Paradoksi vaatealalla: Tekstiilien ja vaatteiden heikentynyt laatu verrattuna 2000-luvun alkuun
Monet ovat tälläkin palstalla kommentoineet, miten heillä on yhä vaatteita käytössä jopa nollarin alusta ja ne ovat vieläkin hyvässä kunnossa. Lehdissä oli pari viikkoa sitten juttua teinistä, joka toteuttaa nollarityyliä kirppistellen kaikki vaatteensa, jotka näyttivät kuin uusilta kuvissa.
Jos verrataan vain vuosikymmenen takaiseen, vaatteiden laatu on heikentynyt. Itselläni on yhä aktiivisessa käytössä takki ja pusakka, jotka on molemmat ostettu 10-15 vuotta sitten ja niitä on kohdeltu karusti: pesty 60 asteessa ja heitetty surutta ja täysin vailla vakaata harkintaa myös kuivausrumpuun. Tästä kaikesta huolimatta niihin ei ole ilmestynyt nypyn nyppyä, ja resorit eivätkä värit ole menneet yhtään miksikään.
Jos vertaan joihinkin uudempiin puseroihin, joita olen pitänyt kuin kukkaa kämmenellä, pessyt nurinpäin viileillä hienopesuohjelmilla ja hienopesuaineella, ja tästä kaikesta huolimatta olen saanut näyttää niille nukanpoistajaa jo useampaan kertaan. Varsinkin puseroiden ja takkien resorit menevät nykyään huonoksi äkkiä. Kankaat ovat myös jotenkin ohuempia ja välillä ompelujälki epämääräistä ja viimeistelemätöntä. Olen useampaan kertaan joutunut siistimään, viimeistelemään ja jopa korjaamaan uuden vaatteen saumoja. Nyt puhutaan siis kivijalkakaupoissa Suomessa kuluttajille myytävistä vaatteista eikä SHEIN, tai Temu vaatteista, joissa pahimmillaan ei ole edes pesulappuja eikä materiaaleja kerrottuna.
Samalla kun laatu on heikentynyt, vaateteollisuus tuottaa valtavan määrän päästöjä. Miten vielä nollarin alussa oli mahdollista tuottaa tavallisille kuluttajille laadukasta vaatetta kohtuullisella hinnalla, kun taas nykypäivänä edes kallis hinta ja merkkilogo eivät välttämättä ole mikään takuu laadusta? Mikä on muuttunut? Ja miten tämä sopii vihreisiin arvoihin?
Kommentit (80)
Puuvilla kasvatetaan nykyään eri lajikkeesta kuin ennen. Nykyään käytetään nopeasti kasvavaa lajia, mutta siinä on lyhyemmät kuidut, joten siitä tehty lankakin on huonompilaatuista, ja näin ollen paidatkin nypyttyvät heti. On ihan sama, ostatko kalliin vai halvan vaatteen, jos kaikki uusi valmistetaan samasta paskasta.
Ylen artikkelista:
"Joka ikinen sekunti jossain päin maapalloa viedään kuorma-autollinen vähän käytettyä vaatetekstiiliä polttoon tai kaatopaikalle. Vaateteollisuuden hiilijalanjälki onkin suurempi kuin laiva- ja lentoliikenteellä yhteensä."
Chilen aavikolla on myös jopa avaruuteen saakka näkyvä vuori pikamuotia, joka on dumpattu sinne.
Ehkä tulevaisuudessa, kun algoritmit ja tekoäly kehittyy lisää vaatteiden kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin paritettua keskenään. Jopa käyttämätöntä muotia päätyy hävitykseen. Nopeat trendisyklit ja some ovat myös osaltaan lisänneet ongelmaa.
Vierailija kirjoitti: Saman huomannut. Juuri tuon takia teen vaatteeni itse.
Löysin autotallia siivotessa sinne ilmeisesti siivoushommia varten heitettyjä vanhoja pyyhkeitä Pirkka-kestokassillisen. Nehän ovat nykylaatuun verrattuna paksua puuvillafroteeta ilman nypyn nyppyä. Ainoa hylkäämisen syy on haalistunut väri, jonka voisi korkata pesukonevärillä. Pesin pyyhkeet ja otin uudelleen käyttöön, koska ne ovat tiheämpinukkaisemmat ja imukykyisemmät kuin nykyiset pyyhkeemme.
