Lue keskustelun säännöt.
BED/ahmintahäiriö ja toivottomuus
15.09.2025 |
BED vaikuttaa elämään ja painoon hallitsemattomasti, painoa on nyt 100 kiloa ja olen keskimittainen nainen. En jaksa elää näin, mutta toisaalta en jaksa nähdä enää muitakaan keinoja.
Olen yrittänyt hakea apua lääkäristä. Kävin ravitsemusterapeutilla. Yritin sitä, että syön "sallittuja herkkuja", aterioin riittävästi 5 kertaa päivässä, pyrin olemaan laihduttamatta ahmimisen välissä jne. Tämä ei poistanut ahmimista ja johti siihen, että paino nousi 10 kiloa vuodessa. Muutenkin syömistä on pakko rajoittaa jonkin verran terveydellisten vatsavaivojen takia, joten ajatus rajoittamisen lopettamisesta ei siinäkään mielessä ole mahdollinen.
Osa terveyshaasteista saattaisi helpottua pudottamalla painoa, mutta kun en saa sitä painoa putoamaan... laihdun alkuun 1-2 kiloa kuukaudessa (on neuvottu laihduttamaan hitaasti), sitten 2-3 päivän ahminta iskee taas ja paino nousee takaisin alkuperäiseen tai sitä korkeammalle.
Juurisyytkin on selvitetty siellä lääkärissä - taustalla ovat ahdistus, masennus, lapsuustraumat ja neuroepätyypillisyys. Ahmin yleensä silloin, kun olen ylikuormittunut/stressaantunut ja haluan täysin päästää irti kaikesta kontrollista, syödä niin paljon että rentoudun enkä hetkeen kestä ajatellakaan ruokaa, samalla saan dopamiinia ja energiaa niistä ylimääräisistä kaloreista. Näiden taustasyiden tietäminen ei kuitenkaan muuta tilannetta. Eikä elämä edes ole kuormittavaa, kuormitun vain todella pienestä niiden nepsyhaasteiden takia.
Masennuslääkkeet eivät auttaneet, adhd-lääkkeitä ei ole määrätty sydänsairauden ja sivuvaikutusten vuoksi. Olen käynyt kuntoutusjakson, mutta siellä keskityttiin elämänhallintaan yleisesti ja paino jäi sivuun. Ozempiciin ei ole varaa enkä muutenkaan voi syödä useita lääkkeitä sivuoireiden takia, niin varmaan sama koskisi sitäkin. Terapian kanssa sama juttu, rahat eivät riitä vaikka sitä saisi KELA-tuettuna. Lapsuustraumojen läpikäyminen sairaanhoitajan kanssa ei ole muuttanut tilannetta. Laihdutusleikkausta ei tehdä ahmintahäiriöisille.
Lääkäristä olen saanut vinkeiksi myös tekniikoita niihin hetkiin, jolloin ahmimistarve iskee. Ajatusten vieminen muualle ei auta, kylmä/lämmin suihku tai jääpalojen koskettelu ei muuta mitään, kävelyllä tai hölkkäämässä käyminen vain siirtää ahmimisen hetkeä, tunteiden sanoittaminen ääneen tai paperille ei muuta asiaa. Jos kerran saan tarpeen ahmia, niin se jatkuu vahvana ainakin 3 päivää, enkä yleensä jaksa sinnitellä niin pitkään.
Itsenäisesti olen yrittänyt kalorien laskemista, pätkäpaastoa, rautalisää, monivitamiinia, auringossa oleilua ja päivittäistä ulkoilua, mitä näitä nyt on. Mikään ei vaikuta. Nyt viimeksi koetin sitä, että suunnittelin ahmimisen etukäteen, laskin kaloritkin ennakolta ja ajattelin, että pystyisin ahmimaan vaikka vain 3 kuukauden välein. Luulin, että se oikeasti muuttaisi jotain. Turha luulo, sivuutin suunnitelman ja ahmin hallitsemattomasti kahtena päivänä putkeen. Siksi olen aika epätoivoinen. En usko että vauvapalsta voi auttaa kun lääkäritkään eivät ole osanneet tarjota ratkaisua, mutta tämä piti saada ulos jonnekin.
