Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Esikoulussa joudutaan harjoittelemaan yhä enemmän arjen perustaitoja"
https://www.ts.fi/lukijoilta/6764724
Kiintoisa mielipide varhaiskasvatuksen opettajalta.
"Vuosi vuodelta on enemmän niitä lapsia, joiden vanhempia pitää opastaa ja ohjata aivan kaikessa; lapsen vaatettamisessa ja ikätasoisten rajojen asettamisessa. On lapsia, jotka eivät jaksa kuunnella kuvakirjojen lukemista, jotka eivät osaa kääntää itse kuvakirjan sivuja. Jotkut ovat ensimmäistä kertaa luistimilla eskarissa tai uimassa eskarin uimakoulussa. Pöytätapoja ei ole, lapset eivät tiedä, mikä ruoka syödään haarukalla ja veitsellä, mikä lusikalla.
Eskarin aikuisia nimitellään ja heille haistatellaan, lapset pelaavat liikaa laitteilla, katsovat kaikkea mahdollista kakkaa Youtubesta, ikärajoja ei noudateta"
"Työolosuhteet työturvallisuuden kannalta ovat muuttuneet. Viimeisten viiden vuoden aikana minua ja työkavereitani on lyöty, potkittu, raavittu, syljetty, HaiPro-ilmoituksen tekeminen lasten väkivaltaisen käytöksen takia työntekijää kohtaan on jokaviikkoista."
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota luisteluasiaa en ymmärrä. Ei kaikilla ole edes mahdollisuutta tai varaa viedä lasta luistelemaan.
Mikä ihmeen "arjen perustaito" luisteleminen edes on?
Luulisi kasvatuksen ammattilaisten tietävän, että lapset ovat erilaisia ja kehittyminen yksilöllistä. Eskarilaisten ryhmä koostuu myös eri-ikäisistä lapsista. Tammikuussa syntyneen kuusivuotiaan ja joulukuussa syntyneen ikäero on vuosi. Opettajan oma lapsi on voinut oppia lukemaan viisivuotiaana ja käyttämään veistä ja haarukkaa ennen eskaria. Toisen opettajan lapsi oppii nuo taidot vasta tokaluokkalaisena. Molemmat kehittyvät ihan normaaleissa rajoissa. Eskariopettajan työhön luulisi kuuluvan lasten opettaminen, eikä lasten ja vanhempien arvostelu ja mollaaminen epäammattimaisesti.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Ei tässä nyt
Lapseni on maisteri. Oppi lukemaan viisivuotiaana. Hyppäsi toisen luokan yli. Puhuu kuutta kieltä sujuvasti. Osasi käyttää haarukan, veitsen ja lusikan lisäksi syömäpuikkoja ennen kouluun menoa. Toinen lapseni, opettajaksi opiskeleva, oppi lukemaan toisen luokan syyslukukauden lopulla. Osasi myös käyttää ruokailuvälineitä ennen kouluun menoa. Molemmilla meni kuitenkin välillä veitsi suuhun. Eikö ole kauheaa! Kaikki eivät osaa, mutta hyvän esikouluopettajan opetuksessa oppivat, tai sitten kotona sen eskarivuoden aikana. Tai sitten myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistähän kummasta voi johtua? 🤔 Pakko olla ilmastonmuutos!! 🙌😊
Ihan hyvä ettei suomessa lisäännytä. Ei osata kasvattaa. Aika menee käynnyköidessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olishan se mukava elää valmiissa maailmassa. Lapset tulisi päiväkotiin kaikki taidot valmiiksi taskussa ja sotilaallinen järjestys vallitsisi. Lapset kumartaisi ja niiaisi hoitajille ja puhuttelisi heitä teidän armoksenne. 😂
Se oli sitä aikaa kun vitsaa ei säästelty.
Ja se näkyy vitsalla kasvatettujen alistettujen, nolattujen ja umpimielisten suomalaisten käyttäytymisessä vielä tänäkin päivänä.
'Pöytätapoja ei ole, eivät tiedä, mikä ruoka syödään haarukalla, mikä lusikalla..'
