Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun muutto uuteen kotiin alkaa kaduttaa
17.09.2025 |
Olen asunut uudessa kotissa muutaman kuukauden ja tässä on nyt käynyt ilmi kaikenlaista epämiellyttävää. Vaikka asunto on todella kiva ja ihana, niin talo on ollut levoton. Näiden parin kuukauden sisällä täällä on tarvittu jo poliisia ja ambulanssia sekä osa asukkaista elää kuin pellossa. Asuinalue ei myöskään ollutkaan yhtä kiva kuin ennalta ajattelin.
Ihan tosissaan mietin jo vuokrasopimuksen irtisanomista, mutta koska ei ole kulunut vuotta vielä, niin joutuisin maksamaan sopimussakon. Olen myös ihan todella stressaantunut nyt siitä, mistä tänä päivänä ylipäätään löytää hyvän asunnon ilman ikäviä yllätyksiä. Sillä tämänkin asunnon löytäminen ja saaminen oli kuukausien prosessi. Vuokra-asuntojen tarjonta on sanalla sanoen usein epämääräistä.
Kommentit (71)
Täälläkin ollut 2 vuotta hiljasta kunnes alakerran naapuri päättänyt ostaa? Kuntosalilaitteen? Pitää aivan kamalaa ryskettä ja jytinää, oikein oma lattia ja seinä tärisee siitä jytinästä, mikään ei peitä tuota ääntä, naapuri ei ole halukas asiasta keskustelemaan ja isännöitsijä vaan sanoo ett sopivaa asia, se jytinä ja jyske saattaa alkaa viikonloppuna jo klo 8.00 ja kestää iltapäivään saakka muutamaa taukoa lukuunottamatta myös arki iltapäivisin töistä tullessa saattaa olla jytinä ja jytke vastassa,, onneksi ei sentään yöllä mekkaloi, mutta stressaavaa tää silti on kun sydän kurkussa ensin hiljaisuus ja sitten kamala tärinä! Ihan kuin pommi olis pudotettu! Ei varaa muuttaa:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin etsin uutta asuntoa. Pian on vuosi kulunut ja pääsee muuttamaan sopimusrikeittä. En tajunnut muuttaessani, ottaa taaskaan kaikkea huomioon. Huomioitavaa on niin paljon nykyään. Ja naapureistahan ei etukäteen tiedä.
Vähän nauratti alkuvuodesta Hesarissa ollut juttu artisti Jukka Pojasta, joka kehuskeli muuttaneensa lapsiperheenä (2-3 lasta plus lapset edellisestä suhteesta) yksiöön ja miten lapset pelaavat sählyä sisällä siinä asunnossa, johon ovat jakaneet verholla makuusopen. Tuli mieleen tuosta kommentista yllä, jossa valitettiin kun lapset pelaavat futista parvekkeella.
Kävi niin sääliksi niitä naapureita! Jukka Pojalla kuitenkin on okt jossain saaristossa myös jossa lapsilla tilaa riekkua ja pelata ulkopelejä. Missä nykyvanhempien järki? Ei ennen vanhaan pelattu kerroatalossa sisällä fudista, sählyä, tai soitettu rumpuja. Urheilut tapahtuu ulkona ja kentällä, puistossa tms ja melumusisoinnit treenikämpillä ja soittotunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Ostin ensiasuntoni rauhallisesta taloyhtiöstä, jossa asuu suurimmalta osin vanhuksia.
Hetken aikaa asuttuani mulle selvisi, että alakerrassa asuu vaikeasti alkoholisoitunut ja psykooseista kärsivä iäkäs nainen. Hän möykkää aina kun hän on kotona. Silloin jos siellä asunnossa on hiljaista hän on osastolla, kertoi mulle toinen naapuri. Tämä möykkääjä on ihan alkuperäinen asukas 80-luvulta. Että on näitä ihan osakkaissakin. Tämäkin möykkääjä loi työuransa yliopistomaailmassa, ei ollut mikään elämäntapatyötön. Päällisin puolin onkin hyvin herttaisen näköinen, siisti nainen.
Pari kertaa minäkin olen joutunut soittamaan hänelle apua ja kerran hän rappukäytävässä uhkasi psykooseissaan t*ppaa minut. Kyllä kaduttaa että laitoin melkein satatonnia rahaa tähän. Muuten asunto ja koko asuinalue olisivat unelmien täyttymys.
Yritä kestää. Jos kerran on jo iäkäs rouva, niin hyvällä säkällä ei mene enää montaa vuotta. Eli sinuna kyllä jäisin, kun kerran asunto ja asuinalue on unelmien täyttymys.
