Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

10 kk hartiaseudun kouristelut? Apuaa...?

11.04.2007 |

10 kk pojallamme on omituinen vaiva. Istuma-asennossa vauvan niska-ja hartialihakset jännittyvät lyhyeksi aikaa ohimenevästi (n. 15 sek.). Hartiat siis nousevat korvia kohti. Tänään esimerkiksi päikkäreiden jälkeen tunnin aikana niska kouristui kuusi kertaa. Sen jälkeen en ole huomannut kouristeluja. Ei näytä kummemmin vaivaavan pikkaista, mutta näyttää häiritsevältä. Ja huolestuttaa tietysti. Mistä voi olla kyse? Vaiva oli havaittavissa jo pienempänä (7 kk) mutta oli vähäistä ja jäi pois kunnes nyt taas on ilmennyt viime viikkojen aikana. Muuten vauva on iloinen ja pirteä, ja muutenkin hyvin kehittynyt. Esimerkiksi liikkuminen on hyvää, kävelee puita pitkin jne. Jos jollain vastaavia kokemuksia, olisin todella iloinen kuulemaan mista voisi olla kyse!

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
11.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

täysin vaaratonta, mutta kun kuitenkin on jatkunut pitempään ja kohtausten aikana kouristelua useita kertoja, käyttäisin lääkärissä. Oletko varma, ettei kouristelua ole samanaikaisesti tai " kulkevana" myös jaloissa. Jaloista lievä kouristaminen voi olla vaikeammin havaittavissa. Pahimmillaan mieleen tulee epileptinen kohtaus, mutta voi tietysti olla aivan jotain muutakin. Epilepsia on nykyisin lääkkeillä hyvin hoidettavissa ja monet varhaislapsuuden epit sammuvat muutamien vuosien aikana, joten mahdottaman vakavasti asiasta ei ole kysymys, jos epitodetaan. Toivottavasti on kuitenkin jotain muuta.



Miten lapsen katsekontakti on kohtauksen aikana?

Vierailija
2/3 |
11.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole huomannut mitään erikoista jaloissa (tosin en ole huomannut tarkkailla niitä), katsekontakti minusta säilyy ja käynnissä oleva toimi jatkuu, vaikkakin " pakkoliike" viivästyttää esimerkiksi jos on kurottamassa jotain lelua. Täytyy tosiaan ottaa hetimmiten asiaksi käydä lääkärissä näyttämässä vauvaa, jotta saadaan selvyys asiaan. Toivottavasti ei ole epilepsiaa, mistään vielä hankalammasta sairaudesta puhumattakaan.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
14.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähinnä jännitti kasvot ja kädet ojentui suoraksi. Jonkun aikaa kesti,

mutta en edes ajatellut niitä minään ihmeellisinä kohtauksina. Ovat jääneet iän myötä pois.