Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yle: Matemaatikko vertasi vuoden 1993 ja 2023 oppikirjoja toisiinsa ja löysi isoja eroja - Lapsia ei uskalleta haastaa

Vierailija
29.09.2025 |

Lasten matematiikan oppikirjat on paisutettu täyteen helppoja tehtäviä ja viihdekuvia. Professori Timo Tossavaisen mukaan 90-luvulla laskettiin vähemmän tehtäviä mutta vaikeampia, kun nyt tehtävämäärä on tuplattu samalla kun sisältö on keventynyt. Ennen aloitusesimerkki oli tyyliin 24 x 475, nyt 3 x 6. Tossavainen sanoo, että lapsia ei uskalleta haastaa ja että oppilaat laskevat vähemmän kuin ennen. Kirjoihin on lisätty sarjakuvia, puhekuplia ja pelillisyyttä, ja vaikeammatkin tehtävät hukkuvat massaan. Paperi ja kynä toimisivat hänen mielestään silti paremmin kuin digialustat.

Yhteinen nimittäjä on selvä. Oppikirjat on muotoiltu niin, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Kaiken pitää olla kivaa, värikästä ja heti palkitsevaa. Se näkyy Pisa-tuloksissa. Vaikeat laskut siivottiin pois, ja tilalle tuli vaihtoehtopolkuja ja tukikaiteita jotta s2-oppilaat pääsisivät kokeesta läpi. Lopputulos on, että juuri ne oppilaat jotka tarvitsisivat treeniä eivät koske vaikeampiin tehtäviin lainkaan.

Tässä se woke agenda koulussa oikeasti on. Koko koulun pitää olla yksi iso inklusiivinen turvatila, jotta yksikään s2-oppilas ja muu heikompi aines ei kokisi pettymystä. Aikuisten tehtävä olisi opettaa ja vaatia, mutta opetussuunnitelma on rakennettu silittelemään. Kun sisältöä kevennetään, kaikki häviävät. Lahjakkaat pitkästyvät, keskijoukko jää junnaamaan ja s2-oppijat eivät saa sitä kunnollista perustaa jonka varaan kieli ja matikka oikeasti rakentuvat. Tämä ei ole mitään hyväntahtoista tasa-arvoa, tämä on pehmennys, jolla tyhmennetään kanskakunta jotta eivät osaisi kyseinalaistaa eliitin päätökset.

Ja kyllä, tämä on ihan suunnitelmallista ja tahallista eikä mikään vahinko. Ensin normalisoidaan helpot polut, sitten perustellaan ne kauniilla sanoilla, lopuksi kerrotaan että tulokset eivät ole tärkeitä vaan kokemus. Kun oppimisen mittarit rojahtavat, syy vieritetään milloin pandemian, milloin vanhempien, milloin opettajien niskaan. Ei koskaan oikeille syyllisille, eli vihervasemmistolle. 

Kommentit (52)

Vierailija
41/52 |
29.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta nyt kantaa mihinkään poliittiseen asiaan alkuperäisessä tekstissä niin onhan vaatimustaso alentunut. Juuri katselin vitosluokkalaisen kirjaa ja ihmettelin kun taas kerrattiin niitä samoja kertolaskuja. Lukuvuosi alkoi 24+68 tyyppisillä laskuilla. Luulisi ettei noita samoja nyt enää tarvitsisi jankata, normaali tokaluokkalainen osaa vaivatta laskea vastaavia.

Tasoryhmät olisi kyllä hyvä ratkaisu tai oikeasti toimiva ylöspäin eriyttäminen. Nyt kaikki joutuvat etenemään hitaampien tahtiin ja se tahti tuntuu olevan tosi monessa aineessa hyvin hidasta. Meillä on lapset eri kouluissa ja toisen enkun ope on joko huono tai sitten luokka on huono, mutta eivät tunnu pääsevän eteenpäin lainkaan.

