Lue keskustelun säännöt.
Kysyttekö te puolisoltanne luvan?
26.09.2025 |
Minua ihmetyttävät parisuhteet, joissa puolisoiden pitää kysyä toiselta lupa iltamenoihin, uuden harrastuksen aloittamiseen, jonkin asian ostamiseen (omilla rahoilla)... naureskellaan, että "saas katsoa heltiääkö lupa" ja "täytyy kysyä lupaa hallitukselta..."
Yhtä outoa ja yllä olevaan liittyvää on, että nämä ihmiset sitten välillä ostavat uuden mekon / golfmailan / läppärin / milloin mitäkin ja piilottelevat sitä puolisoltaan jossain sängyn alla tai suoraan valehtelevat asiasta, että juu golfmaila on oikeasti Repen säilytän sitä vain väliaikaisesti.
Mitkä ovat oudoimpia luvan kysymysiä tai salattuja ostoksia, joista sinä olet kuullut?
Kommentit (50)
Kyllä meillä neuvotellaan menoista ja rahankäytöstä. En nyt sitä kuitenkaan luvaksi kutsuisi. Kyllä meillä molemmilla on lupa omille menoille, mutta pakkohan se on sopia, milloin niihin mennään, ettei toiselle tule hankaluuksia siitä, että toinen on pois.
Rahankäytöstä on pakko neuvotella myös. On meillä omat tilit, mutta koska ei ole yhtään ylimääräistä rahaa, kaikki menee pakollisiin kuluihin, niin ei silloin voi ostaa yhtään mitään ominpäin sopimatta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO riippuu aika paljon onko perheessä pieniä lapsia
Perustele.
En minä kysele mieheltä, voinko mennä salille tai ostaa auton. Oli pieniä lapsia tai ei.
No, otat varmaan sittten lapset mukaan salille vai yksinkö meinasit jättää ne kotiin? Meinaan että jos miehesi ajattelee samon kuin sinä, ja sopii vaikka Padelit kaverinsa kanssa.
Meillä on lapsille 5 tuttua hoitajaa ja isovanhemmat siihen lisäksi, joten lapsille saa hoitajan max kolmella puhelinsoitolla. Ei ole ongelma ja suosittelen ihan kaikille muillekin luomaan verkostoja sen verran, että lasten takia ei jää elämä elämättä. Kun junaliikenne takkuaa, taksia ei saa ja lapset pitää hakea hoidosta, on hyvä tietää, että apua on aina tarjolla eikä iso sähkökatko tarkoita sitä, että lapset otetaan huostaan.
Normaalissa parisuhteessa otetaan huomioon myös se toinen osapuoli ja sen takia isommista ostoksista sovitaan yhdessä ja omista menoista sovitaan puolison kanssa. En ymmärrä, miten joku tällaista käytäntöä ihmettelee.
Meillä ainakin vietetään mieluusti vapaa-aikaa yhdessä. Jos miehellä joku oma meno, niin kiva niistä on tietää aina ihan oman ajankäytönkin osalta. Samoin rahat ja lainat on yhteisiä, niin ihan reilua miettiä yhdessä isoja ostoksia, milloin niitä tehdään, jos tehdään. En itsekään ostaisi mitään isompaa puhumatta ensin miehen kanssa. Kyse on ihan toisen kunnioittamisesta.
Miehet varsinkin käyttävät tätä tosi paljon silloin, kun eivät oikeasti jaksaisi eikä huvittaisi lähteä jätkien saunailtaan / mökkireissulle / muuttoavuksi / juomaan kaljaa ja heittelemään frisbee-golfia...
"Hallitukselta ei tullut nyt lupaa, loma-anomukselle näytettiin punaista valoa kun meillä kuulemma oli jo muuta suunniteltu sille viikonlopulle, vaimo ei oikein tykkää näistä mökkireissuista niin en nyt viitsi ruveta vääntämään... heh heh heh"
Olen jopa joskus kuullut tällaisia perusteluja ja jutellut sitten asiasta sen "hallituksen" kanssa jossain törmätessäni, eikä vaimoparka ole tiennyt asiasta mitään, mutta niin vaan hänen syykseen on laitettu joku saunaillan peruminen :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Av, kysyn mieheltä" facebookin kirppisryhmässä jonkun pöytälampun myynti-ilmoituksessa.