Eikä sun tartte mitään apuja sille soitella. Et sä ole vastuussa siitä ihmisestä etkä sen psykooseista. Jos se alkaa asunnossaan tai rapussa riehumaan, niin pysy omassa kodissasi turvassa, niin ei tartte kuunnella uhkauksia saati pelätä niiden toteutumista.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin ollut 2 vuotta hiljasta kunnes alakerran naapuri päättänyt ostaa? Kuntosalilaitteen? Pitää aivan kamalaa ryskettä ja jytinää, oikein oma lattia ja seinä tärisee siitä jytinästä, mikään ei peitä tuota ääntä, naapuri ei ole halukas asiasta keskustelemaan ja isännöitsijä vaan sanoo ett sopivaa asia, se jytinä ja jyske saattaa alkaa viikonloppuna jo klo 8.00 ja kestää iltapäivään saakka muutamaa taukoa lukuunottamatta myös arki iltapäivisin töistä tullessa saattaa olla jytinä ja jytke vastassa,, onneksi ei sentään yöllä mekkaloi, mutta stressaavaa tää silti on kun sydän kurkussa ensin hiljaisuus ja sitten kamala tärinä! Ihan kuin pommi olis pudotettu! Ei varaa muuttaa:(
Ehkä sillä on vaan uusi tapailumies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnon etsimisessä ärsyttää ihan todella paljon juuri se, että aina tulee asioita, jotka on epämieluisia yllätyksiä, aina. Itselleni on joka kerta käynyt niin, vaikka olisin kuinka käynyt pyörimässä alueella, katsomassa asuntoa ja kysellyt kysymyksiä, niin aina tulee jotain. Yleensä se ei ole mitään kivaa.
Ja sitten kun jotkut ihmiset ei osaa sanoa suoraan, kun niiltä kysyy.
Yksi asunto johon olin muuttamassa, kyselin siinä asuvalta silloiselta asukkaalta, millaiset naapurit on ym. peruskysymyksiä.
No, muutettuani aika pian selvisi, että alakerrassani asui joku itsekeskeinen bilettäjä kuspää. Ja seinänaapurina joku työtön perhe joka heräili puolilta päivin ja aloittivat yöhön asti kestävän metelin. Kakrut mm. pelasivat parvekkeellaan jalkapalloa, tv huusi täysillä yömyöhään, pitivät oveaan rappuun auki jotta kakr
Toisaalta ihmiset on valtavan erilaisia siinä, miten herkkiä ovat melulle, sisäilmalle jne. Yhdellä ei ehkä ole ongelmaa, mutta toisella voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin ollut 2 vuotta hiljasta kunnes alakerran naapuri päättänyt ostaa? Kuntosalilaitteen? Pitää aivan kamalaa ryskettä ja jytinää, oikein oma lattia ja seinä tärisee siitä jytinästä, mikään ei peitä tuota ääntä, naapuri ei ole halukas asiasta keskustelemaan ja isännöitsijä vaan sanoo ett sopivaa asia, se jytinä ja jyske saattaa alkaa viikonloppuna jo klo 8.00 ja kestää iltapäivään saakka muutamaa taukoa lukuunottamatta myös arki iltapäivisin töistä tullessa saattaa olla jytinä ja jytke vastassa,, onneksi ei sentään yöllä mekkaloi, mutta stressaavaa tää silti on kun sydän kurkussa ensin hiljaisuus ja sitten kamala tärinä! Ihan kuin pommi olis pudotettu! Ei varaa muuttaa:(
Sun naapuri on aloittanut laihiksen ja ostanut juoksumaton. Uskon että on ärsyttävää ja stressaavaa. Noiden kuntolaitteidenkin hankkijoiden pitäisi pikkasen ajatella muita. Mutta tuskin se loputtomiin jaksaa sitä käyttää. Kyllä sen innostus siitä laantuu.
Jokunen vuosi sitten tuttava aloitti laihiksen ja osti juoksumaton. Hän asui vanhassa kaksikerroksisessa puutalossa. Ja noissahan kuulu jo hyttysen p ierukin naapuriin. Tuttava asui tokassa kerroksessa. Kun kysyin eikö naapureita haittaa juoksumatosta ja juoksemisesta lähtevä meteli, niin ei kuulemma haitannut. Ajattelin mielessäni, että niin varmaan! Voin kuvitella mikä jäätävä jyske on kuulunut, kun tuttavani 50 kilon ylipainollaan on tuota laitetta vatkannut menemään. Huh huh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän nauratti alkuvuodesta Hesarissa ollut juttu artisti Jukka Pojasta, joka kehuskeli muuttaneensa lapsiperheenä (2-3 lasta plus lapset edellisestä suhteesta) yksiöön ja miten lapset pelaavat sählyä sisällä siinä asunnossa, johon ovat jakaneet verholla makuusopen. Tuli mieleen tuosta kommentista yllä, jossa valitettiin kun lapset pelaavat futista parvekkeella.
