Ihmistyyppi, joka ojentaa tuntemattomia
Jos joku vaikka parkkerannut vähän huolimattomasti, henkilö alkaa ojentaa siinä parkkipaikalla vaikka ei edes liity koko asiaan mitenkään. Tai kerrostalon hississä kommentoi naapurin kartonkijätteiden taittelusta. Oikeastaan voi kommentoida mitä tahansa missä tahansa.
Tiedättekö tyypin?
Kommentit (62)
Tiedän tyypin ja itsekin olen puoliksi tuota tyyppiä. Tosi ojennan vain jos asia on vakava tai liittyy jotenkin omaan ympäristööni. Jos joku esim. pysäköi autonsa niin että en pääse autooni takaisin tai autosta ulos, ehdotan että voisi jättää sen verran väliä että auton oven saa auki. Jos joku on särkemässä bussikatosta, kysyn oletko töissä kaupungilla, jos ei ole kerron että bussikatokset ei kuulu hänen toimenkuvaansa ja että ilmoitan poliisille.
Vielä en ole saanut turpaan.
Minua ja tytärtäni ojensi joku turkulainen pariskunta kerran kun kävelimme ajatuksissamme rinnakkain kaksia lastenrattaita työntäen alas Tuomiokirkon rinnettä. Tilaa oli rinnakkainkävelystämme huolimatta runsaasti. Juttelimme konsertista josta juuri poistuimme. Perheen miekkonen huusi meille pää punaisena, että emme anna tilaa hänen perheelleen. Hänen äitinsä/anoppinsa köpötteli jo kovaa vauhtia takanamme rinteessä; ilmeisesti hän oli ollut vaarassa jäädä meidän ajattelemattomien moukkien alle? Kun äijä lopetti, hänen valkoiseen toppatakkiin pukeutunut tanakka rouvansa, joka myös oli jo takanamme, jatkoi ojentamistamme! Pyytelin anteeksi kunnes tyttäreni pyysi minua lopettamaan. Oikeasti mitään vaaraa ei koitunut kenellekään mutta ehkä äijää harmitti, että satavuotias anoppi ja ylipainoinen vaimokin kiipesivöt rinteen häntä nopeammin?
Vaativa persoonallisuus -niminen perssoonallisuushäiriö. Henkilöt uskovat oikeasti olevansa oikeassa ja ahdistuvat sydösti kun muut eivät toimi kuten heidän mielesään kuuluisi.
Hipelöin kaupassa paskasilla käsilläni paprikat, appelsiinit ja omenat laajalti läpi ennen valintaani.
Joku mies kehtasi joskus valittaa siitä. Häpeäisi.
Vierailija kirjoitti:
Hipelöin kaupassa paskasilla käsilläni paprikat, appelsiinit ja omenat laajalti läpi ennen valintaani.
Joku mies kehtasi joskus valittaa siitä. Häpeäisi.
Mä myös nipistelen ainakin pari- kolmekymmentä avocadoa läpi, ennenkuin päätän etten teekään mitään niistä tänään.
Jos voisin ojentaa kokonaan ilman seurauksia, niin ai että minä julkeasti ja äänekkäästi ojentaisin.
Vierailija kirjoitti:
Hipelöin kaupassa paskasilla käsilläni paprikat, appelsiinit ja omenat laajalti läpi ennen valintaani.
Joku mies kehtasi joskus valittaa siitä. Häpeäisi.
Etkö pese tai kuori hedelmiä ja vihanneksia ennen käyttöä? Outoa....
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen. Huomautan aina nenärenkaasta. Toinen on parkkeeraaminen. Sanon aina, että opettele kääntämään yli ja ota yksi kerta takaisin. Lihavat naiset ovat niin tyhmiä, etteivät osaa ajaa autolla.
Ehtiikö sulla nenärusto koskaan paranemaan kokonaan?
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on tuollainen. Hän on autismin kirjoilla ja puhuu asioista hyvin suoraan ja häpeilemättä
Kaikki nuo huomauttelijat ovat kirjolla. Ei lapsesi tee mitään poikkeusta.
Mä olen joskus puuttunut tilanteeseen, kun joku ääliö juoksuttaa koiraa taluttimessa ja ajaa itse polkupyörää. Sanoin, että kun tuo koira ei itse puhu suomea, niin tajuatko että sitä ei voi juoksuttaa asvaltilla hiekoitussepelin päällä ja että koira ei ole kestävyysurheilija? Jos susi voi liikkua päivässä 50 kilometriä, niin sun koirasi ei silti jaksa. Eikä varsinkaan iltapäivän auringonpaisteessa, kun koira ei voi poistaa lämpöä hikoilemalla? Eikä se koira pysty haistelemaan ja tutkimaan hajujälkiä, jos sitä vedetään fillarin perässä.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on tuollainen. Hän on autismin kirjoilla ja puhuu asioista hyvin suoraan ja häpeilemättä
Opeta ajoissa pois tuo tapa, koska ei tarvita kuin se yksi kerta ojenramista väärälle henkilölle, ja juo loppuelämänsä pillimihua. Autisti tai ei, mutta kannattaa tehdä selväksi, mikä on terveellistä ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Hipelöin kaupassa paskasilla käsilläni paprikat, appelsiinit ja omenat laajalti läpi ennen valintaani.