Suurin osa lapsista on päivähoidossa viimeistään kahden - kolmen vuoden iästä lähtien.
On siinä päiväkodilla ollut useampi vuosi aikaa opettaa lapselle pöytätavat ja mitä ruokia syödään haarukalla/lusikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eskariin kuuluu uimiseen tutustuminen ja uimaopetuksen siellä antaa UIMAOPETTAJA.
Kaikissa eskareissa ei ole uintia. Uimaopettaja ei anna opetusta, jos paikalle tulee 15 lasta, joista kukaan ei ole ennen ollut uima-altaassa. Vanhemmat täyttävät kyselyn uimiseen liittyen. Näiden vastausten pohjalta arvioidaan, onko resurssit lähteä tutustumaan uimiseen. Uimaopetus ei ole pakollista ennen kouluikää. Kouluissa se sen sijaan on pakollista.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmasti kaupungista. Itse olin päiväkodissa Vantaalla pitkä aika sitten. Tuo oli aivan tavanomaista. Jos lapsen vanhempien syntymämaassa ei ole ollut kuvakirjoja, ei niitä hankita lapselle luettavaksi. Luistimia ei ollut oikeastaan kenelläkään. Jos vanhemmat eivät osaa luistella, eivät he koe sitä tärkeänä taitona. Uiminen taas on kulttuuritaustasta riippuvaista. Meillä Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia on tapana opettaa uimaan ja viedään uimakouluun, koska sitä pidetään tärkeänä kansalaistaitona. Erot ovat suuret. Siksi meillä siinä päiväkodissa ei viety lapsia eskarissa uimaan. Liian suuri riski, kun osa ei ole ikinä ollut uimahallissa tai tehnyt vedessä mitään. Myös täysin suomalaista sukujuurta olevia oli, joilla ei luistimia tai ei ikinä ole uinut. Heikompi osaisia ihmisiä riittää ja asuminen on kallista. Ei pystytä käyttämään rahaa lapseen.
Tämä oikein alleviivaa koulushoppailun tarpeen. Tai vaihtoehtoisesti tasoluokat. Järkyttävää jos oma 4v. lukemaan oppinut lapsi joutuisi viettämään tuossa seurassa koko peruskouluaikansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On totta, että lapset oppivat asioita eri tahtiin, mutta kyllä päävastuu lasten kasvatuksesta ja lasten kanssa asioiden tekemiseen kuuluu sinne kodille. Ei voi olla päiväkodin vastuulla opettaa lapsille kaikkia taitoja ja kasvattaa lasta alusta alkaen.
Kieltämättä joskus sitä ihmettelee, että mitä siellä kotona on oikeastaan tehty sellaisten lasten kanssa, jotka eivät eskarivuoteen mennessä ole käyneet uimassa, luistelemassa,ä tai lukeneet kuvakirjoja aikuisen kanssa.
Haluaisi ajatella, että ehkä niiden lasten kanssa on sitten käyty luistelun ja uimisen sijaan vaikka hiihtämässä, laskettelemassa tai edes pulkkamäessä, mutta valitettavasti asia ei yleensä ole niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niiden lasten kanssa tehdään, jos ei lueta ollenkaan kirjoja, ei käydä uimassa tai luistelemassa? No liikuntaa voi harrastaa muutakin, mutta tuo kirjojen lukemattomuus kyllä huolestuttaa. Ei ihme, että oppimistulokset ja äo laskevat, jos ei lapset totu pienestä asti kirjoihin.
Äänikirjoja on ollut jo yli 30 vuoden ajan tarjolla kaikille, ensin CD-muodossa ja nyt netissä. Miksi lukea kirjoja, kun aikuisetkin kuuntelevat niitä?
Lapselle luetaan kuvakirjoja!
