Onko tämä loukkaus anopilta miniälle:anoppi antaa rahaa,jotta miniä voi ostaa synttärikukat itselleen.

Saapahan mieleisensä tai käyttää muuhun.  Väärät kukathan ne olisi kuitenkin.

No ei ole! Sehän on ihanaa, että anoppi ajattelee sinua ja haluaa antaa jotain lahjaksi. Ja mikä parasta, saat itse valita mieleiset kukat, ettei tarvi sitten valittaa, kun anoppi aina ostaa niitä stanan rumia krysanteemeja.. 

Ei voi sanoa ilman kontekstia ja tietoa historiasta.

1. Anoppi antaa rahat saatesanoilla: osta ite kukkasi, kun ei koskaan mikään minun ostama kelpaa.

2. Anoppi antaa rahat saatesanoilla: te kun ootte laittanu jo ton pihan niin kauniiksi, niin ajattelin, että annan rahana tällä kertaa, niin voit ostaa syntymäpäivälahjana vielä sellaiset kukat, mikä sopii kokonaisuuteen.

Mun mielestä ei ole loukkaavaa. Tykkäisin. 

Tai viikkokimpun 4,90 tai oksaneilikoita.

Ei ole loukkaus. Miniä voi ostaa kukat tai vaikka huulipunan. Tai pitää rahat.

Jos anoppi avoimesti tiedostaa, että hän ei tunne miniän makua, niin tämä on huomattavasti parempi idea kuin että hän ostas vaikkapa koriste-esineitä tai miniän mielestä rumat lakanat.

Jos anoppi ja miniä asuvat kaukana toisistaan, niin onhan raha helpompi lähettää kuin kukkakimppu.

MIkä tuossa loukkaisi? Kerrankin saa ostaa haluamansa kukat eikä tarvitse valittaa suvulle, että taas se anoppi osti niitä halpoja marketkukkia.

Ap, oletko miniä vai anoppi?

Älä osta kukkia...osta kaljaa...jos kysyy jotain niin sano kuulleesi väärin!

Kaikki anopin teot ovat loukkaus!

Miniän pitäisi rytkäyttää anoppia.

Vierailija kirjoitti:

Älä osta kukkia...osta kaljaa...jos kysyy jotain niin sano kuulleesi väärin!

Joo, ja osta sää puolestas anopille vaikka joululahjaksi emätin voidetta! Ja voi että kuinka kaikkia jouluna naurattaa!

Mun anoppi asuu kaukana ja yleensä antaa lahjarahaa jolla saan valita mieleistä. Tietää kyllä että mulle kelpaa myös hänen ostamat. Mutta säästyy postituksen vaiva ja perille odottelu. Kukkiakin ostin hänen pyynnöstään. Sain kauniin kimpun valita.

Minun mieheni puolison anoppi poimii meille pihaltaan omin käsin vaapukoita, joista keitämme vaapukkahilloa. Asia on nimittäin niin, että minä syön joka aamu suuren lautasellisen graham-puuroa kaurakerman kera. Mieheni tekee samoin, mutta lisää puuroon vaapukkahilloa.

Alkoholia emme käytä. Emme koskaan emmekä milloinkaan. Emme ikinä.

Onnellinen pikku Untuvakerä 

Ei tietenkään oo loukkaus.

No minun mielestäni ei ehkä loukkaus muttei kyllä läheinen ele.

Laiskaa, laiskaa.

Olisi nyt pyytänyt edes poikaansa ostamaan ne kukat.

Mun mielestä huomioonottavasti annettu rahallista tukea kukkien verukkeella. Vaikka se on "kukkiin" niin itse ottaisin sen sillai "tässä vähän ekstraa, tee sillä ihan mitä haluat".

Tietty millainen suhde ap:lla on anoppiin, tai millainen rahatilanne hänellä on.