Aika moni on nykyisin todella lapsellinen vielä kolmekymppisenäkin

Minä olen vastuullinen aikuinen. Huolehdi kymmenistä huonekasveista joka päivä ja olen kasvatellut myös useamman yrityksen. Ai TE ette pääse hyötymään näistä millään tasolla? 

Voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siskosi ei pääse jumppaan, ei se tarkoita, että kaikilla muilla olisi samanlainen tilanne. Järjestelykysymyksiä. Todella pienien asioiden vuoksi ollaan näköjään valmiita lykkäämään elämän parasta päätöstä. 



Ihmettelen kyllä myös, että etkö sitten nykyisin siivoa ja laita ruokaa, kerta vaiva jotenkin lisääntyisi lasten myötä? Samalla tavallahan se ruoka ja siivoamisen hoituu sinulla kuin nytkin. Jos sellaisia asioita teet edes.

Sori mutta kaikki eivät pidä kuolema-maailmaan orjien synnyttelyä "parhaana päätöksenä" vaikka se ihan kivalta hetken aikaa tuntuukin. 

Outo analogia myös tuo siivoilu ja ruuanlaitto. Miehen kommentti kenties? Se että pesen oman paskaperseeni kerran päivässä lisääntyy aika reippaasti lasten myötä, ihan niin kuin kaikki muukin mitä joudun tekemään. Miesten pitäisi tämän päälle tehdä kolminkeraise

Ihan järkyttävää kirjoitusta. On tosiaan parempi, että et lisäänny. Ja ymmärrän nyt myös syyn.

Lippalakki väärinpäin nuuska huulessa käydään jotain amk-humppaa ja luullaan olevansa korkeakoulutettuja. 

Televisio-ohjelmissakin aikuiset leikkivät milloin mitäkin selviytymistä tms.

Elämässäkö ei ole tarpeeksi haastetta?

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat alkaneet päästä irti suomalaisesta perinnesynnistä. Mitähän tuo minusta oikein ajattelee.

Tämä on hyvä asia. Ei itseään pidä hävetä eikä alentaa syyttä.

Ei sille vaikuta. Täällä pitää vakuutella muita omista "hyvistä" valinnoistaan.

"10+, osasit ihan itse päätellä, kun joku laittoi sinut vähän ponnistelemaan, eikä tarjonnut helppoa vastausta. " 

Jouduin itseasiassa selittämään sinulle, mistä on kyse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa on monta tyyppiä, jotka nyt tuomitsevat muita jotka eivät noudata vakiintunutta kaavaa elämässään, mutta sitten myöhemmin saattohoidossa itkevät, kun eivät uskaltaneet elää elämää kuten olisivat halunneet. Aikuisuuteen kuuluu rohkeus valita myös vähemmän tallattuja polkuja, ei aina tarvi mennä massan mukana.

Ne polut on tallattu jo, siksi voi asettua aloilleen. Nykyiset kolmekymppiset elävät teinivuosiaan vielä pitkälle aikuisuuteen. En tiedä meneekö nuoruus sitten mielenterveysongelmissa, vai mikä on.

Itselläni lapsuus meni köyhässä perheessä ilman mitään ylimääräistä. Nuoruus meni opiskellessa ja matalapalkkatöissä. Nyt vanhempana minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni taloudellisesti mahdollista toteuttaa haaveita ja unelmia, joita en voinut aiemmin toteuttaa. Vaikka jonkun mielestä ne olisivat kuinka lapsellisia tahansa, niin en anna sen estää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siskosi ei pääse jumppaan, ei se tarkoita, että kaikilla muilla olisi samanlainen tilanne. Järjestelykysymyksiä. Todella pienien asioiden vuoksi ollaan näköjään valmiita lykkäämään elämän parasta päätöstä. 



Ihmettelen kyllä myös, että etkö sitten nykyisin siivoa ja laita ruokaa, kerta vaiva jotenkin lisääntyisi lasten myötä? Samalla tavallahan se ruoka ja siivoamisen hoituu sinulla kuin nytkin. Jos sellaisia asioita teet edes.