Ei lapset välttämättä osaakaan kääntää kirjan sivuja, jos ovat aiemmin käyttäneet vain tablettia tms. Luen itse kaikki lehdet sähköisessä muodossa ja zoomailen tarvittaessa. Kerran luin ihan paperiaikkaria ja yritin sormilla siitä zoomata yhtä kuvatekstiä. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olishan se mukava elää valmiissa maailmassa. Lapset tulisi päiväkotiin kaikki taidot valmiiksi taskussa ja sotilaallinen järjestys vallitsisi. Lapset kumartaisi ja niiaisi hoitajille ja puhuttelisi heitä teidän armoksenne. 😂
Se oli sitä aikaa kun vitsaa ei säästelty.
Ja se näkyy vitsalla kasvatettujen alistettujen, nolattujen ja umpimielisten suomalaisten käyttäytymisessä vielä tänäkin päivänä.
Ennen kasvatettiin väkivaltaisia juoppoja, nyt kasvatetaan uupuvia mielenterveysongelmaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuossa vaadittu sitä että lapsella pitäisi olla kaikki taidot eskariin mennessä. Vaan ihmeteltiin, sitä, miten lapsilta voi puuttua sellaisia perustaitoja ja kokemuksia, mitä pitäisi olla jo pienemmilläkin kuin eskarilaisilla. Vai ihanko tosissaan sen lapsen kanssa ei ole ehditty esimerkiksi lukea kirjoja ennen eskarivuotta?
Vierailija kirjoitti:
'Pöytätapoja ei ole, eivät tiedä, mikä ruoka syödään haarukalla, mikä lusikalla..'
Suurin osa lapsista on päivähoidossa viimeistään kahden - kolmen vuoden iästä lähtien.
On siinä päiväkodilla ollut useampi vuosi aikaa opettaa lapselle pöytätavat ja mitä ruokia syödään haarukalla/lusikalla.
En ymmärrä alkuperäistä kommenttia. Pöytätapoja ei ole. Tulkaapa joskus katsomaan päiväkotiin, niin ruokailut sujuvat luultavasti siistimmin kuin kotona. Päiväkodissa on sääntöjä. Liikutaan rauhallisesti, odotetaan omaa vuoroa, otetaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä, ei leikitä ruualla, syödään aterimillla eikä käsillä.
Noista asioista, joita mielipidekirjoituksessa oli mainittu, olen sinänsä sanaa havainnut. Levottomia lapsia enemmän, aikuisia tai kavereita herkemmin lyödään, potkitaan, raavitaan. Häviämisen taito on heikko, ja on niitä lapsia, joiden kanssa kukaan ei halua pelata mitään, koska eivät osaa hävitä ja käytös muuttuu pelottavaksi. Kielenkäyttö on joskus mitä on, lähinnä isommilla lapsilla. Ylivilkkaus on haaste isoissa ryhmissä. Jos joskus entisaikaan ylivilkkailla oli omia avustajia, ei nykyisin enää ole. Kaikki samoihin ryhmiin ja tuki on merkitty hienosti vasuun, mutta käytännössä sen toteuttaminen on mahdotonta.
Kielitaidon ja keskittymisen haasteet ovat vaikeimpia. Lapsi turhautuu, jos hän ei ymmärrä tai jos hän ei tule ymmärrettyksi. Sama koskee tietysti myös henkilökuntaa, kielitaidon haasteita on. Sinä pui housu ei ole lainkaan sama asia kuin kehotus, että pue ulkohousut jalkaan. Joskus tulee sijaisia, jotka eivät osaa käyttää esim. kuvia apuna. Se on päivittäinen kommunikaation apuväline, joka auttaa monia lapsia. Joskus tulee myös sijaisia, joille struktuurit ovat vaikea asia ymmärtää. Struktuurit on luotu tukemaan oppimista ja ymmärtämistä: mitä tapahtuu nyt, sitten ja sen jälkeen.
