Kertokaa millaista on olla psykiatrisessa osastohoidossa 🙂

Vierailija kirjoitti: Mitä järkeä tuossa ihmisten säilytyksessä on? Odotetaanko vain että oireet helpottaa?

Lääkkeiden vaste ottaa aikansa. Psykoosi ei hellitä välttämättä ihan hetkessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista sairaalassa nyt on. Päivän kohokohdat on ruokailut ja lääkkeenjako. Loppuaika vaan odotellaan. Pakkohoidossa on täysin alisteisessa asemassa. Ei ole mitään tietoa milloin saat seuraavan kerran raitista ilmaa. Hoitajia vituttaa olla tekemisissä potilaiden kanssa ja potilaita vältellään kaikin keinoin. 

 

 

Se on pelkkää säilömistä. Potilaat keskenään tukee toisiaan, näin karkeasti ilmaisten.

Vähättelyä ja ivaamista hoitohenkilökunnan puolelta, sekä osaamattomuutta paikataan ylimielisyydellä.

Sitä vaan "paranee" kun sieltä haluaa omaan kotiinsa, koska se oma kotikin on parempi kuin paikka missä ihmisoikeuksiasi poljetaan päivittäin. 😥

 

Juuri näin

Olin Psykaitrian sairaalassa, mutta vain 3 päivää tarkkailussa ja sain terveen persoonan paperit, trauma minulla tosin oli.  Potilaat oli siellä aikalailla omissa maailmoissaan ja heidän kanssa oli vaikea jutella. Siitä oli helppo päätellä, että minut kotiutetaan nopeasti ja silmät avautuivat myös sille, että Psykiatrisessa sairaalassa voi olla potilaana ihmisiä joista et ulkoisesti ikinä uskoisi, he olivat kuten kuka tahansa normi tallaaja. Mielentila oli heillä sellainen, että he eivät olleet yhteydessä tähän realitettiin missä me muut eletään. Kohtelu oli silloin hyvää ja ainakin itse sain ihan vapaasti mennä ja tulla sairaalasta. Tarkistettiin vain, että onko mitään tavaroita jota sairaalaan ei saa tuoda mukana. Henkilökunta oli ystävällistä ja päivässä sai aivan ihanaa ruokaa 5 kertaa. Palvelu oli parempaa kuin hotellissa. Perheen äitinä se oli luksusta, mutta ei siellä tietenkään tervettä ihmistä aleta pitämään jonkun kriisin takia. Toki olin itsekin kiltti ja ystävällinen henkilökunnalle, että en tiedä vaikuttiko se kohteluun. Olin ystävällinen sain ystävällisyyttä takaisin. Mihinkään ei pakotettu, enemmänkin henkilökunta yritti pitää rutiineista kiinni että on jokin vuorokausirymi mikä oli tosi hyvä juttu.Terveempikin ihminen voisi helposti laitostua niissä oloissa, koska joku toinen pitää huolen rutineeista ja ruokaa saa, ei tarvi kuin vaan lukea kirjoja ja olla. Jos ei ole vaarallinen niin saa myös mennä ja tulla. Jos narisitina toivot, että uhrisi kärsii ja joutuu kuin vankilaan mielisairaalassa niin ei joudu vaan saa täysylläpidon.

Sellaista että toivoo ettei koskaan joudu takaisin 

Jotkut lähtevät maanpakoon injektioita. Miettikää että poliisi jahtaa teitä aina piikille.

Vierailija kirjoitti: Onko totta että osastolle tulevilta potilailta tarkastetaan ruumiinaukot?

Ilman muuta tarkastetaan oikein syvältä ettei peräsuoleen ole piilotettuna kännykkää, huumeita, teräasetta tai muuta vastaavaa. 

lisää 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti kenellekään ei ole aikaa asiakkaille, kun kaikki "laadukas kirjaaminen" vie niin pirun paljon aikaa. Ja lähinnä hoito perustuu lääkitykseen ja rutiineihin: tiettyy aikaan otetaan lääkkeet, syödään ja nukutaan. Mutta itse asiassa tämä onkin se kuntoutuksen perusta, tästä lähdetään. Tämä on se yksi tärkeimmistä asioista. 

Ei se nyt mitään haittaakaan olis että työntekijöille jäis aikaa keskustella ihmisten kanssa , päin vastoin. Monet asuvat yksin ja on saattanut olotila pahentua kun ei ole ollut sosiaalista kontaktia. Kuitenkin siihen mielenterveyteen vaikuttaa suurimmassa määrin miten ihmisiä kohdellaan ja kohdataan 

Se on vähän eri asia keskustella jonkun psyykkisesti sairaan kanssa, ei voi ihan mitä vaan sanoa ja täytyy tuntea toinen ihminen tai ainakin hänen sairaushi

Silti voisi sen verran jutella, että olisi jotenkin kartalla asioistaan.

