Lue keskustelun säännöt.
Miksi nuorilla naisilla narisee ääni nykyään?
28.09.2025 |
Olen ihmetellyt tätä jo pitkään. Nuorten naisten ääni kuulostaa jatkuvasti siltä kuin olisivat juuri heränneet. Vanhoissa suomifilmeissä kaikilla naisilla oli heleä ääni. Eikö tämä olisi ihan helposti korjattavissa esimerkiksi koulun musiikin tunneilla, jossa äänenkäyttöä muutenkin harjoitellaan?
Kommentit (98)
Kaksi ääntä, joissa korva lepää itselläni on:
Juha Hyppönen, näyttelijä joka esittää Metsoloissa Kari Kauko vaaraa.
Hän on se matala, tummaääninen henkilö, jonka Volvojen mainosta kuuntelee mielellään.
Katselin kesällä lomalla Metsolat YLE areenasta, ja kyllä miehellä on niin ihana miehinen ääni.
Nainen, kenen ääntä ihailen, en tiedä nimeä, mutta puhui siinä Ikean mainoksessa, joka oli kuvattu metsässä. Hänellä niin lämmin, selkeä, rauhallinen, tunnelmallinen ääni, varsinkin kun hän sanoo: On ihanaa olla kotona.
En yleensä katso mainoksia, mutta näiden henkilöiden katson, heidän äänensä vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äänen narina johtuu siitä, että yritetään puhua matalammalla äänellä kuin mitä oma ääni oikeasti on.
Pari miesjulkkista joiden määkimistä on kauheata kuunnella: Tuure Boelius, Mikko Silvennoinen.
Naisen puheessa siihen kiinnitetään enemmän huomiota.
Asiallinen video aiheesta:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää todellakin äänen narina. Ja mitenköhän näillä narisijoita on muutenkin usein todella kuuluva ja kova ääni että korviin ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teollisessa popmusiikissa on vuosia ollut tuotantokeinona ns. "vocal burn", eli naislaulaja laitetaan narisemaan tietyissä kohdissa kappaletta. Tällä on tarkoitus allevivata jotain suurta oletettua tunnetta tai intohimoa.
Joo, ei ju ma lauta eräs tytröporukka tuli vastaan eilen (nuoret ei myöskään väistä) hirveetä kiljuntaa ja kaakatusta ja just se kiljunta osui sillain että otti varmasti korviin.
Nuoret muutenkin pelkästään metelöi ja kiljuu julkisilla paikoilla, monesti toivon että kumpa joku fiksu katkasis äänijohtimet noilta kanoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat kaiken nähneitä, kyllästymisestä kertoo nariseva ääni.
Laiska puhetapa ja artikulaatio tuottavat tuota narinaa fysiologisesti ottaen.
Narina symboloi kulttuuria, jossa elämme. Sanoja ei jaksa eikä tarvitse muodostaa selkeästi ja huolellisesti, vaan rennosti ja vaivattomasti, enemmän nautiskellen. Tästä narina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi sopimatonta sanoa että miksi nariset kuin vanha ruumisarkku tai kaappi.
Vierailija kirjoitti:
Hormonijäämät vesistöissä on fakta. Öyhöt syyttelee aina feminismiä kaikesta, mutta kyllä se syy joihinkin muutoksiin löytyy ennemmin tuolta + mikromuovit ja kemikaalit.
Ja se kemikaalirasitus puolestaan aiheuttaa feminismiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vuodesta toiseen ihmetellyt, miksi jotkut kiinnittävät huomiota juuri nuorten naisten äänen narinaan, kun ilmiötä esiintyy kyllä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Jos kuuntelee paljon puheohjelmia ja podcasteja, huomaa tämän kyllä. Mutta vain nuorten naisten äänenkäyttö kiinnostaa.
Ap vertaa kaikkien naisten ääniä suomifilmeihin valittuihin laululintusiin.
Hohhoijjaa jälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miehillä on möreät äänet myös kadoksissa. Piipittävät vaikka olis kuinka leveät hartiat.
Hyvä huomio, tämä on muuten totta myös. Mistäköhän johtuu?
-ap
Siitä, ettei ihmisten tarvitse enää muuttaa ääntään sopimaan sosiaalisiin sukupuolinormeihin, vaan jokainen saa puhua omalla puheäänellään olematta vähempää mies tai nainen.
Asia on päinvastoin. Ennen sai puhua luontevasti, eikä ollut paineita häivyttää omaa sukupuoltaan.
Nariseva ääni on kamalaa kuunneltavaa. Samoin sellainen laulava teennäinen puhetyyli.
Amerikkalaisten ohjelmien naisnäyttelijöiden puhe on muuttunut, sanoisin käännekohdaksi 1990-luvun lopun. Puhe on narisevampaa ja vähemmän selkeästi ääntävää.
On vain sosiologiaa, että suuret ihmisjoukot ottavat mallin ympäristöstään. Vain aika harva koko asiaa edes huomaa.
Tässä ajassa arvostetaan enemmän nopeaa muokkautuvuutta kuin syvää soinnikkuutta, juurettomuutta enemmän kuin kirkasta identiteettiä. Ihmiset sopeutuvat aikakauteen ja kulttuuriin osana yhteiskuntaa ja puhe on yksi osa tätä.