Lue keskustelun säännöt.
Nimen valitseminen lapselle. Miten paljon nimi vaikuttaa siihen miten lapsi pärjää elämässä? Onko "parempia" ja "huonompia" nimiä? 🤔🤔🤔🤔
17.09.2025 |
Oletteko huomanneet, että jotku tietyn nimiset pärjäävät elämässä (tai työelämässä) paremmin kuin muunnimiset?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjäämisee tuski mitenkää mut kyl se omat vaikeutensa luo muuten esim sen kannalta että kaveriporukoissa vitsaillaan ja ilkeillään, mikä ei varmaa oo kiva asia sille nimen haltijalle itsellee koska se on useesti nuori ja nuoret/lapset ei vielä ymmärrä miks jotkut edes vääntää pilkkaa kaikesta. Sillee varmaa hyvä miettii kun nimee lasta
Joo, tämä! Älä anna lapsellesi nimeä josta voidaan heittää vitsiä, ilkkua ja kiusata! Jorma, Yrjö, Uuno, Jonne, Taimi, Pirkka (k-kaupan halpisbrändi), jne. Googlaa vaikka keksimäsi nimi ja tuleeko siitä vääntämällä joku pilkkanimi tai brändi mieleen.
Vaikea sitä on etukäteen tietää, mistä tulee haukkumasana. Nämä on jälkikäteen keksittyjä. Esim. Jorma on ollut todella yleinen nykyisillä 70-80-vuotiailla, mutta ei se siihen aikaan ollut sukupuolielimen lempinimi. Tai Jonne. Sehän oli aikoinaan kovasti muodissa ilman mitään pilkkaavia mielleyhtymiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä on lapsen nimi on tyyliä Kevin Pöntinen tai Isabella Heikkinen,aavistaa heti että vanhemmat ovat tatuoituja ja asuvat rähjäisessä vuokratalossa,lisäksi koko porukalla on joku kirjainyhdistelmä.
Kyllä ruotsinkielisellä alueella varmasti löytyy Isabella Heikkinen tai Kevin jotain. Nuo ovat ihan yleisiä nimiä.
Eihän nimi ihmistä pahenna. XD on eri mieltymyksiä ym. Itsellä nimi joka varsinkin lapsissa herättää hilpeyttä, ei oo kiusattu kyllä koskaan. Mutta en koe että nimi vähentää arvoa tms, vaan sopii itselle.
Vierailija kirjoitti:
Jannika, Nico ja Rico nyt vaan kielii, että ollaan jostain syvältä Korsosta, koulutusta ei arvosteta ja se heijastuu lapseen. Plus Rico on koiran nimi.
Ja liika yrittäminen on myös vähän alaluokkaista. Jos sukunimi on luokkaa Möttönen tai Käkimäki, niin joku Charlotta kuulostaa yli yrittämiseltä.
Missä mahtaa sijaita Syvä Korso?
Yksi entinen kaverini on Elisabeth,umpisuomalainen perhe pienessä kaupungissa 80luvulla. Kutsuttiin Elluksi ja vihasi okeaa nimeään. 16vuotiaana tuli raskaaksi ja sai pojan nimeltä Jami, tämä Jami sitten pamautti 17vuotiaana tyttökaverinsa paksuksi.
En sano etteikö näin olisi käynyt vaikka Elisabethin nimi olisi ollut Maija,mutta kyllä tuollaiset hienostelevat nimet viittaa melkoiseen weetee menoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gösta sen jo laulussa tiesi että mitä useampi nimi sitä tyhmempi lapsi tai huonommat lähtökohdat. Samaan kastiin menee kaikki liian erikoiset nimet. Perusnimet ei erotu ja sulautuu joukkoon kaikkialla. Kannattaa myös katsoa mitkä nimet on muotia ja välttää niitä. Ei ole kiva jos luokalla on 5 muutakin Väinöä, Ainoa tai Helmiä.