 

 

Mutta jos lapsesi ei kuitenkaan ole priimus kaikessa, niin mihin luokkaannhän sitten menee? Priimusluokkaannei riitä oppilaita, jotka siis ovat pri

En ole missään vaiheessa sanonut että lapseni olisi jotenkin erityislahjakas. Enkä myöskään sitä että luokat pitäisi muodostaa tasojen mukaan. Ekalla heillä esim oli kaksi luokkaa yhdistettynä eri oppiaineissa eri tavoin. Saattoi äikän tunnilla olla hyvin lukevien ryhmä, ne kotka osaavat vähän ja ne jotka eivät vielä osaa. Erityisopettaja opetti yhtä ja molempien luokkien opettajilla oli yksi ryhmä. Näin kaikki saivat mielekästä tekemistä.

Jakoa ei tehty joka tunti eikä kaikissa aineissa ollut sama jako tai ylipäätään ryhmäjako ei ollut mikään pysyvä. Miksi tuollaista ei voisi olla ylemmilläkin luokilla? Miksi ei voitaisi välillä yhdistää kaksi luokkaa ja toiset saisivat esim matikassa kertausta ja toiset vaikkapa jotain vaikeampi päättelytetäviä?

Vierailija
42/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan moni ole samaa mieltä ollenkaan siitä ettö koulussa ei opi lapset mitään. Jotkut enemmön ja jotkut vähemmän, mutta kyllä niissä koulukirjoissa paljon tietoa on ja ihan hyödyllistäkin. 

Ei kaikkea voi pistää opittavaksi päättelyn ja soveltamisen kautta. Tai voi ehkä. mutta ehkä liian aikaavievää usein. Jos jollain on joku tieto tullut ulkoaoppimalla, eikö siitä että päätellyt itse,  ei se sitä tietoa muuta miksikään. Parempi että kuitenkin tietää, kun ei tietäisi jotain. 

Itse matematiikasta olen edelleen samaa mieltä kun koululaisena. Pakollisuus voisi päättyä ysille ja lukiossa vain valinnaisena. 

Prosenttilaskut, kerto, plus, miinus, jako, perustiedot geometriasta. Pääsee pitkälle ja eipä sitä hirveästi muuta tarvitse  soveltaa tosielämässä. Mitä olen käyttänyt viimeisen vuoden aikana? Plus, miinus, prosentti, kerto ja geometriasta esim. mikä on neliömetri. 



 

Matematiikka on yleissivistävä aine siinä missä muutkin lukion aineet ja paljon enemmän kuin pelkkä nelilaskin. En jättäisi valinnaisuuden varaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

numeroarvostelu on rasismia

Vierailija
44/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa ollaan vähitellen siirtymässä koulutodistuksissa Ruotsin malliin kun numeroarvostelu alakouluissa on poistumassa. Kirjallinen tai suullinen palaute oppilaalle vastaa parhaiten uuden opetussuunnitelman arviointitarpeita.

Kaisaniemen alakoulun rehtorin Merja Kuosmasen mukaan muutosta on haluttu jo pitkään. Numeroarvosteluista luovutaan, koska ne eivät vastaa uuden opetussuunnitelman arviointitarpeita. Veera Pensala pitää kirjallista arvostelua parempana lapsilleen.  

Kyllä minä itse lukisin tarkkaan sitä kirjallista palautetta ja katsoisin, että missä on aineita mitä pitää treenata vielä enemmän, kertoo kahden alakouluikäisen pojan äiti Veera Pensala. 

Vierailija
45/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meneppä Aasiaan ja näet vähän toisenlaista matematiikan opetusta. Yläasteen tehtävät on järjestään todistustehtäviä ja Suonen ylioppilastehtävöt vastaavat siellä 9. luokan tehtäviä. Biologiakin on jo yläasteella pelkkää latinaa.

Matematiikkaa ja matemaattista ajattelua tarvitaan niin monessa työtehtävässä jotka pitävät tämän maan elintasoa pystyssä, että tätä menoa Suomesta tulee raaka-aineiden tuottaja, ja sillä ei maan nykyistä elintasoa pystytä ylläpitämään.