Kommentit (36)
Älä ole toivoton Ap hyvä. Itse sain 20v sitten tuon hallintaan siten, että syön joka aterialla hyvälaatuista rasvaa ja proteiinia. Ne on kuin jarru hiilihydraateille, eli voimakkaat verensokerin heittelyt jää pois. Itselläni se verensokerin voimakas ailahtelu laidasta laitaan sai aikaan ahmimiskohtausten syklin, josta en millään päässyt pois. Muistan silloin itsekin kokeneeni todella voimakasta epätoivoa ja itseinhoa.
Vaikka tämä ei olisi sinun kohdallasi se syy ja auttava tekijä, niin jokin muu konsti aivan varmasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Annan ne ohjeet jotka oikeasti osaava sh-ravitsemusterapeutti minulle antoi. Suhtaudu ahmimishäiriön hoitoon sairauden hoitona saat ravitsemushoitoa sairauteesi. Varsinkin alkuun pitää syödä paljon ja usein. Syö aamupala aina ja poikkeuksetta tunnin sisään heräämisestä. Sitten välipala parin tunnin päästä. Siitä parin tunnin päästä lounas. Iltaa kohden ateriaväli voi olla kolme tuntia, mutta syö kolmen tunnin välein siihen saakka kun menet nukkumaan. Ihan tavallista ruokaa, älä laske kaloreita, hiilareita tai mitään muutakaan. Aamupalalla vaikka leipäviipale päällisineen, keitetty kananmuna ja lautasellinen puuroa ja mehukeittoa, välipalaksi jugurtti, lounaaksi kalakeitto ja leipä, välipalaksi pari hedelmää, illalliseksi makaronilaatikkoa ja salaattia, iltapalaksi rahka ja muki teetä. Mitä nyt tykkäätkin syödä. Ja ihan ehdottomasti joka päivä jälkiruoka illallisen jälkeen, oli se sitten vanukas tai suklaapatukka tai pieni pulla tai koura
Olen iloinen siitä, että tuo hoito on kohdallasi auttanut. Mutta kuten jo sanoin toiselle kommentoijalle, niin puhuin tästä aloituksessa. Kävin itsekin ravitsemusterapeutilla, sain nuo samat ohjeet, toimin niiden ohjeiden mukaan, lopputulos oli se että söin arkisin paljon ja ahmin siihen päälle. Ei siis auttanut minua, enkä lopettanut lyhyeen vaan yritin jaksaa tuota vuoden. Sitten lopetin kun näin, että painoa oli tullut 10 kiloa lisää 12 kuukauden jälkeen.
Tässä tuntee kohta olevansa joku mutantti jonka kohdalla mikään ei auta. Mutta kuten sanottu, niin hyvä että tuo auttaa monia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voisiko yrittää ajatella kuinka paljon rahaa menee? Alkaisit säästämään johonkin kivaan, kasvo-ja jalkahoitoon?
Ajattelen sitä jo, pakko ajatella kun rahatilanne on muutenkin huono. Mutta kai tätä voi verrata päihderiippuvuuteen, rahaa menee ja terveys kärsii mutta silti päihde vie voiton.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko yrittää ajatella kuinka paljon rahaa menee? Alkaisit säästämään johonkin kivaan, kasvo-ja jalkahoitoon?
Ap:n ahminen on oireilua vain hänen itsensä pohjimmiltaan tietämästään mieltään painavasta asiasta. Kyse ei ole siitä, että harmittaa kun rahaa menee liikaa syömiseen ja juomiseen. Ihmiset ahmimalla vaikka sokeria tai halvimpia jauhoja raakana. Tietenkin on hyvä asia alkaa kohdella omaa kehoaan hyvin ja ystävällisesti sekä hoitaa jalkojaan hyvin vaikkapa käyttämällä kunnon karbamidipitoista jalkavoidetta suihkun jälkeen.
