Mitäpä Sinulle tänään mahtaa kuulua? Vol 2
Saapi kertoa.
Edellinen pitkä ketju lukittiin, niin aloitetaan uusi.
Minä täällä loikoilen sohvalla ja mietin maailmanmenoa.
Kommentit (1179)
Vierailija kirjoitti:
Mutta miten nuo itsestäänselvyydet, että alan omat kuviot tulee tutuksi opiskelun ja työn myötä, liittyy tähän keskusteluun?
Itse en ainakaan yleensä keskustele mihinkään työhön tai siihen alaan liittyvästä työajan ulkopuolella. Enemmän kiinnostaa keskustella ihan omaan elämäänsä liittyvistä asioista tai vaikka harrastuksista.
Siten, että ymmärrät erilaisia toimintaperiaatteita ja osaat hahmottaa asioiden taustoja. Kykenet tekemään itsenäisiä päätelmiä, suhtaudut terveen kriittisesti asioihin. Opit sekä induktiivisen että deduktiivisen päättelyketjun. Sinua ei viedä kuin pässiä narussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miten nuo itsestäänselvyydet, että alan omat kuviot tulee tutuksi opiskelun ja työn myötä, liittyy tähän keskusteluun?
Itse en ainakaan yleensä keskustele mihinkään työhön tai siihen alaan liittyvästä työajan ulkopuolella. Enemmän kiinnostaa keskustella ihan omaan elämäänsä liittyvistä asioista tai vaikka harrastuksista.
Siten, että ymmärrät erilaisia toimintaperiaatteita ja osaat hahmottaa asioiden taustoja. Kykenet tekemään itsenäisiä päätelmiä, suhtaudut terveen kriittisesti asioihin. Opit sekä induktiivisen että deduktiivisen päättelyketjun. Sinua ei viedä kuin pässiä narussa.
Ja edelleen, miten kuo asiat liittyy tähän keskusteluun? Keskusteluun on otsikon mukaisesti idea kertoa omia kuulumisia, ei siihen tarvitse mitään sen kummempia ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
Itsehän sinä haukut täällä keskustelut kukista, arjesta ja ihan tavallisista kuulumisista, mistä muut on täällä keskustelleet.
Kuka? Kenelle kirjoitat?
Vierailija kirjoitti:
Satumaisen sumuinen sää ulkona. Tulee mieleen monet ranskalaiset kirjan kannet, niissä on usein sumuinen ilta ja vanha katulamppu palaa. Juuri sellainen ihana kirjan kansi -ilma.
Eikös Englannin sumu ole yleensä, en ole kuullutkaan Ranskan sumusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, kun katsoin tsunamista kertovaa dokumenttisarjaa. En varmaan nuku ensi yönä.
Ja tottakai etsin myös lisätietoa ja luin juttuja siitä. Myös niistä asioista, mitkä kosketti omaakin perhettä.
Minua ahdistaa se, että ihmisiä katosi ettei kukaan edes jäänyt ilmoittamaan kadonneeksi tai kaipaamaan, nämä ihmiset tavallan katosivat maailmasta kenenkään tietämättä. Mitään mahdollisuuksia tunnistamiseen kun ei ollut.
Indonesiassa ihmisten kohtalo oli aika karu, eikä sitä oikeastaan edes ajatella. Surullista jotenkin. Täällä länsimaissa taas jokaista kadonnutta jäi joku kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Satumaisen sumuinen sää ulkona. Tulee mieleen monet ranskalaiset kirjan kannet, niissä on usein sumuinen ilta ja vanha katulamppu palaa. Juuri sellainen ihana kirjan kansi -ilma.
Eikös Englannin sumu ole yleensä, en ole kuullutkaan Ranskan sumusta.
En ole tosielämässä nähnyt Britanniassa, ainakaan Lontoossa olevan niin usein sumuisaa. Jossain Dickensin kirjassa, missä liikutaan soisilla nummilla, niin ehkä siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miten nuo itsestäänselvyydet, että alan omat kuviot tulee tutuksi opiskelun ja työn myötä, liittyy tähän keskusteluun?