Kävin joskus nollarin aikoihin Berliinissä DDR- museossa. Siellä kauhisteltiin muovisen oloisia tekokuituvaatteita. Nykyään lähes kaikki vaatekaupassa tarjolla olevat kamppeet tuntuu ihan samalta kuin ne DDR - museon vermeet. Kunnollisia vaatteita oli ennen vanhaan ihan henkkamaukassa jopa, nykyisin ei melkein missään. Todella valitettava kehityssuunta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä saattaa kuulostaa hieman oudolta, niin aiemmin luonnonmateriaalikankaisiin lisättiin usein hieman tekokuitua, jolloin sen kestävyys kasvoi moninkertaiseksi. Ostin esim. Levi's farkkuja USA:ssa 1980-luvulla ja ne kestivät yli 5 vuotta. Nykyään yhtiöt tekevät 100% puuvillapaitoja ja -housuja juuri sen takia, että ne eivät kestäisi pitkään ja saadaan uudet myytyä tilalle.
Levis ja DuPont ovat tehneet yhteistyötä ja mallistoja, joiden farkkujen kulutuskesto on 100% puuvillafarkkuja parempi. Niitä farkkuja on vain mahdotonta löytää ainakaan Suomesta. Muuten kyllä Levis ja monet muutkin farkut 1990-luvulta ja vielä 2000-luvun alusta ovat paksua farkkukangasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä saattaa kuulostaa hieman oudolta, niin aiemmin luonnonmateriaalikankaisiin lisättiin usein hieman tekokuitua, jolloin sen kestävyys kasvoi moninkertaiseksi. Ostin esim. Levi's farkkuja USA:ssa 1980-luvulla ja ne kestivät yli 5 vuotta. Nykyään yhtiöt tekevät 100% puuvillapaitoja ja -housuja juuri sen takia, että ne eivät kestäisi pitkään ja saadaan uudet myytyä tilalle.
Viimeksi kun ostin Leviksen 5-0-ykköset, niin eikö perkele niihin oltu lisätty jotain stretchiä? En meinannut uskoa todeksi. Ja eikö se stretci tee kankaan kelpaamattomaksi kierrätykseen?
Elastaania sisältävää kangasta ei voi kierrättää uusiokuiduksi. Niistä voi tehdä öljyntorjuntamattoja. Elastaani lisää kulutusmukavuutta mutta myös heikentää kankaan kulutuskestävyyttä etenkin mikäli vaate huuhdellaan huuhteluaineella.
Meillä on suvussa vanha vaatturimestari, ei Valtion Pukutehtaalta vaan Leijona Pukineelta. :) Muistelen joskus hänen kertoneen puuvillan olevan nykyään heikkolaatuista, lyhytkuituista. Syy oli siinä, että sadoista kerätään talteen huonotkin osat (tuotanto vaatii valtavasti vettä). Tästä on kyllä jo aikaa ja tilanne on mennyt sen jälkeen vielä paljon pahemmaksi ultrapikamuodin myötä.
Suosittelen muuten katsomaan Netflixistä dekkarin nimeltä Buy Now. 30 miljoonan asukkaan Ghana on tekstiilien kierrätyksen loppusijoituspaikka. Siellä on merenrannat täynnä H&M ja vastaavien vaatteita, jotka on viherpesty kierrätykseen. Infra ei vaan ota vastaan 15 miljoonaa rättiä viikottain.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ominaisuuksia kankaissa on muutettu niin että ne nukkaantuu lähes heti käytössä? Kiinnostaisi. Mielellään maksaisin vaatteesta joka kestää.
Esimerkiksi kulutuskestävån polyamidin tilalle on vaihdettu polyester, jopa akryyli. Ennen sukissa oli polyamidia vahvistamassa muita kuituja, polyester ei vahvista mitään. Elastaani tekee sukasta kyllä venyvän mutta samalla heikentää kulutuskestoa. Aikaisemmassa kommentissa kommentoitiin takin resoreita: minulla nyppyyntyneet resorit olivat polyesterin, puuvillan ja elastaanin seosta. Polyamidia tehdään Portugalissa vastuullisesti muoviroskista, mutta se tietenkin maksaa enemmän kuin venäläisestä öljystä Kiinassa tehty polyester.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suvussa vanha vaatturimestari, ei Valtion Pukutehtaalta vaan Leijona Pukineelta. :) Muistelen joskus hänen kertoneen puuvillan olevan nykyään heikkolaatuista, lyhytkuituista. Syy oli siinä, että sadoista kerätään talteen huonotkin osat (tuotanto vaatii valtavasti vettä). Tästä on kyllä jo aikaa ja tilanne on mennyt sen jälkeen vielä paljon pahemmaksi ultrapikamuodin myötä.
Suosittelen muuten katsomaan Netflixistä dekkarin nimeltä Buy Now. 30 miljoonan asukkaan Ghana on tekstiilien kierrätyksen loppusijoituspaikka. Siellä on merenrannat täynnä H&M ja vastaavien vaatteita, jotka on viherpesty kierrätykseen. Infra ei vaan ota vastaan 15 miljoonaa rättiä viikottain.