Ap:n pitää lopettaa laihduttaminen ja oman ulkomuotonsa arvottaminen kilojen kautta muutenkin alkaa keskittyä siihen, mitä kaikkea kehollaan voi tehdä ja mihin kaikkeen keho pystyy. Tietenkin jokaisen keho on terveellisen ravinnon arvoinen. Arvostustaan voi osoittaa vaikka huolehtimalla siitä, että syö joka päivä kahta tai kolmea eri väristä hedelmää ja marjaa sekä siitä, että saa riittävästi kuituja ja että lautasella on värikästä ruokaa muutenkin.
Kannattaa lopettaa itsensä vihaaminen ja ei missään nimessä kannata elää joko/tai-elämää, jossa ei ole muita vaihtoehtoja kuin itsestään huolehtimattomuus tai kauneussalongissa käyminen. Pitää oppia elämään sitä janan keskivälin elämää ja oppia hyväksymään sekin, että suurimmalla osalla ihmisiä suurin osa elämästä on sitä keskivälin keittoa, jossa on perunoita, porkkanoita, lientä ja hyvässä lykyssä jotain muutakin väriä sekä proteiininlähdettä.
Vierailija kirjoitti:
Älä ole toivoton Ap hyvä. Itse sain 20v sitten tuon hallintaan siten, että syön joka aterialla hyvälaatuista rasvaa ja proteiinia. Ne on kuin jarru hiilihydraateille, eli voimakkaat verensokerin heittelyt jää pois. Itselläni se verensokerin voimakas ailahtelu laidasta laitaan sai aikaan ahmimiskohtausten syklin, josta en millään päässyt pois. Muistan silloin itsekin kokeneeni todella voimakasta epätoivoa ja itseinhoa.
Vaikka tämä ei olisi sinun kohdallasi se syy ja auttava tekijä, niin jokin muu konsti aivan varmasti on.
Tuohon on vielä yhdistettävissä halpaa ainetta, joka toimii kuin jarru: kauralesettä. Siinä on 18 gramma proteiinia 100 grammassa. Siinä on rutkasti kuitua, joka jarruttaa niitä verensokerin heilahteluja ja pitää kylläisenä pitkään. Joko keität kerran vuorokaudessa desistä kauraleseitä veden kanssa puuron ja otat sitä joko suoraan suuhun kaksi ruokalusikallista tai sekoitat ruokaan saman määrän (se ei maistu ruoan seassa miltään!) kauralesepuuroa.
Edellämainittujen ominaisuuksien lisäksi se edesauttaa vahvan suoliston mikrobiston ylläpitämistä etenkin jos otat aamuin illoin sen kanssa vaikkapa Coopin maitohappobakteerivalmisteen, jossa on useampaa myös psyykeen vaikuttavaa maitohappobakteerikantaa. On todettu, että mielessä tapahtuu merkittäviä positiivisia muutoksia kolmessa kuukaudessa kun yhdistetään kaura ja maitohappobakteerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kokeillut orlistaz sandosia? Sitä saa ilman reseptiä, mutta täytyy apteekin tiskiltä hakea. Voit googettaa siitä lääkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset tekee oikein taidetta tuosta tautien keksimisestä mitä voi syyttää ja mistä voi uhriutua että ei vahingossakaan tarvi kantaa vastuuta omasta tekemisisestä niin kuin tässä tapauksessa esimerkiksi herkkujen tuntemisesta kurkkuun. Kasvata selkäranka ja itsekuri äläkä keksi tekosyitä
Kasvata selkäranka ja lopeta typerä trollailu. Riittääkö itsekurisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bed on pirullinen kumppani.
Se on ollut mukana 50 vuotta, eikä taida lähteä minnekään.
Olen laihduttanut monesti lähinnä syömättömyydellä, sillä jos kärsii ahmimisesta, on helpointa jättää syöminen kokonaan, mutta terveellisintä olisi tehdä airfryerissä vaikka kanamunassa ja jauhoissa kieriteltyä kesäkurpitsaa tai kalaa.
Vain suuret määrät kun hillitsee nälkää.
Voi, ap.
TOIVON, että lääkärit joutuisivat itse syömään niitä lääkkeitä, joita määräävät.
Niistä saa erilaisia haittaoireita ja yksi niistä saattaa laukaista ahmimishäiriön.
