TIVI: It-alan lupaus petti: Nuorille ei löydy enää töitä, ja tekoäly on vain osasyyllinen

Mekö siis ei tarvitakaan koodareita afrikasta?

Joo on se niin väärin että ysärillä kaikki vähänkin IT taitoiset revittiin suoraan koulunpenkiltä ja nyt ei enää sen alan ihmisille ole kysyntää. Liian nopea muutossykli.

Suomessa mikään ei muutu koska täällä ei ole juuri koskaan palkattu alkutason työntekijöitä ICT-alalle.

Lausuntopalvelussa oli menossa käsittelyyn asia, että tekoäly tekee jatkossa sairaaloissa työvuorolistat ja lisäksi tulee älylattia jolloin hoitajia tarvitaan vähemmän. Siis Suomessa. 

Opintolainat tulee viemään monen nuoren ulosottoon. Opiskelijat on pakotettu nostamaan täydet lainat ja nyt ei sitten töitä olekaan. Tulevaisuudessa ei ole tämän vuoksi enää järkeä kouluttautua, siinä on liian suuri taloudellinen riski.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet softakehittäjä, niin sinun pitää osata käyttää AI-pohjaisia kehitystyökaluja. Niillä kehitys tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.

Loin AI:llä koko softan puolessa tunnissa. Seuraavat 2 vuotta meneekin sitten siihen että siitä läjästä haetaan bugit ja korjataan se, että siihen softaan voi luottaa ollenkaan. 

Hölmö, sun pitää eka tehdä unit testit yhdellä tekoälyllä, sitten toinen kirjoitaa itse softan, ja kolmas korjaa bugit. Näin ne ei pääse kusettamaan sua.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet softakehittäjä, niin sinun pitää osata käyttää AI-pohjaisia kehitystyökaluja. Niillä kehitys tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.

Ja sitten oikeat koodarit korjaavat "vibe codereiden" tekemiä virheitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tän kuplan puhkeaminen on ollut nähtävissä jo pitkän aikaa.

Katsokaa vaikka tämänkin sivun toteutusta, aivan umpisurkeaa laatua. Sitä se teettää kun ihmiset joita ei oikeasti it-ala kiinnosta yhtään hakeutuu sinne vain rahan vuoksi

Tämä on ollut aikalailla samaa tasoa 90 luvulta asti. En tiedä kuinka kauan olet itse ollut it-alalla mutta yleensä ketään normaalia ihmistä joka alalle päätyy ei jaksa kiinnostaa mikään muu kuin raha parin vuoden jälkeen. Ja tietysti oma selusta eli se ettei muut kippaa virheitä omaksi syyksi.

90-luvulla alalla oli paljon vähemmän porukkaa ja alasta piti oikeasti olla kiinnostunut että siellä pärjäsi. Sai opetella koodaamaan alusta asti oppikirjoista, nykyisin läpästään kurssit copy pastella ja ratkaisut löytyy guuglesta. EI tarvitse oikeasti kehittää mitään syvällisempää ymmärrystä, eikä siihen kannustetakaan, päinvastoin jo 10 vuotta ainakin on puhuttu "ketteristä menetelmistä", eli että asiat saadaan kasaan vaan liimaamalla nopeasti toisiinsa jotenkin sopivia valmiita palikoita yhteen, sen sijaan että kehitys tehtäisiin kunnolla alusta asti

Vierailija kirjoitti:

Mekö siis ei tarvitakaan koodareita afrikasta?

Intiastahan niitä on lähinnä palkattu. Mistä sä ton afrikan tähän sait repästyä

Ehdin olla alanvaihdoksen jälkeen neljännesvuosisadan it-alalla ja nimenomaan softapuolella ennenkuin tän kuun alussa jättäydyin kokonaan pois työelämästä. Eläkkeelle pääsen vasta ensi elokuussa. Yksi syy päätökseeni alkaa siirtää omaa osaamistani ja omia työtehtäviäni nuoremmille oli se, ettei mulla ollut enää kiinnostusta alkaa opettelemaan tekoälyn käyttöä. Koska tiesin, että viimeistään 1.8.2026 poistun työelämästä. Jos työelämää olisikin ollut jäljellä vielä 10 vuotta, olisin opetellutkin. Työurani alussa oli mielenkiintoista ja innostavaa vaihtaa jatkuvasti uusiin teknologioihin, mutta niin se into vaan lopahti, kun eläkepäivät alkoi siintää horisontissa. Annoin siis kaikki kivat ja mielenkiintoiset hommat nuorelle kollegalle ja viimeisen vuoden pyörittelin lähinnä puuduttavan tylsää byrokratiaa. Siitä puuduttavan tylsästä oli varsin helppoa lähteä jo 11 kuukautta etuajassa. 