Tilanne lienee samankaltainen muovinkierrätyksen osalta. Suomesta muovia kuljetellaan tuhansien kilometrien päähän, koska meillä ei ole kapasiteettia käsitellä sitä kaikkea. Oikeasti olisi ehkä parempi miettiä, miten muovin määrää voisi vähentää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ominaisuuksia kankaissa on muutettu niin että ne nukkaantuu lähes heti käytössä? Kiinnostaisi. Mielellään maksaisin vaatteesta joka kestää.
Niihin on sekoitettu polyesteriä ja siksi tulee nyppyjä ja nukkaa.
Polyester on terävä kuitu, joka leikkelee pehmeät luonnon- ja muuntokuidut silpuksi. Siksi niitä nyppyjä tulee. Kannattaa pestä ne sekakuituvaatteet pesupussissa, ettei ne hierrä lisää nyppyjä itseään vasten siellä pesukoneen rummussa märkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoja tehdään koska niitä myös ostetaan. Tehdään ostolakko huonolle laadulle niin alkaa laatu parantua! Minä en osta tekokuitua enkä läpinäkyviä rättejä, kirpputorilta löytyy laatua ja itse tehden myös. Miesten osastolla löytyy ihan laadukkaita kankaita kuitenkin niin se on vaan naisten tyhmyyttä että suostutaan maksamaan huonosta.
Totta, mutta vaikka ne miesten vaatteet ovat paljon paremmista ja paksummista kankaista, niin niiden mallit ja leikkaukset eivät ole imartelevia. Pitää itse tuunata, jos niitä ostaa.
Niin tai jospa meille naisille tehtaat tekisivät samoista kankaista kuin miehille!
No kun ne siirtyi malliin, jossa naisille myydään volyymiä ja miehille laatua. Vuosittain tehdään naistenvaatetta lukuisia mallistoja vuodessa
Ketkä "ne"? mysteeriset liskomiehet puvuissa vai? TE naiset tämän aiheutitte. Te ostatte vaatteita paljon enemmän kuin miehet. Joten kun on paljon kysyntää, joku siihen vastaa ennen pitkään tuotannolla. Ja havaittiin että mitä enemmän uusia mallistoja tuotiin naisten eteen, sitä enemmän he ostivat.
Katso peiliin, älä minnekään muualle. Globaalit vaatemarkkinat ovat lähes kokonaan naisten luoman kysynnän varassa. Lopettakaa halpojen riepujen osto joka toinen viikko niin ehkä jokin muuttuisi.
Ja kankaat on paljon ohuempia. Ennen pystyi pukemaan farkut jalkaan pakkasellakin, nykyään jalat paleltuu jo +10 asteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoja tehdään koska niitä myös ostetaan. Tehdään ostolakko huonolle laadulle niin alkaa laatu parantua! Minä en osta tekokuitua enkä läpinäkyviä rättejä, kirpputorilta löytyy laatua ja itse tehden myös. Miesten osastolla löytyy ihan laadukkaita kankaita kuitenkin niin se on vaan naisten tyhmyyttä että suostutaan maksamaan huonosta.
Totta, mutta vaikka ne miesten vaatteet ovat paljon paremmista ja paksummista kankaista, niin niiden mallit ja leikkaukset eivät ole imartelevia. Pitää itse tuunata, jos niitä ostaa.
Niin tai jospa meille naisille tehtaat tekisivät samoista kankaista kuin miehille!
No kun ne siirtyi malliin, jossa naisille myydään volyymiä ja miehille laatua. Vuositt
Muotiteollisuus. Vaikka nainen olenkin, niin en juokse jokaisen uuden malliston ja uutuuden perässä. Varmasti olen peräti trendeistä paljon jäljessä.
Itse en ymmärrä, miksi aiempi malli tehdä vuodessa muutama mallisto ei riittänyt. Silloin niihin panostettiin enemmän ja ne olivat isompi juttu myös, kun koko ajan ei tullut uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suvussa vanha vaatturimestari, ei Valtion Pukutehtaalta vaan Leijona Pukineelta. :) Muistelen joskus hänen kertoneen puuvillan olevan nykyään heikkolaatuista, lyhytkuituista. Syy oli siinä, että sadoista kerätään talteen huonotkin osat (tuotanto vaatii valtavasti vettä). Tästä on kyllä jo aikaa ja tilanne on mennyt sen jälkeen vielä paljon pahemmaksi ultrapikamuodin myötä.
