, ajaa itsemurhaa

Lääkkeet auttavat ainoastaan, jos niitä ottaa lääkärin ohjeen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Juuri äsken kieltäydyin hakemasta lapseni koulusta, kun olin juuri itse päässyt kotiin ja vaihtanut kotiasun päälle. Totta kai minäkin selittelen itselleni, että hyvää se vain lapsellekin tekee, kun ei liikaa silottele ja ole aina valmis palvelemaan. Tosiasia kuitenkin on, että itseänihän minä ajattelen. En todellakaan halua lähteä uudestaan ruuhkaan ajelemaan. En vaikka lapseni olisi paljon aiemmin ja helpommin kotona kuin bussilla. 

Ja minusta tämä on ihan tervettä itsekkyyttä. Samalla kun kuitenkin antaisin henkeni hänen puolestaan, ihan miettimättä. Toivottavasti kukaan ei ajattelisi ensisijaisesti muita, itsensä unohtaen.

Ei se tarkoita sitä, että unohtaisi itsensä. Kohdallani kyse on ennemminkin siitä, että ymmärtää meidän kaikkien olevan yhteydessä toisiimme. Emme ole irrallisia olentoja vaan sieluja, joiden hyvinvointi vaikuttaa toisiinsa. 

Oman edun tavoittelu ja totaalinen itsekkyys ovat pohjimmiltaan sitä, ettei myönnä tai ymmärrä faktaa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. 

Sinä et tietenkään ole totaalisen itsekäs vaan valintasi voi olla jopa lastesi eduksi. Joten tavallaan valintasi on helppo, saat itse lepoa ja lapsesi oppivat selviämään, saavat onnistumisen kokemuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosi silmiä avaavia vastauksia täällä. Oikeasti on siis ihmisiä, jotka ajattelevat vain itseään. No, muistakaas tämä kun se hetki koittaa että toivoisi apua vaikka joltain. 

Puhutaan elämänvalinnoista... äiti teresaako tässä pitäisi larpata?

Ei se ole mitään äiti Teresaa larppaamista. Ihmiset ovat erilaisia. Tapa, jolla itse elän ei ole tietyllä tavalla edes valinta vaan se on minä, minuuteni ydin. En mainosta tätä puolta itsessäni mitenkään, joten en hae mitään hyvyyspisteitäkään. Olen vain tällainen.

Omalla kohdallani olen joka ikinen päivä kiitollinen elämästäni, oli se sitten miten repaleinen tahansa. En myöskään elä yksin. Juhlistan elämälläni jo menneiden rakkaiden elämiä.

Eräs ihminen yri

Lääkkeet auttavat ainoastaan, jos niitä ottaa lääkärin ohjeen mukaan.

Noinko tiukkaa tekee? <3

Vierailija kirjoitti:

Elän vain itselleni ja muut ihmiset ovat minulle yhdentekeviä hyödyn välikappaleita. Jos näen jonkun makaavan maassa, en todellakaan soita apua saati auta itse.

Onneksi psykopaatit ovat vähemmistössä.

Ainoastaan itseäni ensikädessä. Ei ole lapsia, puolisoa en aio todellakaan enää tässä iässä hankkia, sukulaisiin laitoin kieroilun takia välit poikki muutama vuosi takaperin. 

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen sairauttani, sitten itseäni.

Miksiköhän kommenttiani alapeukutettiin? Fakta on, sairauteni vaikuttaa minuun joka hetki ja myös elämänvalintoihini. Se on tuskallinen totuus jonka kanssa pitää elää loppuun asti. Minusta minulla on siten oikeus ajatella seuraavaksi itseäni. Koska sairaus kuluttaa ja vie voimavaroja.