It-alalla ja erityisesti softapuolella on kuitenkin se hyvä puoli, ettei oppimiseen ja kehittymiseen tarvita työpaikan seiniä. Sekin nuorimies, joka palkattiin 5 vuotta sitten ja jolle mun työni siirtyivät, oli koodannut jo vaikka mitä ennenkuin oli lähtenyt edes opiskelemaan alaa. Muistan hyvin itsekin, kun aikoinaan opiskelin alalle, miten koodailin yökaudet kaikenlaista ihan vain omaksi huvikseni. Ja ennen opintojeni alkua en ollut edes nähnyt riviäkään ohjelmakoodia. Pointtini siis on, että jos on innostusta ja harrastuneisuutta koodaushommiin, niin kotonakin voi koodailla. Ja kehittyä ja oppia uusia juttuja. Se nyt tietenkin on selvää, ettei kotiin voi luoda samanlaisia verkkoyhteyksiä tms kuin vaikkapa jossain teollisuudessa, sairaaloissa tms, mutta ei sen koulussa opitun tarvitse olla ainoa, mitä osaa. Softapuoli ei myöskään ole pelkästään koodaamista vaan myös suunnittelua. Mikä estää kehittämästä yhtä tai useampaa prototyyppiä jostain? Niistä kertominen työhakemuksessa ja niiden esitteleminen työhaastattelussa on jo paljon enemmän kuin pelkkä tutkintotodistus. 

Vierailija kirjoitti:

Opintolainat tulee viemään monen nuoren ulosottoon. Opiskelijat on pakotettu nostamaan täydet lainat ja nyt ei sitten töitä olekaan. Tulevaisuudessa ei ole tämän vuoksi enää järkeä kouluttautua, siinä on liian suuri taloudellinen riski.

Nuoria pitäisi varoittaa opintolainoista.

Vierailija kirjoitti:

Opintolainat tulee viemään monen nuoren ulosottoon. Opiskelijat on pakotettu nostamaan täydet lainat ja nyt ei sitten töitä olekaan. Tulevaisuudessa ei ole tämän vuoksi enää järkeä kouluttautua, siinä on liian suuri taloudellinen riski.

Joten kouluttautumisen vaihtoehdoksi... mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekö siis ei tarvitakaan koodareita afrikasta?

Intiastahan niitä on lähinnä palkattu. Mistä sä ton afrikan tähän sait repästyä

Se koodaribussi kiersi Afrikan heinämajakylissä opettamassa uusia nokia-akavalaisia. Ei kai niitä sinne nyt hylätä, Suomella on vastuu heistä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintolainat tulee viemään monen nuoren ulosottoon. Opiskelijat on pakotettu nostamaan täydet lainat ja nyt ei sitten töitä olekaan. Tulevaisuudessa ei ole tämän vuoksi enää järkeä kouluttautua, siinä on liian suuri taloudellinen riski.

Joten kouluttautumisen vaihtoehdoksi... mitä?

Ei vaan ne kouluttautuu, joilla nk pappa betalar. Muut menevät heti peruskoulun jälkeen amikseen. Tulee vaan hyvin mieleen oma lapsuuteni ja nuoruuteni, kun oppikouluun ja siten lukioon ja yliopistoihin menivät ne lapset, joiden vanhemmilla oli rahaa. Jotkut oikein lahjakkaat kansakoulun päättäneet oppilaat saattoivat saada nk vapaaoppilaspaikan eli kunta maksoi lukukausimaksut, kirjat ja ruuat oppikoulussa, mutta ei näitä kovinkaan montaa per luokka silloin ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintolainat tulee viemään monen nuoren ulosottoon. Opiskelijat on pakotettu nostamaan täydet lainat ja nyt ei sitten töitä olekaan. Tulevaisuudessa ei ole tämän vuoksi enää järkeä kouluttautua, siinä on liian suuri taloudellinen riski.

