IS: Tätä kouluruokaa suomalaiset inhoavat yli kaiken - "Suorastaan kuvottava"

Tillihaa oli usein 80-luvun alun Itä-Helsingissä. Putsattiin niitä lihapaloja siitä kastikkeesta. Silleen sitä pystyi syömään.

Onneksi pääosa kouluruuista oli silloin hyviä. Maksapihvit olivat toinen vastenmielinen. 

Maksakastike ja  veripalttu.

En pystynyt syömään.

Vierailija kirjoitti:

Outoa ettei kaalilaatikko ole listalla.

Miksi olisi? Se oli yksi parhaista kouluruuista. Minun kouluaikaani kaikki kauan uunissa haudutetut laatikkoruoat olivat hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Veripalttu oli oikeasti kamalin ruoka. Verilettu toiseksi pahinta. 

Ei sulle sitten varmaan edesmenneen maailmankuulun kurmeekokki Anthony Bourdainin mieliherkku kuuma sian verimakkarakaan eli musta maistuisi.

Sen pitäisi kuitenkin kuulua OPSiin (opetussuunnitelma) ainakin Tanpereella siinä missä veripalttu Oulusa. Aika vastuutonta käytöstä vanhemmilta, jos tämäkin pitää koulussa opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noista mitään ei ole ollut kouluruokailussa ainakaan 30 vuoteen. Itse tykkäsin noista kaikista. En tajua myöskään tuota haukkumista sen vuoksi, että nuo kaikki oli oikeita ruokia, alusta alkaen valmistettuja, eikä mitään eineksiä, niinkuin koulussa nykyisin enimmäkseen tarjoillaan.

Lol, olen itse ollut koulussa vielä 2010-luvulla, ja kyllä vain meille tarjottiin vielä ainakin kesäkeittoa ja kanaviillokkia. :D "Ei ainakaan 30 vuoteen"... Ristus.

Minä olen ollut pääkaupunkiseudulla töissä koulussa jo yli 30 vuotta ja sinä aikana täällä ei ole noita myöskään ollut. Ehkä jossain muualla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on ja on aina ollut ihan normaalia että kastikkeen kanssa syötävät perunat ovat maustamattomia (pl. suola)...

Mitäpä luulisit maksavan oliiviöljyllä ja mausteilla höystettyjen pottujen valmistamisen koululaisille? Oletko koskaan itse valmistanut? Kokeile kerran ja vertaa aikaa ja välineitä pottujen keittämiseen.

Kannattaako tuosta kiihtyä. Kyseessä on kaksi eri tapaa valmistaa perunoita, tai oikeastaan kaksi eri ruokaa.

Ensimmäinen on keitetyt perunat.

Toisen nimeä en tiedä, mutta olen varma, että joku huippukokki on sille sellaiden keksinyt. Resepteihinhän ei kellään ole tekijänoikeutta ja nimisuojakin on vain kourallisella ruuista. Ruokalistaan voi kirjoittaa vaikka välimerenperunat, jos kuvittelee sen kiihottavan syöjien ruokahalua.

Kokki päättää mitä kokkaa käytössään olevan budjetin, raaka-aineiden, työkalujen ja taitojensa puitteissa.

Kaikkia ei kuitenkaan voi aina miellyttää.

Minä olen aina tykännyt siitä "pahimmasta" eli tillilihasta. 😂 Enkä muista, että meidän koulussa joku olisi sitä pahana pitänyt. Tosin ei 80-l:lla kyllä pahemmin ruinattu ruoasta. Jos ei tykännyt, niin sitten jätti syömättä tai otti sitä ruokaa vain hyvin vähän ja söi sitten vain jotain leipää ja salaattia.

Pakottamistakaan en muista kuin yhden ainoan, tosi iäkkään opettajan kohdalla ala-asteella ja hänenkin kohdallaan vain yhden kerran. Ja kesäkeittoahan se oli, mitä hän koitti pakolla laittaa syömään. Vasta kun hän näki, että lähes yökkäsin, hän antoi armoa, kun ei muutakaan voinut.

Vierailija kirjoitti:

Yäk, hyi, en syö!

Näillä sanoilla lähtee meillä välittömästi pihalle. Oli aikuinen tai lapsi. 

Voi sitä tosiaan kauniimminkin asian sanoa. Mutta toivottavasti et ketään sen takia passita ulos, ettei tykkää jostain ruoasta. Jokaisella on inhokkeja. Laitan vaikka pääni panktiksi, ettet sinäkään söisi kaikkia maailman ruokia, mitä jossain maassa pidetään suorastaan herkkuna.

Itsekään en aikuisena ole enää syönut verestä tehtyä ruokaa. Minusta on käsittämätöntä, että sellaista edes tehdään. Ja aikuisena voin päättää olla syömättä niitä. Lihastakin syön lähinnä kalaa ja kanaa sen takia, etteivät ne ui veressä.