Suosittelen muuten katsomaan Netflixistä dekkarin nimeltä Buy Now. 30 miljoonan asukkaan Ghana on tekstiilien kierrätyksen loppusijoituspaikka. Siellä on merenrannat täynnä H&M ja vastaavien vaatteita, jotka on viherpesty kierrätykseen. Infra ei vaan ota vastaan 15 miljoonaa rättiä viikottain.
Tilanne lienee samankaltainen muovinkierrätyksen osalta. Suomesta muovia kuljetellaan tuhansien kilometrien päähän, koska meillä ei ole kapasiteettia käsitellä sitä kai
Suomessa tehdään todella paljon kierrätetystä muovista uusiomuovituotteita vientiinkin. Jokainen voi valita vaikka kotimaisia uusiomuoviroskapusseja, jos haluaa ihan oikeasti vaikuttaa nykykehitykseen.
Etsin teinilleni sporttista syystakkia, budjetti noin 40€. Enemmän olisin voinut maksaa, jos poikkeuksellisen hyvä ehdokas olisi osunut silmään, mutta ajattelin maksimiksi noin 60€.
Arvaahan sen, miten siinä kävi; takki jäi ostamatta kivijalkaliikkeistä hinnan takia, netistä taas ei löytynyt sopivaa mallia/kokoa. Kirpparilta bongasin lopulta hieman liian ison kevyttoppiksen vitosella, väri teinin lemppari, joten sillä mennään nyt sitten.
Ei, minä en maksa 90€ ulkoilutakista!
Vierailija kirjoitti:
Kävin joskus nollarin aikoihin Berliinissä DDR- museossa. Siellä kauhisteltiin muovisen oloisia tekokuituvaatteita. Nykyään lähes kaikki vaatekaupassa tarjolla olevat kamppeet tuntuu ihan samalta kuin ne DDR - museon vermeet. Kunnollisia vaatteita oli ennen vanhaan ihan henkkamaukassa jopa, nykyisin ei melkein missään. Todella valitettava kehityssuunta.
Nykyään kaikki on DDR-imitaatiota. Vaatteet, talot, jne. Ihan samanlaisia neukkukuutioita ja betonilaatikoita rakennetaan uudet asuinalueet täyteen, Kalasatama, Jätkäsaari, monet alueet Espoossa jne. Ainoa ero on, että kaikki on paljon kalliimpaa ja velkaisempaa kuin DDR:ssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suvussa vanha vaatturimestari, ei Valtion Pukutehtaalta vaan Leijona Pukineelta. :) Muistelen joskus hänen kertoneen puuvillan olevan nykyään heikkolaatuista, lyhytkuituista. Syy oli siinä, että sadoista kerätään talteen huonotkin osat (tuotanto vaatii valtavasti vettä). Tästä on kyllä jo aikaa ja tilanne on mennyt sen jälkeen vielä paljon pahemmaksi ultrapikamuodin myötä.
Suosittelen muuten katsomaan Netflixistä dekkarin nimeltä Buy Now. 30 miljoonan asukkaan Ghana on tekstiilien kierrätyksen loppusijoituspaikka. Siellä on merenrannat täynnä H&M ja vastaavien vaatteita, jotka on viherpesty kierrätykseen. Infra ei vaan ota vastaan 15 miljoonaa rättiä viikottain.
Tilanne lienee samankaltainen muovinkierrätyksen osalta. Suomesta muovia kuljetellaan tuhansien kilometrien päähän, kosk
YLE: Kierrätysmuovia rahdataan Suomesta tuhansien kilometrien päähän, ja siihen on yllättävä syy
Jämsässä oli myös laiton muovivuori lajiteltua muovijätettä, jota ei saatu käsiteltyä. Eli ei pidä paikkansa, että se kaikki saadaan käsiteltyä ja valmistettua uusiksi tuotteiksi Suomessa.
EU alueella lajiteltua muovia on jopa dumpattu Välimereen.
Kun vähän katsoo, mitä ostaa, saa kyllä laatua edelleenkin. Olen jo yli kymmenen vuotta pyrkinyt ostamaan eettistä ja ekologista vaatetta, ja nyt kyllä huomaa, ettei vaatekaappia ole mikään pakko täydentää joka sesonki.
Halvalla ei kyllä hyvää edelleenkään saa. Kotimaisista yksi parhaista on mielestäni R-Collection, joka tekee paljon muutakin kuin anorakkia, kaikki todella kestävää laatua.
Ei tuossa ole mitään paradoksia. Ultrapikamuoti, yhä enemmän ja nopeammin ja huonolaatuisempaa.
60- ja 70- luvuilla tosiaan tuli kaikki teryleenit ja muut muovikuidut, jotka oli kova juttu silloin.
https://yle.fi/a/74-20005897