Tietysti myös vanhempien olisi hyvä ymmärtää tätä paremmin. Monet puhuvat rajoista. Rajat on sinänsä hyvä asia, mutta myös struktuurit ovat tärkeitä, etenkin jos lapsella on haasteita. Herätään tiettyyn aikaan, tehdään aamutoimet eikö tuijoteta kännykkää tai tablettia samaan aikaan, syödään aamiainen ennen iltapäivää, mennään ulos tai kauppaan tai kuka minnekin suunnitelman mukaan, syödään yleisesti täsmällisiä aikoihin ja ruokapöydän ääressä. Päiväkodissa kaikki lapset ovat tottuneet, että ennen ruokaa on käsienpesut, samoin vessakäynnin jälkeen. Tätä pitäisi noudattaa myös kotona. Säännölliset nukkumaanmenoajat ovat tärkeitä, koska univaje näkyy ainakin päiväkodissa. Nukkumaanmenon onnistumista tulevat struktuurit, asiat tietyssä järjestyksessä samalla tavalla toistuvina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukkahattu kirjoitti:
Olen itse opettaja, tällä hetkellä toisella asteella. Itselläni on työkokemusta 18 vuoden ajalta eri ikäisten oppilaiden kanssa työskentelystä ja tänä aikana lasten ja nuorten taidot ovat muuttuneet. Itse olen 80-luvun kurilla kasvatettu lapsi, jolle opetettiin pienestä lähtien käytännön taitoja ja vaadittiin paljon kotona. Luulen, että moni vanhempi haluaa kohdella hellemmin omaa jälkikasvuaan. Surullista silti, että eskarilaiselta uupuu perustaitoja, joita olisi hyvä osata eskariin menessä. Mielestäni kouluissa olisi hyvä olla enemmän aikuisia tukemassa lasten kasvua ja kehitystä. Jos lapsi on väkivaltainen, hänellä ei ole hyvä olla ja hän tarvitsee tukea ja aikuisen ohjausta. Mutta resurssit ja digitalisaatio, huoh.
Esikoulu katsottiin tarpeelliseksi, että lapsilla olisi paremmat/yhtäläisemmät taidot aloittaessaan peruskoulun. Sitten tulivat Viskarit preppaamaan Eskariin
Minusta on ihan hyvä, että lapset oppivat ryhmässä toimimisen taitoja ennen kouluikää, ja jopa ennen eskari-ikää. Ei sitten tarvitse käyttää eskaria tai ekaluokkaa siihen, että ryhmässä jotkut lapset saa raivarin siitä kun aina ei voikaan tehdä just sitä mitä itse haluaa, että onkin matikkaa eikä liikuntaa, pitää odottaa omaa vuoroa ja ryhmässä ei voida olla ja mennä vain yhden tai muutaman lapsen mielen mukaan.
Syynä on tämä laadukas varhaiskasvatus. Siis aivan oikeasti ihmetyttää, ettei viikon aikana päiväkodissa keretä kuin kerran piirtämään tai askartelemaan. Kerran viikossa on muskari. Kerran viikossa retki. Paitsi sekin on nyt pannassa, koska lapset ei kuulema osaa sääntöjä. Olen todella pettynyt tähän laitoshoitoon, jossa lapsia säilötään. Itse kerkeän tekemään jokaisen lapsen hoitopäivän aikana kaikkea noita, mitkä päiväkodissa tapahtuu vain kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Syynä on tämä laadukas varhaiskasvatus. Siis aivan oikeasti ihmetyttää, ettei viikon aikana päiväkodissa keretä kuin kerran piirtämään tai askartelemaan. Kerran viikossa on muskari. Kerran viikossa retki. Paitsi sekin on nyt pannassa, koska lapset ei kuulema osaa sääntöjä. Olen todella pettynyt tähän laitoshoitoon, jossa lapsia säilötään. Itse kerkeän tekemään jokaisen lapsen hoitopäivän aikana kaikkea noita, mitkä päiväkodissa tapahtuu vain kerran viikossa.