Viime reissulla sain sen pakollisen piikin, mutta en huolinut muuta mömmöjä.

Kyseessä oli akuuttiosasto. Mulla oli vähän niinkuin yksiö omalla WC:llä, kun sain jäädä eristysselliin. Johtui varmaan täydestä tilanteesta. Jossain kohtaa sain siirron, kun tilalle tuli muuta tarvetta.

Sitähän se oli. Hoitajat istui omassa kopissaan. Itse enimmäkseen tupakkakopissa. Ankeita paikkoja, joissa aika pysähtyy.

Tupakkakopissa on aina se viihdettävin seura. Olihan se välillä aika hulvatonta. Ruoka oli hyvää ja vähän väliä sitä oli tarjolla.

Surullista oli nähdä noita täyteenlääkittyjä tulokkaita, jotka ei ymmärrä maasta eikä kuusta. Haahulivat ympäriinsä tietämättä suurinpiirtein missä ovat ja miten hommat toimii. Moni kyseli multa kaikkea, neuvoin mitä osasin ja ohjasin koputtelemaan kopin ovelle.

Joku ohjaus hoitajilta olisi kumminkin paikallaan ja moni perusasia tuolla on hoitajista kiinni. Vähän voisivat päivystää, että kaikki on ok.

Kyse ei siis monesti ollut mistään isosta, mutta oveeenkoputus kynnys tuntui olevan suuri.

Ei riitä ne lääkkeet ja häkkiinsulkeminen. Niinkuin tekee huoltakin pitäisi pitää.

Onko ne hoitajat yleensä miehiä vai naisia?

up

Vierailija kirjoitti: Onko ne hoitajat yleensä miehiä vai naisia?

Naisia.

Kertokaa lisää 🙂

Olen ollut useasti ns suljetulla. Ei siellä ole mitään tekemistä paitsi telkkari. Päivä alkaa yleensä joskus 7-7:30 kun herätellään aamulääkkeille. Sitten vain odotellaan ruokailuja 2-3h kerrallaan. Hoitajat on aina kansliassa tai vastaavassa eivätkä mielellään ole tekemisissä potilaiden kanssa. Muut potilaat on yleensä melkein normaaleja ja sitten seassa on aina 1-3 menetettyä tapausta jotka on ihan sekasin. Päivä päättyy iltalääkkeisiin. Oikeasti käteen jää vain tylsyys.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut useasti ns suljetulla. Ei siellä ole mitään tekemistä paitsi telkkari. Päivä alkaa yleensä joskus 7-7:30 kun herätellään aamulääkkeille. Sitten vain odotellaan ruokailuja 2-3h kerrallaan. Hoitajat on aina kansliassa tai vastaavassa eivätkä mielellään ole tekemisissä potilaiden kanssa. Muut potilaat on yleensä melkein normaaleja ja sitten seassa on aina 1-3 menetettyä tapausta jotka on ihan sekasin. Päivä päättyy iltalääkkeisiin. Oikeasti käteen jää vain tylsyys.

Mitä hoitajat tekee siellä ellet hoida potilaita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut useasti ns suljetulla. Ei siellä ole mitään tekemistä paitsi telkkari. Päivä alkaa yleensä joskus 7-7:30 kun herätellään aamulääkkeille. Sitten vain odotellaan ruokailuja 2-3h kerrallaan. Hoitajat on aina kansliassa tai vastaavassa eivätkä mielellään ole tekemisissä potilaiden kanssa. Muut potilaat on yleensä melkein normaaleja ja sitten seassa on aina 1-3 menetettyä tapausta jotka on ihan sekasin. Päivä päättyy iltalääkkeisiin. Oikeasti käteen jää vain tylsyys.

 

Mitä hoitajat tekee siellä ellet hoida potilaita?

Ne on tietokoneella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut useasti ns suljetulla. Ei siellä ole mitään tekemistä paitsi telkkari. Päivä alkaa yleensä joskus 7-7:30 kun herätellään aamulääkkeille. Sitten vain odotellaan ruokailuja 2-3h kerrallaan. Hoitajat on aina kansliassa tai vastaavassa eivätkä mielellään ole tekemisissä potilaiden kanssa. Muut potilaat on yleensä melkein normaaleja ja sitten seassa on aina 1-3 menetettyä tapausta jotka on ihan sekasin. Päivä päättyy iltalääkkeisiin. Oikeasti käteen jää vain tylsyys.

 

Mitä hoitajat tekee siellä ellet hoida potilaita?

 

Ne on tietokoneella

Pelaa pasianssia vai?

Up!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Onko ne hoitajat yleensä miehiä vai naisia?

Naisia.

Empaattisimmat ja fiksuimmat minua kohtaan miehiä. Olen itse nainen. Naiset kyyliä.