Joten kouluttautumisen vaihtoehdoksi... mitä?

Jos töitä ei ole, niin miksi opiskella?

Nro 48: "90-luvulla alalla oli paljon vähemmän porukkaa ja alasta piti oikeasti olla kiinnostunut että siellä pärjäsi. Sai opetella koodaamaan alusta asti oppikirjoista, nykyisin läpästään kurssit copy pastella ja ratkaisut löytyy guuglesta. EI tarvitse oikeasti kehittää mitään syvällisempää ymmärrystä, eikä siihen kannustetakaan, päinvastoin jo 10 vuotta ainakin on puhuttu "ketteristä menetelmistä", eli että asiat saadaan kasaan vaan liimaamalla nopeasti toisiinsa jotenkin sopivia valmiita palikoita yhteen, sen sijaan että kehitys tehtäisiin kunnolla alusta asti"

Ysärillä oli aika tavallista, että it-alalle myöhemmin hakeutuvat  teinit olivat suunnilleen syntyneet Commodore 64 kainalossaan. Alalle lähti opiskelemaan pääsääntöisesti ne, joilla oli jo monenlaista osaamista ennen opintojen alkuakin. Muistan hyvin, miten naapurin silloin 15-vuotiasta poikaa oli jonkun "nörttialustan" kautta pyydetty Saunalahdelle kesätöihin. Ensin ihan vaan helpdeskiin. Yksi työurani aikana kohtaamani todellinen ohjelmointiguru ei koskaan suorittanut yliopistossa tutkintoaan loppuun asti. Ei tarvinnut, koska osaaminen riitti. 

Suomessa hallitus halvaannutti liike-elämän.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa hallitus halvaannutti liike-elämän.

Koittakaa nyt jo päättää ohjaako se EK hallituksen politiikkaa vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintolainat tulee viemään monen nuoren ulosottoon. Opiskelijat on pakotettu nostamaan täydet lainat ja nyt ei sitten töitä olekaan. Tulevaisuudessa ei ole tämän vuoksi enää järkeä kouluttautua, siinä on liian suuri taloudellinen riski.

Joten kouluttautumisen vaihtoehdoksi... mitä?

Jos töitä ei ole, niin miksi opiskella?

Melkein pitäisi olla kristallipallo tietääkseen, mitä kannattaa opiskella ja mitä ei. Kun mä valmistuin 1986 sairaanhoitajaksi, me vaan naurettiin ajatukselle työttömästä sairaanhoitajasta. Koska eihän ihmiset lakkaisi sairastamasta. Eivät lakanneetkaan, mutta kun tuli ysärin lama, ei ollutkaan enää palkanmaksajia. Moni kurssikavereistani lähti silloin Ruotsiin, Norjaan, Saksaan ja Englantiin töihin. Jotkut jopa Saudi-Arabiaan. Osa palasi, osa ei. Muistan myös, kun kuopus oli ysiluokalla. Oli joku vanhempainilta, jossa kerrottiin vanhemmille jatko-opinnoista. Siellä oli joku metallialan tyyppi kertomassa, miten alalle kannattaa opiskella ja töitä on vaikka kuinka paljon. Meni 2 vuotta ja metallialalla alkoi lomautukset ja irtisanomiset. 

Vuosituhannen vaihteessa lähdin opiskelemaan työn ohella it-alaa enkä nyt muista, mikä sen kurssin nimi oli, mutta siellä luennoitsija sanoi, että tulevaisuudessa ihmisellä pitää olla vähintään kolmen eri alan tutkinto, koska maailma muuttuu koko ajan ja kun työt loppuu yhdeltä alalta, pitää voida hypätä toiselle alalle. Nyt on sitten valitettavasti tehty systeemit siten, että vain yhdelle alalle voit opiskella ja nuoren pitäisi olla meedio tietääkseen, mikä ala työllistää seuraavat 50 vuotta. Ikävä kyllä lähihoitajaa ei palkata metsäkoneenkuljettajaksi eikä metsäkoneenkuljettajaa lähihoitajaksi. 

Juopottelu ja sohvalla runkkaaminen on järkevin ura Suomessa. Ei voi mennä vikaan.