Joku mies kehtasi joskus valittaa siitä. Häpeäisi.
Haukkasin ihan vähän vaan maustekurkusta, en tykännyt ja nakkasin sen takaisin tynnyriin. Joku pikkumainen yksilö tuli siitä sitten naputtamaan. Ihan tyhmää, olin kuitenkin sentään pessyt kädet ja hampaat sinä aamuna.
Ojentajat koettavat omalta osaltaan tehdä maailmasta vähän paremman.
Intissä ne oli alikessut, jotka ojensivat mokuja.
Ei kannata huomautella, kannattaa kävellä ohi ja korkeintaan taskussa olevalla terävällä esineellä vetää napakka viiva väärinpysäköidyn auton kylkeen. Kun teräase ei näy kädessäsi, sitä ei ole!
Terve ihminen kestää palautetta. Mutta kun suuttuu aiheesta huomauttajalle, kertoo vain että oma itsetunto on heikko.
Vierailija kirjoitti:
Ojentajat koettavat omalta osaltaan tehdä maailmasta vähän paremman.
Paitsi näissä ojentajissa on myös ihan aivokuollutta porukkaa, joiden käsitys oikeasta on aivan vinksahtanut. Koko maailman pitäisi pyöriä juuri niin kuin he ovat päässään keksineet ja kaikki muut ovat statisteja joiden pitää noudattaa heidän keksimiään sääntöjään. Vian ei tarvitse olla iso kun se on päässä. Tätä porukkaa näkee työpaikalla ja taloyhtiön kokouksissa, yleensä ovat vielä pirun äänekkäitä ja tosiaan aina tarve olla oikeassa vaikkeivät ymmärrä hevon pasuunaakaan asiasta.
Itse en puutu muiden tekemisiin ellei kyseessä ole aivan selkeä vaaratilanne, esim. lapset meinaavat juosta vilkkaalle autotielle eikä ole kukaan valvomassa. Muuten kannattaa muistaa vaan että se että on jotakin mieltä ei tarkoita sitä että on oikeassa ja varsinkaan että olisi mitään taivaallista oikeutusta käydä vielä "opettamassa" muita.
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen kestää palautetta. Mutta kun suuttuu aiheesta huomauttajalle, kertoo vain että oma itsetunto on heikko.
Nämä huomauttelijat eivät muuten kestä mitään palautetta omasta toiminnastaan. Jos sanot että ei tainnut olla ihan tarpeellista tuo mitä äsken teit niin alkaa sen luokan uhriutuminen ja aggressio että oksat pois.
No minä olen kyllä sellainen ihminen. En mielestäni huomauttele turhasta ja koitan olla ystävällinen ja rakentava, vaikka ärsyttäisi ihmisten töppäily. Minusta on outo ajatus, ettei asioista voisi keskustella. Siinähän hiljaisesti sallitaan ihan millainen töppäily tahansa ja alistutaan tyhmien ja välinpitämättömien ihmisten mielivallalle väkivallan tms. pelossa. En halua sellaista yhteiskuntaa.
Onko tämä sitten paha? Olen huomauttanut mm:
- roskiksella naapurille missä on eri jäteastiat ja että erä menee pilalle, kun heitteli säkillisen lasia ja sekajätettä bioastiaan
- vienyt parille perheelle ja nuorelle maahan heitetyn roskan takaisin ja näyttänyt, että roskis on parin metrin päässä siinä kaupan pihalla
- pyytänyt skuuttaajaa katsomaan taakseen kunnes alkaa ruuhka-aikaan vetää mutkaa koko tien leveydeltä, melkein törmättiin sen takia (olisi tehnyt mieli vetää turpaan itse siinä kohtaa)
- pyytänyt lasta siirtämään pyöränsä, kun lukitsi sen pyörätuolirampin keskelle kaiteeseen
- jne..
No en mä mistään parkkeeraamisesta ole kiinnostunut, mutta jos näen täysin välinpitämätöntä ja asiatonta käytöstä, niin mahdollisesti otan puheeksi. Toki siis hyvin asiallisesti. Viime viikolla jouduin puhumaan pariskunnalle ravintolassa, kun heidän lapsensa konttasi pöytämme alla jo toista kertaa illan aikana ja häiritsi ruokailuamme.