Sori mutta kaikki eivät pidä kuolema-maailmaan orjien synnyttelyä "parhaana päätöksenä" vaikka se ihan kivalta hetken aikaa tuntuukin. 

Outo analogia myös tuo siivoilu ja ruuanlaitto. Miehen kommentti kenties? Se että pesen oman paskaperseeni kerran päivässä lisääntyy aika reippaasti lasten myötä, ihan niin kuin kaikki muukin mitä joudun tekemään. Mi

Niinpä. Yleensä fiksumpien silmissä elukoiden touhut ovat järkyttäviä monellakin tapaa ja sitten kun elukat tajuavat että ei helvetti, nuohan inhoavat meitä, jättävät ehkä hyvällä tuurilla rauhaan. Jatkakaa vaan kuolema-maailman kansoittamista miehensiemenillä, ei ole minulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa on monta tyyppiä, jotka nyt tuomitsevat muita jotka eivät noudata vakiintunutta kaavaa elämässään, mutta sitten myöhemmin saattohoidossa itkevät, kun eivät uskaltaneet elää elämää kuten olisivat halunneet. Aikuisuuteen kuuluu rohkeus valita myös vähemmän tallattuja polkuja, ei aina tarvi mennä massan mukana.

Ne polut on tallattu jo, siksi voi asettua aloilleen. Nykyiset kolmekymppiset elävät teinivuosiaan vielä pitkälle aikuisuuteen. En tiedä meneekö nuoruus sitten mielenterveysongelmissa, vai mikä on.

Itselläni lapsuus meni köyhässä perheessä ilman mitään ylimääräistä. Nuoruus meni opiskellessa ja matalapalkkatöissä. Nyt vanhempana minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni taloudellisesti mahdollista toteuttaa haaveita ja unelmia, joita en voinut aiemmin toteuttaa. Va

Jep. Kuten sanottua; loputon individualismi, minäminäminä-asenne ja vapaus on sukupolven kirous. Tarvitaan kriisi pysäyttämään tämä kehitys ja nämä itsekkäät yksilöt.

Vierailija kirjoitti:

Juttelin yhden kolmekymppisen kanssa. Oli iloinen, mukava ja kohteliaskin, mutta jutut oli samanlaisia kuin minulla kun olin ehkä kymmenen. Ei oikein löytynyt samaa tajuutta.

Olitko lapsena yksinäinen etkä löytänyt kavereita? Uppouduitko hesariin kun muut lukivat sarjakuvia?

Vierailija kirjoitti:

Olen 51 ja edelleen se sama tyyppi kuin 18-vuotiaana. Edelleen pelaan ja leikin eli olen lapsellinen. Ei kiinnosta mitä muut ajattelevat. On tässä toki aloilleen asetuttu ja aikuistuttu jossain määrin. Kaipa sitä kutsutaan vastuunkantamiseksi. Toisinkin olisi saanut tehdä halutessaan ja moni tekikin. Hyvä niin.

Lapset lähti jo junioria lukuunottamatta maailmalle. Jo silloin 90-luvun alussa oltiin sitä mieltä ettei meidän ikäluokasta tule koskaan mitään koska olimme laiskoja ja vihdykettä oli liikaa. Olimme siis osaamatonta pullamössösukupolvea. Mutta oli lama ja se piiskasi meidät taistelemaan kaikesta ja nyt me ja nuoremmat huoiehditaan näistä suurista ikäluokista. Samalla tavalla tämä nykyinenkin nuorten sukupolvi selviää, aika näyttää. Ei kaikkien tarvitse perheellistyä. Suomessa on hienoa kun on vapaus. Kaikkialla ei näin ole.

Jep ja yleensä nämä lapsellisimmat niitä lapsia kerjäävätkin, jotta pääsevät bondailemaan pikkulasten kanssa. Aikuiset ovat ihan tyytyväisiä aikuisten tai jopa omaan seuraansa.