Kävi niin sääliksi niitä naapureita! Jukka Pojalla kuitenkin on okt jossain saaristossa myös jossa lapsilla tilaa riekkua ja pelata ulkopelejä. Missä nykyvanhempien järki? Ei ennen vanhaan pelattu kerroatalossa sisällä fudista, sählyä, tai soitettu rumpuja. Urheilut tapahtuu ulkona ja kentällä, puistossa tms ja melumusisoinnit treenikämpillä ja soittotunneilla.
Veikkaan ettei Jukalla ole enää varaa siihen saariston taloon. On ollut jossain vaiheessa myynnissäkin. Aika hiljaista on ollut musan ja keikkailun suhteen, veikkaan että siksi niiden oli katraansa kanssa pakko muuttaa yksiöön.
Mutta joo, mun edellisen asunnon naapuriin muutti perhe jossa poika harrasti rumpujen soittoa! Ja niillähän oli sitten ne rummut siellä kodissaan joilla poika pisteli menemään!
Sanoin tästä perheen äidille. Hän hämmästyneellä ilmeellä ja äänellä tokaisi, että täytyyhän pojan harjoitella. :D
No, pojalla oli sitten tietyt kellonajat jolloin harjoitteli. Eli parempi noin kuin jatkuva "musisointi" . Onneksi perhe muutti pois vajaan vuoden asumisen jälkeen, kuulemma omakotitaloon. Ja joku vielä kehui kuinka omakotitaloalueella on rauhallisempaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnon etsimisessä ärsyttää ihan todella paljon juuri se, että aina tulee asioita, jotka on epämieluisia yllätyksiä, aina. Itselleni on joka kerta käynyt niin, vaikka olisin kuinka käynyt pyörimässä alueella, katsomassa asuntoa ja kysellyt kysymyksiä, niin aina tulee jotain. Yleensä se ei ole mitään kivaa.
Ja sitten kun jotkut ihmiset ei osaa sanoa suoraan, kun niiltä kysyy.
Yksi asunto johon olin muuttamassa, kyselin siinä asuvalta silloiselta asukkaalta, millaiset naapurit on ym. peruskysymyksiä.
No, muutettuani aika pian selvisi, että alakerrassani asui joku itsekeskeinen bilettäjä kuspää. Ja seinänaapurina joku työtön perhe joka heräili puolilta päivin ja aloittivat yöhön asti kestävän metelin. Kakrut mm. pelasivat parvekkeellaan jalkapalloa, tv huusi täysillä yömyöhään, pitivät oveaan rappuun auki jotta kakr
Nyt kyllä kuulostaa todella monikylddyyriperheeltä. Olivatko ihan suomalaisia? :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät olleet suomalaisia. Tuosta opinkin, että aina pitää katsoa ala-aulan sukunimiluettelo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selviit tuosta ainoastaa omakotitaloon muuttamalla. Vaikka olis hiljainen talo niin ainahan jotain kemuja on vuodessa.
Mitä olen lukenut omakotitalo-pläntille muuttaminen on vieläkin riskialttiinpaa. Tuntuu että niissä asuu pelkkiä hulluja nykyään, bassot pauhaa ja varsinkin raskaita työkoneita huudatetaan aamusta iltaan josta ei kuulema voi edes valittaa. Tuntuu ettei missään ole enää normaalia asumista ja jonkinlaista kotirauhaa.
On kyllä, täällä, missä asutaan niin kuin ihmisten on tarkoitus asua, eli väljästi. Kun on okt hehtaarin tontilla haja-asutusalueella, ei tarvitse liikaa kirota naapureita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alan kyllä olla sitä mieltä, että lapsiperheet, koirat ja musiikkiharrastukset eivät kuulu kerrostaloon. Varsinkaan, jos vanhemmilla ei ole mitään interssiä kasvattaa lapsiaan, koira on rodultaan haukkuherkkä ja musisoinnin melutaso korkea. Nykyään voi kyllä rumpuja ja pianoa treenata myös kuulokkeilla, eli naapurien melukidutus ei ole pakollista. Koiraroduissa on kanssa paljon eroja sen suhteen, kuinka paljon ne haukkuu. Mutta joku husky, tai laumanvartija kerrostalossa on ihan älytön ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän nauratti alkuvuodesta Hesarissa ollut juttu artisti Jukka Pojasta, joka kehuskeli muuttaneensa lapsiperheenä (2-3 lasta plus lapset edellisestä suhteesta) yksiöön ja miten lapset pelaavat sählyä sisällä siinä asunnossa, johon ovat jakaneet verholla makuusopen. Tuli mieleen tuosta kommentista yllä, jossa valitettiin kun lapset pelaavat futista parvekkeella.