Lue pakkausselosteet syömistäsi lääkkeistä ja juttele lääkärille. Osa masennuksen "auttavista lääkkeistä" pitää yllä masennusta, koska ne väsyttävät ja saattavat tainnuttaa potilaan sänkyyn. Tämä ei liene hyväksi kenellekään.
Edellä annettu hyviä ohjeita, mutta lisäksi:
mässyä kaappiin ahmimiskohtauksen varalta: popcornin jyvät (ei mikro) vaan hanki kympin tai kahden arvoinen kuumailma popcorn kone. Et tarvitse suolaa etkä rasvaa. Jos tekee mieli limua ostat light-version. Mässy ei korvaa terveellistä ruokaa, mutta illalla se on parempi vaihtoehto kuin pussi karkkia ja pikkuleivät tai se suklaa tai vanukas.
Ja Huom jogurtissa on paljon sokeria, sitä ei saisi suositella. Pikkuporkkanat on hyviä ja hedelmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hurjan pahoillani puolestasi.
Minun syömishäiriöni on vähän toisenlainen, mutta samastun joka tapauksessa tuohon loputtomaan toivottomuuteen. Osaisinpa jotenkin neuvoa, mutten taida keksiä mitään uutta. Toivon Sinulle kaikkea hyvää!
Kuulostaa, että et ehkä yritä hoitaa sitä jyyrisyytä ahmimiseen, eli nimenomaan sitä stressiä ja mistä se stressi ja ahdistus tulee? Yrität vain kontrolloid syömisiäsi sen sijaan. Olen itse parantunut ahmismishäiriöstä ja siinä tarvitsee hoitaa se juurisyy ahmimiseen. Kun sitä aletaan hoitamaan niin on paljon parempi hallita ahmimista.
Stressi tulee ihan normaalista elämästä, tavallaan kaikki on vähän vaikeampaa kuin muilla. Taustalla ovat aloituksessa mainitut neuroepätyypillisyys (adhd ja autismi) ja lapsuus, diagnooseja on aika monta. En käsitellyt näitä tarkemmin, kun kokonaisuus on aika laaja, varoitan että tästäkin viestistä tulee pitkä. Listaan tähän niitä asioita, joita olen kokeillut:
- Olen käynyt läpi nepsykuntoutuksen ja testannut monia masennuslääkkeitä muutamia vuosia sitten. Kuntoutus auttoi vähän, masennuslääkkeet eivät. Adhd-lääkkeitä ei myönnetä sydänoireiden vuoksi.
- Yksi ongelma on sensorinen ahdistus. Äänet, hajut, pinnat jne. Liikunta on aina ollut ikävää (nykyisin tuohon vaikuttaa myös lihavuus, mutta se oli sitä jo lapsena). Tähän on olemassa apukeinoja, totta kai. Käytän vastamelukuulokkeita, etsin pehmeitä vaatteita, on stimmausvälineitä, pyydän erityisjärjestelyjä tarvittaessa jne. Mutta myös apukeinojen huomiointi, selvittely ja soveltaminen on "jatkuvaa työtä".
- Sosiaalinen ahdistus, sosiaalisia kontakteja ei oikein jaksaisi, toisaalta niitä haluaisi ja samalla sosiaalisissa tilanteissa toimiminen on vaikeaa. Yritän altistaa itseäni niille, mutta ihan kaupassa käyntikin on aina vähän ahdistavaa... vaikka sitä tulee tehtyä jatkuvasti. Työnikin on hieman sosiaalista, mutta teen sitä osa-aikaisesti juuri kuormittumisen takia.
- Asioita on vaikea saada aikaiseksi adhd:n takia tai sitten keskityn tekemään jotain turhaa, jota on vaikea lopettaa. Tähänkin on apukeinoja, pomodorot ja askareiden apulistat, sovellukset jne. Mutta kuten sanoin, niiden keinojen soveltaminen - jatkuva tekemisen tai lopettamisen pakottaminen eri niksejä käyttämällä - on itsessään rankkaa.
- Tunteet ovat vahvoja. Tähän on käytössä vagushermon aktivointia ja rauhoittavia liikeratoja, kylmiä lämpötiloja, tunteiden kuvittelua ja niiden sanallistamista, meditaatiota jne, joita terveydenhuollossa on suositeltu. Mutta aina ei jaksaisi meditaatiohetkiä tai lenkille lähtemisiä vaan tekisi mieli vaan ahmia.