Ei todellakaan Gösta laulanut mitään tyhmästä lapsesta, vaan pohti, onko useampi etunimi turva pienen ihmisen. Toki kuvasi lempeästi hieman hukassa olevaa perhettä. Gösta oli suurisydäminen ihminen sanoituksiensa perusteella. Kannattaa ottaa oppia.
Vierailija kirjoitti:
Jessika ei hyvä nimi yes sika suomeksi, jani on negatiivinen nimi japaniksi puhekielessä. Nimi sellainen että ei ole negatiivinen missään kielessä olisi suotavaa....
Kerro toki, jos tuollainen nimi joskus keksitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jannika, Nico ja Rico nyt vaan kielii, että ollaan jostain syvältä Korsosta, koulutusta ei arvosteta ja se heijastuu lapseen. Plus Rico on koiran nimi.
Ja liika yrittäminen on myös vähän alaluokkaista. Jos sukunimi on luokkaa Möttönen tai Käkimäki, niin joku Charlotta kuulostaa yli yrittämiseltä.
Suomenruotsalailla on juuri näitä C-llä kirjoitettuja nimiä. Eivät ole Korsosta.
Ruotsinkielisilläkin C-nimet on hienostelua. Annetaan C-nimi kun halutaan olla vähän hienompia tai erikoisempia. Niclas, Eric, Christoffer, Micael/Michael, Patric/Patrick jne. Ei kelpaa perinteinen kirjoitusasu Niklas, Erik, Kristoffer jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni lääkäri jolla olen käynyt on ollut tatjana, olga, ekaterina jne
Venäjältä voi ostaa paperit helposti, siksi monet prostituoidut ovat nyt suomesssa lääkäreinä, kun sitä saikkulappua voi kirjottaa kuka vaan ja asiakas on aina tyytyväinen, kunhan tulee tarpeeksi monta päivää.
Ja oikeastaan paras lääke kaikkeen on kirjottaa 3 viikkoa saikkua, siitä tulee niin hyvä mieli, että paranee hetkessä, vaikka olisi mikä tauti, ei mitään lääkkeitä tarvita.
EU- tai ETA-maan ulkopuolella koulutuksen saaneen lääkärin täytyy hyväksyttää tutkintonsa Suomessa.
Laillistusprosessin vaiheet:
Lääkärin tutkinnon hyväksyminen
Kuuden kuukauden lääkäriharjoittelu terveydenhuollon toimintayksikössä
Kuulusteluiden suorittaminen yliopistossa
Rajoitettu toimilupa (rajoitettu ammatinharjoittamisoikeus)
Laillistus (oikeus harjoittaa lääkärin ammattia itsenäisesti Suomessa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jami on pahin. En tunne yhtään täyspäistä Jamia. Odotan sellaisen kohtaamista. Jimi on kanssa aika paha. Samoin monenlaiset muka-hienot/kansainväliset junttiperheen lapsella.
Keskiluokassa asema ansaitaan osoittamalla "hyvää makua". Tuohon keskiluokkaisen hyvään makuun kuuluu Suomessa, että ei saa pullistella eikä saa yrittää näyttää liian hienolta. Tämä on tärkeää etenkin maalta tulleen ensimmäisen ja toisen polven keskiluokassa, joka on vasta tehnyt luokkahypyn ja vielä hakee asemaansa. Silloin on todella tärkeää, että kukaan ei luule alaluokkaiseksi. Oikeanlainen nimi kuuluu tähän. Turvallisia nimiä ovat kirjoitusasultaan hyvin suomalaiset, perinteiset, luontoaiheiset, tai muotinimet. Esimerkiksi Aino, Olivia, Eino ja Juhani.
Alaluokka ja yläluokka voivat irrotella myös nimissä. Alempi luokka harrastaa TV:stä tuttuja saippuasarjanimiä sekä tuttujen nimien kirjoittamista vähän jännemmällä tavalla, vaikka k:n sijaan c:llä. Keskiluokka hyvähtelee näille nimille. Alemman luokan nimissä on myös takavuosien muotinimiä, jotka ovat elinkaarensa päässä. Lisäksi usein köyhistä maista tulleiden perheiden nimet mielletään tähän ryhmään. Esimerkiksi Brooke, Jessica, Nico ja Muhammed.