Tiesittekö, että lapset itsekin jopa kyselevät, että miksi lapsia tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa on monta tyyppiä, jotka nyt tuomitsevat muita jotka eivät noudata vakiintunutta kaavaa elämässään, mutta sitten myöhemmin saattohoidossa itkevät, kun eivät uskaltaneet elää elämää kuten olisivat halunneet. Aikuisuuteen kuuluu rohkeus valita myös vähemmän tallattuja polkuja, ei aina tarvi mennä massan mukana.

Ne polut on tallattu jo, siksi voi asettua aloilleen. Nykyiset kolmekymppiset elävät teinivuosiaan vielä pitkälle aikuisuuteen. En tiedä meneekö nuoruus sitten mielenterveysongelmissa, vai mikä on.

Itselläni lapsuus meni köyhässä perheessä ilman mitään ylimääräistä. Nuoruus meni opiskellessa ja matalapalkkatöissä. Nyt vanhempana minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni taloudellisesti mahdollista toteuttaa haaveita ja unelmia, joita en voinut aiemmin toteuttaa. Va

Ei köyhyys itsessään tee itsekkääksi. Maailmassa muutenkin ollaan kulutusteollisuuden myötä tekemässä kuolemaa, niin on vähän vanhanaikaista perustaa elämää itsekkäille, materialistisille kuluttamisen arvoille sen sijaan, että opettaisi uudelle sukupolvelle olemaan parempia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö juuri korona aiheuttanut ihmisille yksinäisyyttä ja pahoinvointia? 

Lasten ja nuorten pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen lähti kasvuun kun kansakuntamme lippulaiva päivähoitojärjestelmä alkoi valtaamaan alaa. Siunaus perheestä muuttui pikahuoltamiseksi jaksamisen äärirajoilla. Parisuhteet alkoi muistuttamaan sukupuolten välistä sotaa, jossa oli pelkkiä oikeuksia, mutta ei mitään velvollisuuksia toisia kohtaan. Kaiken tämän ulkopuolelle jäi perheen lapset, kun sen oman ajan voi käyttää hyödyllisemmin golf-kentällä tai lähipubissa. 

"Niinpä. Yleensä fiksumpien silmissä elukoiden touhut ovat järkyttäviä monellakin tapaa ja sitten kun elukat tajuavat että ei helvetti, nuohan inhoavat meitä, jättävät ehkä hyvällä tuurilla rauhaan. Jatkakaa vaan kuolema-maailman kansoittamista miehensiemenillä, ei ole minulta pois."  

Lääkkeet!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa on monta tyyppiä, jotka nyt tuomitsevat muita jotka eivät noudata vakiintunutta kaavaa elämässään, mutta sitten myöhemmin saattohoidossa itkevät, kun eivät uskaltaneet elää elämää kuten olisivat halunneet. Aikuisuuteen kuuluu rohkeus valita myös vähemmän tallattuja polkuja, ei aina tarvi mennä massan mukana.

Ne polut on tallattu jo, siksi voi asettua aloilleen. Nykyiset kolmekymppiset elävät teinivuosiaan vielä pitkälle aikuisuuteen. En tiedä meneekö nuoruus sitten mielenterveysongelmissa, vai mikä on.

Itselläni lapsuus meni köyhässä perheessä ilman mitään ylimääräistä. Nuoruus meni opiskellessa ja matalapalkkatöissä. Nyt vanhempana minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni taloudellisesti mahdollista toteuttaa haavei

Joo koska perse ruvella toisille raatavat orjat ja lisää orjia synnyttelevät ovat onnellisia.

