Lue keskustelun säännöt.
Avopuolison oikeudet
29.09.2025 |
Olen miettinyt että miten mahtaa olla minun tilanne jos avopuolisoni kuolee. Olemme eläneet yhdessä yli 20 vuotta. Yksi lapsi on.
Olen maksellut meidän yhteistä elämistä nämä vuodet, asunnosta jonka mies omistaa, olen maksanut yhtiövastikkeet. Mistään ei ole kuitteja, pitäisikö olla.
Olenko tyhjän päällä jos niin sattuisi käymään että mieheni menehtyy. Mitä en tietenkään halua mutta kaikkea pitää miettiä.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Tilanne: avoliitto, yksi yhteinen lapsi, miehellä lapsi edellisestä liitosta. Miten miehen omaisuus jaetaan.
Kuolleen miehen omaisuus jaetaan lasten kesken 50/50 ilman testamenttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentti kannattaa tehdä.
Tuossa tilanteessa ei ainakaan avovaimolle, koska jos tämä saisi testamentilla esim. asunnon omakseen ja menisi myöhemmin naimisiin, voisi uusi puoliso vaatia erossa puolta asunnon arvosta ja biologinen jälkeläinen voisi jäädä kokonaan ilman isänperintöä.
Et ikinä ole avioehdosta kuullut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentti kannattaa tehdä.
Tuossa tilanteessa ei ainakaan avovaimolle, koska jos tämä saisi testamentilla esim. asunnon omakseen ja menisi myöhemmin naimisiin, voisi uusi puoliso vaatia erossa puolta asunnon arvosta ja biologinen jälkeläinen voisi jäädä kokonaan ilman isänperintöä.
Avioehto kannattaa tehdä.
Sano tuo rakastuneelle naiselle!
Mä olen nainen enkä kyllä koskaan suostuisi avioliittoon ilman avioehtoa.
Minä taas en suostuisi tekemään lasta ilman avioliittoa. Ja ystäväni jäi juuri leskeksi nuorena. Ei saisi jatkaa asumista perheen yhteisessä kodissa ilman avio
Miten se lapsi tuohon liittyy? Mulla on avoliitto (jo 25v), lapsi (nyt 18v) ja oma toimeentulo sekä omaisuus (alkaen 27v sitten). Missään vaiheessa ei ollut tilannetta etten olisi voinut pitää kotia ja elättää itseni ja lapseni ilman puolisoakin. Sama hänellä.
Meillä on edunvalvontavaltuutukset ja testamentii, erotessa haluamme että kumpikin saa pitää oman omaisuutensa. Paperit hoitui pankissa asuntolainan yhteydessä, helpompaa kuin erikseen mennä naimisiin ja tehdä avioehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut avoliitossa vähän yli 25 vuotta. Mies on maksanut asuntoa, minä olen hankkinut sijoituskämpän ja kesämökin. Mihin ihmeeseen sinä olet palkkasi laittanut, jos siitä ei ole saman verran jäänyt itselle kuin miehelläkin on jäänyt.
avomulqq
avopllu
Ja silti huomattavasti pitempi parisuhde kuin avioliitot keskimäärin! Mietipä sitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentti kannattaa tehdä.
Tuossa tilanteessa ei ainakaan avovaimolle, koska jos tämä saisi testamentilla esim. asunnon omakseen ja menisi myöhemmin naimisiin, voisi uusi puoliso vaatia erossa puolta asunnon arvosta ja biologinen jälkeläinen voisi jäädä kokonaan ilman isänperintöä.
Se voidaan estää testamentissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi perii.
Lapsi perii aina huolimatta siitä onko avio- tai avoliitossa jollei toisin testamentissa ole. Avioliitossa saa lesken oikeudella asua asunnossa, joka oli yhteinen tai entisen puolison.
