Onko normaalia?
En osaa olla puolivuotiaasta lapsesta erossa juuri yhtään. En harrasta tai käy juuri missään ilman lasta. En ole antanut vastikettakaan yhtään kertaa, koska olen aina paikalla. Syyllistyn helposti kaikesta ja pelkään, että lapseni ei " pärjää" ilman minua. Pelkään joutuvani esim. sairaalaan tai muuten väkisin eroon lapsesta. Ihan itku tulee, kun nyt tuli tilanne, että joudun olemaan 4-5 tuntia erossa hänestä useampana päivänä. Syksyllä pitäisi jatkaa opiskeluja, mutta juuri eilen ajattelin asiaa ja totesin, etten taida pystyä olemaan erossa 8 tuntia päivässä ja saatikka viemään johonkin hoitoon kodin ulkopuolelle.
Onko tämä liika " läheisyys" lapselleni huono vai hyvä asia?
Voi johtua siitä että koen että lapsiluku on nyt täynnä ja tiedän kuinka nopeasti nämä ihanat vauvat ovat jo koululaisia :' (