Kävi niin sääliksi niitä naapureita! Jukka Pojalla kuitenkin on okt jossain saaristossa myös jossa lapsilla tilaa riekkua ja pelata ulkopelejä. Missä nykyvanhempien järki? Ei ennen vanhaan pelattu kerroatalossa sisällä fudista, sählyä, tai soitettu rumpuja. Urheilut tapahtuu ulkona ja kentällä, puistossa tms ja melumusisoinnit treenikämpillä ja soittotunneilla.
Veikkaan ettei Jukalla ole enää varaa siihen saariston taloon. On ollut jossain vaiheessa myynnissäkin. Aika hiljaista on ollut
Mutta mitään kompromissia siinä välillä ei ole? Joko yksiö, tai valtava okt? Minusta tuo ei ole reilua lapsiakaan kohtaan pakottaa muuttamaan pieneen asuntoon, jossa ei ole mitään omaa tilaa, yksityisyyttä, tai rauhaa koskaan. Koko ajan on pakko olla vanhempien ja sisarusten seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saa ikinä muuttaa vuokralle mahdollisimman halvalla, ellei ole pakko.
Siis jos olet työssä käyvä niin maksa nyt ihmeessä 100e kuussa enemmän siitä että saat nukkua yösi rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Minua edes haittaisi pieni levottomuus jos vaan yöt pystyy nukkumaan eikä suurta väkivallan uhkaa ole esim rappukäytävässä ja talon pihalla.
Ottaisin tuollaisen vaikka heti jos pääsisin eroon tästä homeasuntokierteestä.
Olen asunut nykyisessä kaksi viikkoa ja oireilen varsinkin aamuisin niin pahasti ettei mitään järkeä jäädä asumaan.
En jaksa jatkuvaa muuttamista!
Mitä ne sun oireet on? Oletko varma, että kyse on homeesta?
Vierailija kirjoitti:
Ei saa ikinä muuttaa vuokralle mahdollisimman halvalla, ellei ole pakko.
Siis jos olet työssä käyvä niin maksa nyt ihmeessä 100e kuussa enemmän siitä että saat nukkua yösi rauhassa.
No kun ei se mene noin, ainakaan nykyään. Voit heittää tiskiin useammankin satasen lisää ja saada samat ongelmat.
Nykyisessä asunnossa kantakaupungissa ei ole yllättänyt kuin putkiston paineiskut. Ihan uusi ilmiö oli itselle. Kun joku vetää esim vessan jossain niin kuulostaa kuin löisi vasaralla seinään. Se yllätti myös ettei ovi pidä ääntä yhtään. Rapun äänet kuuluvat kuin ovea ei olisi ollenkaan, vaikka asensin uudet tiivisteet. Sisälämpötila talvella +18C, kesällä +31C.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vähän jymähtänyt nykyiseen kämppääni, haluaisin muuttaa uudempaa ja valoisampaan asuntoon tästä ysäri kaksiosta, mutta itseäni pelottaa juurikin tuo että mitä jos uusi talo onkin levoton. Nykyinen talo on hiirenhiljainen, ei ole mitään sekopäistä porukkaa ja rauhallista ja siistiä on päivin ja öin.
Ei kannata vaihtaa. Mahdollisuus siihen että on jotain outoa: naapurit mölyää, vuokraisäntä outo ym ym. Jos nykyinen on hyvä ja hinta sopiva, kannattaa jatkaa siinä.
Alue: Aihe vapaa
Ja sitten kun jotkut ihmiset ei osaa sanoa suoraan, kun niiltä kysyy.
Yksi asunto johon olin muuttamassa, kyselin siinä asuvalta silloiselta asukkaalta, millaiset naapurit on ym. peruskysymyksiä.
No, muutettuani aika pian selvisi, että alakerrassani asui joku itsekeskeinen bilettäjä kuspää. Ja seinänaapurina joku työtön perhe joka heräili puolilta päivin ja aloittivat yöhön asti kestävän metelin. Kakrut mm. pelasivat parvekkeellaan jalkapalloa, tv huusi täysillä yömyöhään, pitivät oveaan rappuun auki jotta kakrujen kulkeminen sisälle ja ulos oli kätevämpää, ym. Isännöitsijä oli m unaton tapaus. Ainoa vaihtoehto oli oma muutto pois.