Minulla ei ole autoa, joten joudun kysymään mieheltä, pääseekö hän ostosta hakemaan.
Kuinka usein hän kieltäytyy? Joudutko anelemaan? Miksi et voi kirjoittaa vaan "av"? Miksi on niin tärkeää mainita kommentissa mies?
Ja mitäs se A siinä edes tekee. Tuote on joko varattu tai ei.
En tiedä. Itse ainakin kirjoitan suoraan, että ostan. En tee alustavia tai muitakaan varauksia. (Enkä kysele mieheltä lupia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kysy lupaa, mutta tiedustelen hänen suunnitelmista. Ettei mene ristiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO riippuu aika paljon onko perheessä pieniä lapsia
Perustele.
En minä kysele mieheltä, voinko mennä salille tai ostaa auton. Oli pieniä lapsia tai ei.
No, otat varmaan sittten lapset mukaan salille vai yksinkö meinasit jättää ne kotiin? Meinaan että jos miehesi ajattelee samon kuin sinä, ja sopii vaikka Padelit kaverinsa kanssa.
Meillä on lapsille 5 tuttua hoitajaa ja isovanhemmat siihen lisäksi, joten lapsille saa hoitajan max kolmella puhelinsoitolla. Ei ole ongelma ja suosittelen ihan kaikille muillekin luomaan verkostoja sen verran, että lasten takia ei jää elämä elämättä. Kun junaliikenne takkuaa, taksia ei saa ja lapset pitää hakea hoidosta, on hyvä tietää, että apua on aina tarjolla eikä iso sähkökatko tarko
Joo, meilläkin oli lapsille tuttuja hoitajia, kun niitä tarvittiin. Ensisijainen lapsissa vastuussa oleva henkilö on kuitenkin se lasten toinen vanhempi. Siitähän tässä oli kyse: sovitaanko menoista puolison kanssa vai ei. Mun mielestä on aika erikoista, että ei kysytä puolisolta, onko tämä kotona illalla, vaan aletaan sopia hoitoa jonkin muun tahon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä harrastuksista ja menoista keskustellaan, vaikken pidä sitä minään luvan kysymisenä - se vaikuttaa yhteiseen aikaan joten miksi siitä ei keskusteltaisi? Jos toinen vaikka lähtee viikonlopuksi kaverien kanssa jonnekin, niin kyllähän siitä voi keskustella, ettei osu joku muu asia samaan aikaan jonka vaikka toinen on unohtanut (unohdin miehen kummisedän synttärit kun suunniteltiin viikonloppumatkaa ystävättärien kanssa - tämä voi siis sattua kummalle puoliskolle vaan. Mentiin sitten seuraavana viikonloppuna likkojen kanssa matkalle.) Ihan normaalia parisuhten vuorovaikutusta. Kohteliasta on ilmoittaa eikä vaan mennä keskustelematta. Kellä noita pirttihirmuja (ei sukupuolikysymys) on jotka määrää mitä saa tehdä?
Ostoksista ei kysellä tai keskustella ellei kyseessä ole molempiin vaikuttava iso investointi. Niin kauan OK, kun se ei vaikuta yhteiseen budjettiin.
Kysyn kyllä että onhan ok, että meen tyttöjen kanssa syömään tms. Mutta se on oikeasti retorinen kysymys, koska tiedän jo valmiiksi mitä kumppanini siitä ajattelee. Eli en sinänsä tarvitse hänen lupaansa, mutta kunnioitan häntä sillä, että kysyn.
Ei tarvitse kysyä lupia, mutta kerron kyllä ja keskustelen. Yleensä vastuuton käytös aiheuttaa kumppanissa epäluottamusta.