Mussa on varmaan jotain pahasti vialla, mutta olen aina tykännyt tillilihasta. Tai sit meidän koulun keittäjä oli vaan saakelin hyvä kokki. 

Vierailija kirjoitti:

Veripalttu oli oikeasti kamalin ruoka. Verilettu toiseksi pahinta. 

Mikä on veripalttu? En oikeasti tiedä. Verilettuja olen inhonnut aina. Täällä mainittu vatkulikin on mulle ihan outo, hassu sana. (Olen yli 50 ja ilmeisesti sivistymätön).

Perunat ovat ongelma Suomessa vielä 2025. Olen saanut mätiä perunoita viimeisen vuoden aikana kaikkien kaupaketjujen muovipusseihin piilotettuina.

Perunoiden suhteen ajat olivat toiset 1980-luvun lopulla, jolloin opiskelin Jyväskylän yliopistossa ja ruokailin lähes päivittäin paikallisessa opskelijaravintola Lozzissa.

Opiskelijoilla oli silloinkin rahat tiukassa ja Lozzi osallistui talkoisiin tarjoamalla ruoan annosteltuna linjastostolla, jonka lopussa oli pari isoa kattilallista kuorineen keitettyjä perunoita, joita sai ottaa vapaasti.

Ja kyllä niitä otettiinkin. Kymmenkunta isoa perunaa ei ollut mikään harvinainen näky  jauheliha- tai nakkikastikkeen kyljessä loppukeväästä, kun opintolainat olivat finaalissa. Monelle se oli päivän ainoa ateria. Mutta nälässä ei tarvinnut olla.

Veripalttu on tehty uunipellille, niin kuin pannukakku. Maistuu vähän erilaisemmalta kuin ohukaiset. En tykännyt siitä itse vähääkään, enkä suostunut lapsena palttua syömään, vaikka ohukaisia söin.

Vierailija kirjoitti:

Veripalttu oli oikeasti kamalin ruoka. Verilettu toiseksi pahinta. 

Puolukkahillon tai puolukka-kaairaasteen kanssa aivan ykkösiä! :P

Tilliliha on omia herkkuruokiani, samoin kanaviillokki. 

Makaronivellikin hyvin tehtynä hyvää.

Miksei kalapullat ole inholistalla? Kanaviillokki ja tilliliha olivat minusta paljon parempia.  

Maksalaatikko

Tilliliha

Veripalttu

Verilätyt

Lindströminpihvi

Kanaviillokki

Nuo taisi olla omat inhokit.

Kesäkeittoa eikä makaronivelliä meillä ei koulussa ollut. Kotona on joskus tehty makaronivelliä ja se on ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veripalttu oli oikeasti kamalin ruoka. Verilettu toiseksi pahinta. 

Mikä on veripalttu? En oikeasti tiedä. Verilettuja olen inhonnut aina. Täällä mainittu vatkulikin on mulle ihan outo, hassu sana. (Olen yli 50 ja ilmeisesti sivistymätön).

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Veripalttu

Tuossa artikkelissa ei ole mainintaa asiasta, mutta muistelen lapsena lukeneeni suomalaisten Grönlannin ja Pohjoisnavan valloittajien eväänä olleen veripalttua, eli se voisi olla painoonsa ja tilavuuteensa nähden ravitsevaa ja hyvin säilyvää.

Reseptejä on netti puolillaan. Ainakin Tapola ja Rönkä ovat valmistaneet kaupallisia tuotteita, mutta mistä niitä voi ostaa on toinen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Mussa on varmaan jotain pahasti vialla, mutta olen aina tykännyt tillilihasta. Tai sit meidän koulun keittäjä oli vaan saakelin hyvä kokki. 

Meillä myös, kunnes siirryttiin nauttimaan keskuskeittiön ruoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronivelliä en muista tarjotun edes 70 luvulla kun kansa- ja oppikoulua kävin. Noi neljä muuta "inhokkia" oli ihan ok, myös se tilliliha.

Joo en mäkään kyllä mitään makaronivelliä ole ikinä missään syönyt, en edes tiedä mitä hittoa se on (koulu alkoi v. -79).

Makaronivelliä olen syönyt vain kotona ja se oli muuten isoäidin keittämänä poikani (s. 1995) lempiruokaa. Nuo muut inhokkiruoat olivat ja ovat ihan ok. Joskus nostalgiamielessä teen tillilihaa ja kanaviillokkia eikä nuorisokaan nyrpistellyt nenäänsä. Eihän ne tietenkään paistopistetuotteiden, sipsien, einespizzojen, uunivalmiiden ranskalaisten ja nakkien ym. oikean ruoan veroisia ole, mutta niillä oli toimeen tultava.