Itse en ainakaan yleensä keskustele mihinkään työhön tai siihen alaan liittyvästä työajan ulkopuolella. Enemmän kiinnostaa keskustella ihan omaan elämäänsä liittyvistä asioista tai vaikka harrastuksista.
Siten, että ymmärrät erilaisia toimintaperiaatteita ja osaat hahmottaa asioiden taustoja. Kykenet tekemään itsenäisiä päätelmiä, suhtaudut terveen kriittisesti asioihin. Opit sekä induktiivisen että deduktiivisen päättelyketjun. Sinua ei viedä kuin pässiä narussa.
Ja edelleen, miten kuo asiat liittyy tähän keskusteluun? Keskusteluun on otsikon mukaisesti idea kertoa omia kuulumisia, ei siihen tarvitse mitään sen kummempia ohjeita.
Käyn täällä kerran päivässä lukemassa ja kertomassa kuulumisia niin yleensä täällä on aina "matsi" menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miten nuo itsestäänselvyydet, että alan omat kuviot tulee tutuksi opiskelun ja työn myötä, liittyy tähän keskusteluun?
Itse en ainakaan yleensä keskustele mihinkään työhön tai siihen alaan liittyvästä työajan ulkopuolella. Enemmän kiinnostaa keskustella ihan omaan elämäänsä liittyvistä asioista tai vaikka harrastuksista.
Siten, että ymmärrät erilaisia toimintaperiaatteita ja osaat hahmottaa asioiden taustoja. Kykenet tekemään itsenäisiä päätelmiä, suhtaudut terveen kriittisesti asioihin. Opit sekä induktiivisen että deduktiivisen päättelyketjun. Sinua ei viedä kuin pässiä narussa.
Ja edelleen, miten kuo asiat liittyy tähän keskusteluun? Keskusteluun on otsikon mukaisesti idea kertoa omia kuulumisia, ei siihen tarvitse mitään sen kummempia ohjeita.
Siten, että käytiin yleistä keskustelua erilaisista ajattelutavoista ja koulutuksen merkityksestä ajattelun kehityksen kannalta. Todettiin mm. että kaikki on yksilöllistä. Koulutus tarjoaa välineitä, jos niitä haluaa käyttää. Ilmankin pärjää. Ei sen kummemmin.
Etelämpänä Euroopassa sumuinen selittynee sumulle otollisella ilmanalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, kun katsoin tsunamista kertovaa dokumenttisarjaa. En varmaan nuku ensi yönä.
Ja tottakai etsin myös lisätietoa ja luin juttuja siitä. Myös niistä asioista, mitkä kosketti omaakin perhettä.
Minua ahdistaa se, että ihmisiä katosi ettei kukaan edes jäänyt ilmoittamaan kadonneeksi tai kaipaamaan, nämä ihmiset tavallan katosivat maailmasta kenenkään tietämättä. Mitään mahdollisuuksia tunnistamiseen kun ei ollut.
Indonesiassa ihmisten kohtalo oli aika karu, eikä sitä oikeastaan edes ajatella. Surullista jotenkin. Täällä länsimaissa taas jokaista kadonnutta jäi joku kaipaamaan.
Minusta länsimaisten uutisointi ja se kaikki kehuminen lienee hienosti toimittiin on aika tekopyhää. Helppohan sitä on, kun on paremmat resurssit kuin paikallisilla ja kansainväliset työryhmät apuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, kun katsoin tsunamista kertovaa dokumenttisarjaa. En varmaan nuku ensi yönä.
Ja tottakai etsin myös lisätietoa ja luin juttuja siitä. Myös niistä asioista, mitkä kosketti omaakin perhettä.
Minua ahdistaa se, että ihmisiä katosi ettei kukaan edes jäänyt ilmoittamaan kadonneeksi tai kaipaamaan, nämä ihmiset tavallan katosivat maailmasta kenenkään tietämättä. Mitään mahdollisuuksia tunnistamiseen kun ei ollut.
Indonesiassa ihmisten kohtalo oli aika karu, eikä sitä oikeastaan edes ajatella. Surullista jotenkin. Täällä länsimaissa taas jokaista kadonnutta jäi joku kaipaamaan.
