Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä käyrätorven käyrät tuovat ääneen?

Vierailija
19.09.2025 |

Eikö riittäisi suora putki, jonka halkaisija vain vain vaihtelisi?

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
19.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitkä ja levenevä torvi olisi hyvin hankala käsitellä painopisteen vuoksi. Ota vaikka lukion fysiikan kirja ja laske. Käyrällä torvella painopiste on suoraan käsien kohdalla.

 

Totta, jos sama torvi vedettäisiin suoraksi, siitä tulisi aika pitkä ja ääni kuuluisi salissa takarivin kohdalla.

Vierailija
22/27 |
19.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä tiedetään millä tavalla sen soittimen kuuluu olla käyrä? Onko olemassa väärällä tavalla käyrätorvia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
19.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhdellä putken pituudella on useita resonanssitaajuuksia. Erityisesti matalat taajuudet ovat kuitenkin niin kaukana toisistaan, ettei niillä voi soittaa täyttä sävelasteikkoa. Siksi torvessa on venttiilit, joilla muutetaan putken pituutta. Näin saadaan käyttöön koko kromaattinen asteikko. 

xxxxx

Ensimmäisen kerran elämässäni kuulen loogisen selityksen. Olen ihmetellyt miten huulia pärisyttämällä nuotti voi osua kohdalleen. No osuuhan se kun putken resonanssit ovat riittävän kaukana toisistaan.

Oletteko muuten hoksannet miksi viulisti värisyttää säveltä ? No kun ne on huijareita. Jos sormen painallus ei aivan osukaan kohdalleen, kallistamalla painallussormea äänen voi korjata.

Jäljelle jää kuitenkin aloittajan sinänsä hyvä kysymys : jos suora putki laitetaan resonanssiin tietylle sävelkorkeudelle ja sen jälkeen letitetään, muuttuuko ääni mitenkään, edes sävyltään ?

Vierailija
24/27 |
20.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käöree on mukavata puhaltoo ja myös immee.

Kuulostat ammattilaiselta

Kyllä ammattimuusikot tietää.

Vierailija
25/27 |
22.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entäpä nahkafagotti, sitähän imetään ?

Vierailija
26/27 |
22.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisen kerran elämässäni kuulen loogisen selityksen. Olen ihmetellyt miten huulia pärisyttämällä nuotti voi osua kohdalleen. No osuuhan se kun putken resonanssit ovat riittävän kaukana toisistaan.

Kohdalle osumista auttaa se, että resonanssin kohdalla värähtelevä ilma "potkii takaisin" ja heiluttaa soittajan huulia automaattisesti samalla taajuudella. Kyllä huuliotteen eli "ansatsin" täytyy silti olla nuottiin sopiva, muuten tulee ns. susiääni. Ja niitä saa käyrätorvella aikaan tosi helposti.

Vierailija kirjoitti:

Jäljelle jää kuitenkin aloittajan sinänsä hyvä kysymys : jos suora putki laitetaan resonanssiin tietylle sävelkorkeudelle ja sen jälkeen letitetään, muuttuuko ääni mitenkään, edes sävyltään ?

Ymmärtääkseni taajuus ei muutu, kun putki taivutetaan, eikä sävykään. Sävyyn vaikuttaa putken muoto. Trumpetissa putki on liki tasapaksu kelloon asti, kun muuten samanlaisessa mutta pehmeämpisointisessa flyygelitorvessa putki avartuu pitemmällä matkalla. Suukappaleella on myös vaikutusta ääneen: mitä matalampi "kuppi" suhteessa halkaisijaan, sitä terävämpi sointi.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
22.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä onkin päivän mielenkiintoisin kysymys. Jotkut maailmankuulut soittajat muokkaavat soittimiaan rautakaupan tavaralla. En usko että käyrätorven mutkia vetävät suoriksi mutta muokkaavat eri puupuhaltimia muuten niin että saadaan persoonallinen sointi.

Oikeasti? Mikä ettei, kuulostaa uskottavalta. Miten laajasti soittajat tuntevat eri maiden perinnesoittimia, mietin. Unkarissa muinoin törmäsin sellaiseen todella kauniinkuuloiseen järeämpään pilliin, joka kuulemma kuuluu kanssa tosi kauas. Oli sillä nimikin, jota en ikinä muista. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi seitsemän yksi