Minkä ikäisten ryhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on tämä laadukas varhaiskasvatus. Siis aivan oikeasti ihmetyttää, ettei viikon aikana päiväkodissa keretä kuin kerran piirtämään tai askartelemaan. Kerran viikossa on muskari. Kerran viikossa retki. Paitsi sekin on nyt pannassa, koska lapset ei kuulema osaa sääntöjä. Olen todella pettynyt tähän laitoshoitoon, jossa lapsia säilötään. Itse kerkeän tekemään jokaisen lapsen hoitopäivän aikana kaikkea noita, mitkä päiväkodissa tapahtuu vain kerran viikossa.
Minkä ikäisten ryhmä?
Neljävuotiaiden ryhmä.
Olen töissä päiväkodissa ja ihmettelen sitä, että eskariin tulee lapsia hiukset kampaamattomina ("ei anna kammata"), vaikka nykyään on lapsille tarkoitettuja hyväntuoksuisia selvistyssuihkeita, joilla takkuja voi hellemmin kammata. Vähän väliä joku lapsi tulee pyjama päällä, kun vanhemmat eivät saa suostumaan pukemaan päälleen..
Ruokapöydässä istutaan miten sattuu ja ruuan kanssa leikitään. Osalle lapsista ei kyllä kotona ole opetettu mitään, ja vanhemmat ulkoistaneet kasvatuksen aivan liikaa. Päiväkotiryhmissä on usein laiton määrä lapsia henkilökuntaan nähden. Kasvattajien pitäisi itse ehtiä syödä siinä samalla, kun näitä pöydässä riehujia pitää ohjata.
Tämä on mennyt mun työurani aikana pahemmaksi. Kymmenen vuotta sitten en nähnyt, että pyjama päällä tullaan päiväkotiin tai että usealla tytöllä on röllipeikon takkutukka ja hampaat pesemättä yms
Ja ei, tämä ei ole mikään maahanmuuttajailmiö.
Kun eskarissa muistutin lapsia siitä, että hei te olette sentään jo esikoulussa jne Huusi pari lasta mulle, että ei tämä mikään esikoulu ole vaan eskari. Niin, että ryhmän opettaja tai vanhemmat eivät olleet asiaa sen vertaa avanneet lapsille, että eskari on lyhenne esikoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä on tämä laadukas varhaiskasvatus. Siis aivan oikeasti ihmetyttää, ettei viikon aikana päiväkodissa keretä kuin kerran piirtämään tai askartelemaan. Kerran viikossa on muskari. Kerran viikossa retki. Paitsi sekin on nyt pannassa, koska lapset ei kuulema osaa sääntöjä. Olen todella pettynyt tähän laitoshoitoon, jossa lapsia säilötään. Itse kerkeän tekemään jokaisen lapsen hoitopäivän aikana kaikkea noita, mitkä päiväkodissa tapahtuu vain kerran viikossa.
Minkä ikäisten ryhmä?
Neljävuotiaiden ryhmä.
4v ryhmässä ei välttämättä vielä erikseen mitään varsinaisia piirtämistunteja ole, varsinkin jos ryhmässä on myös pienempiä lapsia. Nukkuuko lapsi päiväunia? Jos ei, monessa päiväkodissahan ne jotka eivät nuku ohjataan nukkarista pöytähommiin, mikä on piirtämistä tai sitten jotain vastaavaa osoitettua toimintaa, palapelejä, helmipujottelua, muovailua jne. Tuossa kannattaa esittää päiväkotiin toive, että lapsen toivottaisiin piirtävä, niin sitten voisivat ohjata lasta niihin piirtämishommiin.
Tosin joskus kun lapset saavat itse valita leikin, moni valitsee jonkun leikin piirtämisen sijaan. Haluaako siis lapsi itse piirtää?
Alue: Aihe vapaa
Esikoulu katsottiin tarpeelliseksi, että lapsilla olisi paremmat/yhtäläisemmät taidot aloittaessaan peruskoulun. Sitten tulivat Viskarit preppaamaan Eskariin menijöitä. Tuleekohan jossain vaiheessa lauma eri taitojen opettajia vahtimaan ja opastamaan lapsen alulle panoa, ettei opettajien tarvitse vaivautua tekemään töitä epäkelpoisten ja työtä vaativien lasten opettamisen kanssa? Huoh!