Juuri tuota tarkoitan, että eläimet ovat todella yksinkertaisia. Kyllä ne synnyttävät aina, kun tilaisuus tulee. Sitten on meitä ihmisiä, joilla on ollut kymmeniä, satoja, jopa tuhansia tilaisuuksia, ja silti ei kiinnosta. Ei vaan oman mukavuuden vuoksi vaan kun katsoo tätä touhua, että mitä ihmisllä täällä kuolemamaailmassa tehdään, niin miksi? Kun nyt täällä olen niin kyllähän minä katson sen mitä on pakko, mutta mielelläni myös käännän katseeni muualle enkä ainakaan osallistu synnyttelyyn.

Vierailija kirjoitti:

"Niinpä. Yleensä fiksumpien silmissä elukoiden touhut ovat järkyttäviä monellakin tapaa ja sitten kun elukat tajuavat että ei helvetti, nuohan inhoavat meitä, jättävät ehkä hyvällä tuurilla rauhaan. Jatkakaa vaan kuolema-maailman kansoittamista miehensiemenillä, ei ole minulta pois."  

 

Lääkkeet!!!

Laita sinä ehkäisylääke pimsaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin sivusta kesätöissä olleita nuoria ja olen aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Ennen hieman suodatettiin mitä suusta päästettiin, varsinkin töissä. Nämä puhuivat kaiken mitä mieleen tuli suodattamatta ja kieltämättä tuli myötähäpeä heidän puolestaan. Kyllä sieltä pari poikaa erottautui edukseen. Selvästi heitä odottaa upea ura. Muita en palkkaisi töihin kuulemani perusteella melkoisia tyhjä päitä. Yleissivistys, käytöstavat, tilannetaju - loistivat poissaolollaan.

Kasvattakaa nyt ihmeessä niitä nuoria kotona!

En minä ainakaan poikalasta kasvattaisi. Miesten työtä sen jälkeen kun emo on ravinnut ja opttanut elämän perustaidot. Ai isät eivät kasvata pojistaan kelvollisia mihinkään koska ovat egoistisia ja haaveilevat vaan omien siementensä levittelystä mahdollisimman moniin naisiin polygamisesti ja muuten tumputtavat pornolle? 

 

Sulla on kyllä korvien välissä vikaa ja pahasti. Et ole aatellut apua hakea? Luulis rankkaa olevan noin paljon kantaa kaunaa ja vihaa miehiä kohtaan päivittäin.

Tässäkin keskustelussa vedetään taas niin ääripäähän. Olen nelikymppinen äiti eikä ole silti kiinnostusta talolainaan ja työtkin ovat pätkätöitä. Tulen toimeen aika pienillä varoilla ja harrastan lähinnä lenkkeilyä ja lukemista. Ei tämä hirveästi poikkea siitä kun olin hieman nuorempi ja "lapsellisempi", baari-illat ovat lähinnä vaihtuneet perhe-elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö juuri korona aiheuttanut ihmisille yksinäisyyttä ja pahoinvointia? 

Suomi ja suomalaiset ovat taantuneet jo pitkään. Vain aivokuollut kehtaa väittää, että tätä taantumusta selittää viime aikaiset tapahtumat. 

Vierailija kirjoitti:

Parempi olla huoleton 3-kymppinen kuin perheellisenä vangittuna siihen talovelkaan, lapsiin, työpaikkaan  parisuhteeseen. Kammottava ajatuskin tuo minulla jo nyt, olen 31-vuotias nainen.

Hyvä niin jos koet näin, se sinulle suotakoon. Kiva kun olet onnellinen. Itsellä oli 30-vuotiaana aivan valtava tarve saada parisuhde, lapsia ja talo. Työpaikka oli. Oli juuri tullut ero ja löysin silloin 27-vuotiaan puolisoni. Saatiin kaikki ja enemmän. Nyt yli 50-vuotiaana kärsisin valtavasti jos näitä en olisi saanut. Nyt lapset aikuisia, yli 20 vuotta avioliitossa ja talo velaton. Jollekin tämä olisi varmasti kauhutarina mutta itse olisin ehkä päätynyt aika syviin vesiin ilman.