Ylemmän luokan nimet ovat usein aidommin kansainvälisiä. Ei oikeastaan liity siihen, onko sukunimi suomalainen vai ulkomaalainen, mutta etunimeksi halutaan usein antaa sellainen, että sen kanssa pärjää helposti kansainvälisissä piireissä. Esimerkiksi hovinimet ovat suomalaisen ylemmän luokan piirissä suosittuja, kuten muidenkin Euroopan maiden varakkaammissa piireissä. Esimerkiksi Ines, Eleanora, Alex ja Benjamin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hannah. Onko tyhnempää nimeä. Ihan bimbo.
Herkästi mielensä pahoittava draama queen, jolla on kärjistynyt näkemys joka asiasta
Tämä! On vanhempien mielestä ja omasta mielestäänkin tosi spessu. Vähän kuin Sara nimen vääntäisi Suomessa muotoon Sarah. Hassua.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä on lapsen nimi on tyyliä Kevin Pöntinen tai Isabella Heikkinen,aavistaa heti että vanhemmat ovat tatuoituja ja asuvat rähjäisessä vuokratalossa,lisäksi koko porukalla on joku kirjainyhdistelmä.
Tuo kommentti kuvastaa hyvin ensimmäisen toi toisen polven keskiluokan pelkoa, siitä että nimi ei edustaisi n.s. keskiluokkaista hyvää makua. Silloinhan vaarana on, että ei erotu riittävästi alaluokasta, ja se on pahinta mitä keskiluokkaiselle voi käydä. Perinteisten suomalaisten sukunimien kuten vaikka tässä Pöntinen ja Heikkinen, ajatellaan olevan jollain tavalla huonompia tai alempiarvoisia, joihin tuollainen hienolta kalskahtava etunimi ei sopisi.
Mutta jos ajatellaan asiaa hiukan laajemmasta perspektiivistä, kansainvälisemmin, niin juuri tuollaiset suomalaiset sukunimet ovat usein aika eksoottisia. Niihin sopii myös hienot hovinimet, jos ne on valittu niin, että ne istuvat äänteiden puolesta sukunimeen tai liittyvät muuten perheen historiaan. Yhdistämisen hienous voi kyllä jäädä osalta keskiluokkaa huomaamatta. Se on ehkä enemmän ylemmän keskiluokan ja yläluokan juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjäämisee tuski mitenkää mut kyl se omat vaikeutensa luo muuten esim sen kannalta että kaveriporukoissa vitsaillaan ja ilkeillään, mikä ei varmaa oo kiva asia sille nimen haltijalle itsellee koska se on useesti nuori ja nuoret/lapset ei vielä ymmärrä miks jotkut edes vääntää pilkkaa kaikesta. Sillee varmaa hyvä miettii kun nimee lasta
Joo, tämä! Älä anna lapsellesi nimeä josta voidaan heittää vitsiä, ilkkua ja kiusata! Jorma, Yrjö, Uuno, Jonne, Taimi, Pirkka (k-kaupan halpisbrändi), jne. Googlaa vaikka keksimäsi nimi ja tuleeko siitä vääntämällä joku pilkkanimi tai brändi mieleen.
Vaikea sitä on etukäteen tietää, mistä tulee haukkumasana. Nämä on jälkikäteen keksittyjä. Esim. Jorma on ollut todella yleinen nykyisillä 70-80-vuotiailla, mutta ei se siihen aikaan ollut sukupu
En ole huomannut, että kenenkään Jorman tai Yrjön ura olisi karahtanut etunimeen. Mutta nuorilla ei kyllä ole enää noita nimiä.