Vierailija
46/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Surullinen fakta on että vaikka osaamattomuutta kuinka siivotaan piiloon poistamalla oppilaan osaamisen mittatyökalut, heistä ei ole yhteiskunnan ylläpitäjiksi eikä työelämään.

Tästä saa kiittää koko vasemmistoa ja rkpkookoomusta. RKP on ainoa jolla on historiallinen motiivi, muilta se on vain oman pesän sontimista eikä loppua ole näkyvissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

tyhmää sivistymätöntä kansaa on helppo hallita ja kusettaa

Vierailija
48/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niille taitavammille on nykyään OMA erillinen lisätehtävävihko. Matemaatikko ei huomioinut sitä. Hän katsoi vain peruskirjoja.

Esimerkiksi mun tyttären luokalka 4 oppilaista sai sen haastavan "Timanttivihon" jota tehtiin kun kirjan tehtävät oli tehty. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meneppä Aasiaan ja näet vähän toisenlaista matematiikan opetusta. Yläasteen tehtävät on järjestään todistustehtäviä ja Suonen ylioppilastehtävöt vastaavat siellä 9. luokan tehtäviä. Biologiakin on jo yläasteella pelkkää latinaa.

Latinaa? Mitä ihmeen järkeä siinä olisi? Pelkkää nimeämistä? Eikä ne tieteelliset lajinimet yms. edes ole pelkkä latinaa vaan joukossa on paljon mm. kreikkaa. 

Biologi

Vierailija
50/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niille taitavammille on nykyään OMA erillinen lisätehtävävihko. Matemaatikko ei huomioinut sitä. Hän katsoi vain peruskirjoja.

Esimerkiksi mun tyttären luokalka 4 oppilaista sai sen haastavan "Timanttivihon" jota tehtiin kun kirjan tehtävät oli tehty. 

Tämä riippuu täysin koulusta ja opettajasta. Kaikissa kouluissa ei saa mitään lisätehtäviä vaan pitää vain odottaa muita jotain kirjaa lukien.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin syksyllä ensimmäistä kertaa teinin yläasteen koulukirjat ja järkytyin. Enimmäkseen kuvia, vähän tekstiä. En muista minkä aineen kirja oli, mutta sisältö oli somesta, somen käytöstä ja kuuluisista tubettajista ym. somevaikuttajista.

Miten tunnettu tubettaja tai sometähti liittyy mitenkään yleissivistykseen tai opiskeluun?

Vierailija
52/52 |
30.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Peruskouluissa on monenlaisia matematiikan kirjoja tarjolla. Kun koululle valitaan kirjasarjaa, pitää harkita tarkkaan, ettei tule vahingossa  ottaneeksi huonoa sarjaa. On totta, että kirjoissa on nykyään niin paljon kivoja kuvia, että laskemiselle jää aika vähän tilaa.

Oma huomioni on, että kirjoissa on liian vähän peruslaskemista. Toistoa on liian vähän.  Vihkotehtäviä on aivan liian vähän, jos käytössä ei ole ns. vihkokirjaa. Vihkotehtävät kehittävät laskutaitoa enemmän kuin kirjaan tehtävät laskut. Ajattelulle jää enemmän tilaa, eikä jokin ruudukko tai viiva ohjaa laskemista.

Toinen huomioni on, että monet lapset eivät nykyään viitsi harjoitella (ulkoa) laskemisen peruspalikoita esim. kertotauluja. Laskeminen on vaikeaa, jos ei osaa perusjuttuja.

Matematiikka on ihanaa!

"Kirjoissa on liian vähän peruslaskemista. Toistoa on liian vähän."

Olen täsmälleen samaa mieltä! Ongelma ei ole ekan tehtävän helppous, vaan se, että tehtäviä, helppoja ja vaikeita, ei ole tarpeeksi. Matemaattisten taitojen vakain pohja saadaan perustehtävien toistosta. Samalla kehittyy mm. kyky keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä kuusi