Sivusta tähän. Et voi kuitenkaan tietää kaivattiinko jokaista länsimaalaistakaan. Se, että on esim turistina tuolla ei tarkoita sitä, että omaisi kotimaassaan läheistä juurikaan. Toki paikallisten kärsimys varmasti suurempaa. En sitä niistä.
Siis kiistä. Korjauksena edelliseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, kun katsoin tsunamista kertovaa dokumenttisarjaa. En varmaan nuku ensi yönä.
Ja tottakai etsin myös lisätietoa ja luin juttuja siitä. Myös niistä asioista, mitkä kosketti omaakin perhettä.
Minua ahdistaa se, että ihmisiä katosi ettei kukaan edes jäänyt ilmoittamaan kadonneeksi tai kaipaamaan, nämä ihmiset tavallan katosivat maailmasta kenenkään tietämättä. Mitään mahdollisuuksia tunnistamiseen kun ei ollut.
Indonesiassa ihmisten kohtalo oli aika karu, eikä sitä oikeastaan edes ajatella. Surullista jotenkin. Täällä länsimaissa taas jokaista kadonnutta jäi joku kaipaamaan.
Sivusta tähän. Et voi kuitenkaan ti
Käsittääkseni länsimaalaisia turisteja ilmoitettiin yleisesti kadonneiksi. Esimerkiksi Thaimaassakin on vielä satoja tunnistamatta. Sitähän on vaikeaa sanoa keitä nämä ovat, teoriassa siellä voisi toki olla joku turistikin, jota ei vaan kukaan kaipaa, joten ei ole mitään tunnistetietoja mihin verrata.
Tosin epäillään olevan siirtolaisia, ei niin laillisesti maassa olleita
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä haluat keskustella jostain tietystä asiasta, mistä muut eivät ole halunneet keskustella. Sitten alat valittaa tästä. Ihan kuin keskustelun pitäisi kulkea sinun ehdoillasi.
Et kohdista viestiä kenellekään. Täällä useat valitti, että ketju muuttui hetkessä huonoon suuntaan. He kertoivat, että olisivat halunneet jatkaa asiapitoista keskustelua eri aiheista.
Ulkomuodosta sitä ei näe mutta ahmin koko ajan.
Ei ole oikeastaan kirjoitettavaa. Mitään ei ole tapahtunut ja jos on niin vaan jotain huonoa. Olen ollut vihainen läheiseni kohtelusta töissä. Elämä tuntuu epäreilulta monin tavoin ja en tarkoita itseäni vaan yleisesti. Viime päivinä raivoni on laantunut. Melko harvoin tunnen sellaista tuossa määrin. Nyt taas tuntuu kuin voimani olisivat vähentyneet puoleen. Ei oikein innosta mikään nyt. Päivät menevät samalla kaavalla ulkoiluineen, mutta muuten tuntuu kuin pää on jossain muualla. Voisi sanoa, että olen jotenkin kyllästynyt juuri nyt monin tavoin elämääni. Se kai on oikea sana kuvaamaan fiilistä nyt.
Hyvät asiat eivät poista sitä tunnetta. Ja liikaa on tullut kaikkea kuormaa viime aikoina. Samalla, kun elämäni on melko hyvää niin jaksan kirjoittaa tänne tavanomaisesta arjestani. Nyt, kun fiilis on huonompi niin tuntuu merkityksettömältä kirjoittaa tänne esim kävelystäni tai jostain tekemisestä.
Toivottavasti sinä joka monta viestiä sitten kirjoitit työhakemuksistasi saat töitä! Varmaan turhauttavaa välillä kun tietää että olisi just sopiva hakemaansa työhön.
Hyvää yötä.
Menettääkö Suomi nyt Usan jäänmurtajatilauksen?
Juuri näin. Ja se omaan henkilökohtaiseen elämään tavalla tai toisella kuuluva asia voi olla ihan mikä vaan, mitä sillä hetkellä tai viime aikoina on miettinyt tai esimerkiksi mediasta seurannut.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/