Joistain nimistä on mahdoton päätellä sosiaaliluokkaa kuten Ida, Ada ja Emma. Näistä pitävät kaikenlaiset vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Jannika, Nico ja Rico nyt vaan kielii, että ollaan jostain syvältä Korsosta, koulutusta ei arvosteta ja se heijastuu lapseen. Plus Rico on koiran nimi.
Ja liika yrittäminen on myös vähän alaluokkaista. Jos sukunimi on luokkaa Möttönen tai Käkimäki, niin joku Charlotta kuulostaa yli yrittämiseltä.
Charlotta on kaunis nimi. Kyllä sen voi antaa lapselle sukunimestä riippumatta. Ei kannata väheksyä suomalaisia sukunimiä. Jos vanhemmilla on tyylitajua, niin sen nimen saa kyllä rimmaamaan suomalaiseen sukunimeen toisen ja kolmannen etunimen avulla. Yrittäminenkin kertoo taustasta, että ei ole tyydytty tavalliseen. Selvästi ylemmän keskiluokan tai yläluokan ainesta.
Tavallinen keskiluokka nimittäin ei tuota nimeä antaisi, juuri siksi että pelkäisi vaikuttavansa alaluokkaiselta, ja ehkä myös kokisi ettei se siihen omaan huonoksi miellettyyn sukunimeen kuitenkaan sopisi.
Vierailija kirjoitti:
Joistain nimistä on mahdoton päätellä sosiaaliluokkaa kuten Ida, Ada ja Emma. Näistä pitävät kaikenlaiset vanhemmat.
Noissa muotinimissäkin on oma elinkaarensa. Jotain voi päätellä lapsen iästä, eli siitä, missä vaiheessa muotinimen elinkaarta nimi on valittu. Ensimmäiset ovat edelläkävijäperheitä, sitten tulee suuri massa ja sitten perässähiihtäjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jannika, Nico ja Rico nyt vaan kielii, että ollaan jostain syvältä Korsosta, koulutusta ei arvosteta ja se heijastuu lapseen. Plus Rico on koiran nimi.
Ja liika yrittäminen on myös vähän alaluokkaista. Jos sukunimi on luokkaa Möttönen tai Käkimäki, niin joku Charlotta kuulostaa yli yrittämiseltä.
Charlotta on kaunis nimi. Kyllä sen voi antaa lapselle sukunimestä riippumatta. Ei kannata väheksyä suomalaisia sukunimiä. Jos vanhemmilla on tyylitajua, niin sen nimen saa kyllä rimmaamaan suomalaiseen sukunimeen toisen ja kolmannen etunimen avulla. Yrittäminenkin kertoo taustasta, että ei ole tyydytty tavalliseen. Selvästi ylemmän keskiluokan tai yläluokan ainesta.
Tavallinen keskiluokka nimittäin ei tuota nimeä antaisi, juuri siksi että pelkäisi vaikuttavansa alaluokkaiselta, ja ehkä myös kokisi ettei se siihen omaan huonoksi miellettyyn sukunimeen kuitenkaa
Käytännössä sitä toista ja kolmatta etunimeä ei käytetä koskaan. Ylipäätään väittäisin, että ylemmissä sosiaaliluokissa etunimien määrä on pienempi kuin alemmissa. Eli ei se Charlotta Möttönen muutu kuin koomisemmaksi, kun pinotaan pitkän nimen perään lisää nimiä. Ja lapsi saa loppuikänsä kiroilla lomakkeiden äärellä.
Tyylikkäintä on, jos on ortodoksiseen tapaan vain yksi etunimi. Vaikka Maria.
Itse miettisin nimeä sen kannalta, että se toimii 6-vuotiaalle ja 60-vuotiaalle. Joku Piltti-Pullervo on söpö vauvalla, mutta ei keski-ikäisellä.
Ikävä kyllä on lapsen nimi on tyyliä Kevin Pöntinen tai Isabella Heikkinen,aavistaa heti että vanhemmat ovat tatuoituja ja asuvat rähjäisessä vuokratalossa,lisäksi koko porukalla on joku kirjainyhdistelmä.