- Päänsisäinen maailma on "meluinen" ja kuormittava, ajatuksista on itsekin välillä vaikea saada kiinni. Ne ovat vähän kuin joka suuntaan hyökkäävä koski joka ryöppyää päälle samalla kun taustalla on 101 muutakin koskea jotka vaativat huomiota, sitten pitäisi jotenkin kalastaa olennaiset asiat virrasta ja keskittyä vain yhteen kerrallaan.
- Ylempi usein helpottuu ahmimalla. Ehkä se helpottuisi myös adhd-lääkkeillä, mutta niitä ei tosiaan määrätä terveysriskien vuoksi. Meditaatiota, liikuntaa, mielikuvaharjoitteita ja harrastuksia on suositeltu apukeinoksi - mutta vaikka usein jaksan tehdä niitä, niin aina ei pysty. Tai sitten teen ne, mutta ne eivät auta ja ahmin niiden jälkeen.
- Pienet asiat, kuten soitettava puhelu, pieni haava tai vietävät roskat voivat kuormittaa ja stressata suhteettoman paljon, enkä saa niitä aikaan ellen jotenkin "vapauta" itseäni ja ahmi. Eli tavallaan elämä on liikaa, vaikka olen yrittänyt helpottaa ja samalla siedättää itseäni sille, tasapainoilla itsensä haastamisen ja armollisuuden välillä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille vielä vastauksista, mahtavaa tulla kuulluksi ja monella on ollut sekä empatiaa että hyviä ehdotuksia jaettavana! Yritin kommentoida kaikkiin ensimmäisen sivun vastauksiin, nyt saatan olla hetken poissa linjoilta. Mutta luen nämä kaikki, vaikka jokaiseen kommenttiin en enää vastaisikaan.
Ap
Syöt viisi kertaa päivässä, mutta onko aamupäivän ruuat tarpeeksi täyttäviä? Jos on koko päivän nälässä niin illalla ahmii kaksin käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syötkö kasviksia, hedelmiä ja vihanneksia tarpeeksi? Hyviä kuituja?
Hei, kuulostaa tosi tutulta kaikki, tosin en ole autismin kirjolla tai ADHD. Mutta oireilu hyvin samantyylistä ja tosi lohdullista kun joku kuvailee niin samankaltaisuutta ahmimisen syistä... Itse lähdin kokeilemaan keto-ruokavaliota, vaikka ei ole suositeltavaa rajoittamisen takia. Mutta omalla kohdalla en päässyt hiilariahdistuksesta tai laihtumistoiveesta sokeriaineenvaihdunnan häiriön takia ja nää ylläpiti yhdessä ja erikseen ahmimista. Edelleen sortuilen, mutta menee kuitenkin päiviä ja joskus viikkokin ilman, että tarvii ajatella ruokaa ahdistuneena koko ajan. Omalla kohdalla ajattelin, etten menetä mitään kun syömiskäyttäytyminen oli tosi holtitonta pitkään ennen tätä. Ketolla auttaa myös se, että voi halutessaan tehdä ns naposteluruokia, jos on liian kuormittunut kokkaamaan. Ja ei tarvitse olla koko ajan syömässä.. Kolme kertaa päivässä on ollut itsellä hyvä. Ja ruoat on oikeasti hyviä.. Painokin on tippunut vajaa 10kg kolmessa kuukaudessa. Haasteita on, mutta silti sata kertaa helpompi olla myös... Ja semmonen olo, että ne haasteet vois vielä voittaakin. Omalla kohdalla esim hormonikierto tekee tosi paljon.
Youtubesta löytyy videoita ketoruokavaliosta ja ADHD:sta ym. Monet kokee ilmeisesti apua oireisiin. Ja toki vatsavaivoihin myös.
Oletko kokeillut nettiterapiaa? Sehän on yhtä tehokasta kuin psykoterapeutin kanssa läpikäytävä kognitiivinen käytytymisterapia. Nettiterapia pohjautuu siihen.