Jos kävisi niin, että puolisosi menehtyisi niin Minilexin mukaan "Jos avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai puolisoilla on ollut yhteisessä huollossa lapsi tai lapsia, voidaan avopuolisolle perintökaaren mukaan antaa kuolleen puolison jäämistöstä avustusta leskelle. Tällainen avustus voi olla esimerkiksi rahaa tai käyttöoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, vaikkei leski asuntoa omistaisi. Tämä ei kuitenkaan ole automaattinen, lailla taattu oikeus, vaan harkinnanvarainen ja tilannekohtaisesti arvioitavaksi tuleva avustus..."
Leskeneläke jää myös saamatta, jollei ole avioitunut alle 50 v. Tosin leskeneläke ei ole välttämättä merkittävä. Isompi riski on mielestäni avioero, jos asunnon omistaa toinen puolisoista toinen jää tyhjän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamentti kannattaa tehdä.
Tuossa tilanteessa ei ainakaan avovaimolle, koska jos tämä saisi testamentilla esim. asunnon omakseen ja menisi myöhemmin naimisiin, voisi uusi puoliso vaatia erossa puolta asunnon arvosta ja biologinen jälkeläinen voisi jäädä kokonaan ilman isänperintöä.
Se voidaan estää testamentissa!
Jep. Jotkuthan sulkee testamentissa pois lapsiensa puolisot mikä on myös järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avojoku ei ole puoliso.
Avioliitossa on aviopuoliso, mies ja nainen
Muut viritykset ovat pelkkiä kämppiksiä, menojen tasaajia hyötynäkökulmasta.
Paitsi, että joskus kymenisen vuotta sitten vasemmisto junttasi läpi lakimuutoksen joka rinnastaa avopuolison aviopuolisoon tajuamatta että moni haluaisi aivan tarkoituksella elää vain yhdessä ilman mitään taloudellisia riiipuvuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläkettä taitaa saada, jos on yhteinen lapsi.
Ei taida, jos lesken omat tulot ovat olleet suuremmat kuin vainajan. Nykyisin ei ole mitenkään perusoletus se, että ensin kuolee hyvätuloinen mies ja pienituloiselle naiselle alkaa tulla leskeneläkettä.
Leskeneläkettä avopuoliso ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläkettä taitaa saada, jos on yhteinen lapsi.
Juurikin näin. Myös avoliitossa, ja leskeneläkettä saa siihen asti kun nuorin lapsi täyttää 18 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläkettä taitaa saada, jos on yhteinen lapsi.
Juurikin näin. Myös avoliitossa, ja leskeneläkettä saa siihen asti kun nuorin lapsi täyttää 18 v.
Toistan: ei taida saada, jos lesken tulot ovat olleet suuremmat kuin vainajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi typerys sinua! Nyt naimisiin ja äkkiä. Avopuolisona et ole yhtään mitään eikä asemaasi turvaa mikään ei kukaan paitsi sinä itse.
Tästä teenpäin kaikki kuitit talteen. Tiliotteet onneksi säilyvät verkkopankin arkistossa vuosikaudet, mutta tuskin kuitenkaan 20 vuoden takaa.
Itse tulin aikoinaan avopuolison jättämäksi 15 yhteisen vuoden jälkeen eikä minulla ollut mitään kuitteja esittää miten olin osallistunut yhteisen elämän rahoittamiseen. Asuimme miehen omistamassa talossa. Käräjäoikeus päinvastoin määräsi minut maksamaan asumishyötynä miehelle lähes 20 000 euroa.
Ja omaa tyhmyyttä oli sekin etten vaatinut mieheltä avioliittoa. Siitä ei tarvitse enää muistuttaa koska olen saanut nahoissani karvaasti kokea.
Ei taida, jos lesken omat tulot ovat olleet suuremmat kuin vainajan. Nykyisin ei ole mitenkään perusoletus se, että ensin kuolee hyvätuloinen mies ja pienituloiselle naiselle alkaa tulla leskeneläkettä.