Lue keskustelun säännöt.
Motivointia painon pudotukseen
09.09.2025 |
Jokin aika sitten, kun olin laihtunut parikymmentä kiloa, raahasin kerran kaupasta painavia ostoksia. Niin painavia, että halusin katsoa vaa'an avulla, paljonko ne todella painoivat. No, sattumoisin täsmälleen saman verran, kun olin pudottanut omaa elopainoani. Ja ajattelin, että herranen aika, kun olen joskus raahannut tuollaista painoa mukanani kaiken aikaa, huh huh.
No tiedän, ettei se ihan vastaava kokemus ole, koska se elopaino kertyy jokseenkin tasaisesti koko kehoon eikä vain käsiin, ja se kertyy hitaasti, niin ettei huomaakaan. Silti. Kyllä on askel nyt paljon keveämpi. Jos ei tämä motivoi, niin mikä sitten.
Niin muuten, jos joku nyt muistaa, niin olen se, joka palasi 4 vuoden ja n. 28 kilon jälkeen kommentoimaan laihtumistaan. Olisin lisännyt tämän sinne kommenttina, mutta koko keskustelu oli jostain syystä poistettu?! Mitä ihmettä on tapahtunut. Jos joku tietää, niin ihan lyhyt yhteenveto olisi kiva. Itse arvelen, että (palstalle tyypilliseen tapaan) joku palstan vakioankeuttaja oli keksinyt tuostakin positiiviseksi ja inspiroivaksi aiotusta jutustani jotain niin rumaa sanottavaa (mitä?), että ylläpidon tyly käsi päätti poistaa koko ketjun. En postaukseni jälkeen ehtinyt käydä katsomassa, joten en tiedä, mitä tapahtui ja olisi ihan kiinnostavaa tietää.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Täällä poistatetaan varmaan puolet ketjuista.
Niin, näyttää olevan aika raskas se delete-sormi ylläpidossa. Toisaalta täällä on myös niin ankeaa porukkaa, että sen tavallaan ymmärtää, mutta on se silti hölmöä, että muutama myrkynkylväjä saa kokonaiset ketjut poistumaan. Ihan kuin se olisi tarkoituskin. Onkohan heillä joku kilpailu keskenään, että kuka saa eniten ketjuja hävitettyä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on tämän palstan kirous. Yksikin matalamielinen tai rivo tyyppi voi hetkessä mitätöidä sata asiallista kommenttia, jotka häviävät hetkessä bittiavaruuteen. Olen useinkin ollut kirjoittamassa huolella harkittua vastausta johonkin kommenttiin, huomatakseni, että koko ketju on haihtunut olemattomiin sen minuutin tai parin aikana, jonka kirjoittamiseen käytin.
Tuollainen painojen raahaaminen voi olla kyllä hyväkin motivointikeino. Jossain taannoisessa tositv-ohjelmassa laihduttajat pantiin suorittamaan tehtäviä samalla, kun kantoivat painavia selkäreppuja, muistaakseni niihin oli lastattu heidän siihen mennessä pudottamansa määrä painolastia. Onhan se aika konkreettinen tapa tuntea kehossaan, miksi niistä kiloista on hyvä päästä eroon.
Hyvä motivointikeino laihdutukseen on tehdä tavoitteesta julkinen eli kertoa siitä vaikka muutamalle tutulle tai työkaveri. Lisää kummasti näyttämisenhalua.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä motivointikeino laihdutukseen on tehdä tavoitteesta julkinen eli kertoa siitä vaikka muutamalle tutulle tai työkaveri. Lisää kummasti näyttämisenhalua.
Taitaa olla luonnekysymys. Joku voi olla noin kilpailuhenkinen ja näyttämisen haluinen. Mutta moniin (ehkä useimpiin?) ei tehoa mikään ulkoinen keino, vaan sen pitää tulla syvältä omasta sisimmästä, jonkin oivalluksen tai tiedostamisen kautta. Siis vaikka henkilö hyvin tietää olevansa ylipainoinen (sitä ei todellakaan tarvitse kenenkään muun hänelle kertoa!) niin jollain tasolla tämä tieto ei mene syvälle ytimiin niin, että aiheuttaisi toimenpiteitä. Sen ikään kuin sulkee mielestään ja keskittyy muihin asioihin, lykkää ja painaa taka-alalle. Tarvitaan jonkinlainen syvälle menevä havahtuminen siihen, että JUURI NYT on oikea aika tehdä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta muuten, näinhän minullakin on tänä vuonna käynyt. Lähti painoa 10 kg ja kyllä ne kahden viikon ruokatarvikkeet painaa helposti 10 kg koska syön lähinnä kasviksia. Kiva motivointi-idea, kiitos ap. Askel tuntuukin kyllä kevyemmältä.
Mulla auttoi se O:lla alkava tunnettu lääke. On helppo laihtua, kun ei juuri koskaan ole nälkä. Sain reseptin, kun 2-tyypin diabetes alkoi tulla kuvioihin. Ei varmaan tämäkään sovi kaikille, ja on kallistakin, mutta mun tapauksessa sain vuoden reseptin ja sille osittaisen kela-korvauksen, ja niinpä vain kävi, että diabetes häipyi samalla kuin kilotkin. Kiitos yhteiskunnalle panostuksesta, maksan takaisin pysymällä pitempään ja terveempänä työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveys on aika hyvä motivaattori. Asiaa hankaloittaa se, että ylipainon tuomat vaivat eivät tule yhdessä yössä, niihin ehtii tottua. Mutta kun eräänä päivänä lääkäri toteaa, että nyt pitää aloittaa se-ja-se lääkitys, tai ei hyvä hauku, niin siinä on jo herätyksen paikka. Kun ei ole ikänään tottunut lääkkeitä syömään, ja nyt pitäisi aloittaa pilleristin ura, niin paneehan se jo miettimään.
Juuri tällaisia motivaatiojuttuja aina välillä kaipaisin, niitä olisi kiva lukea lisää. Lähettäkää kaikin mokomin vinkkinne tänne, jos teillä on jotain kokemuksia painon kanssa kamppailusta. Koska eihän ne samat vinkin tepsi kaikille, mutta aina muutama voi olla omalla kohdalla just hyvä. Niin ja olisi tosiaan hauska tietää, miten sille edelliselle ketjulle kävi, eli mitä niin negatiivista siitä saattoi keksiä, että koko keskustelu piti hävittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tällaisia motivaatiojuttuja aina välillä kaipaisin, niitä olisi kiva lukea lisää. Lähettäkää kaikin mokomin vinkkinne tänne, jos teillä on jotain kokemuksia painon kanssa kamppailusta. Koska eihän ne samat vinkin tepsi kaikille, mutta aina muutama voi olla omalla kohdalla just hyvä. Niin ja olisi tosiaan hauska tietää, miten sille edelliselle ketjulle kävi, eli mitä niin negatiivista siitä saattoi keksiä, että koko keskustelu piti hävittää?
Ei kai välttämättä mitään? Joku on vaan purkanut pahaa oloaan liian aggressiivisella tavalla? Ei ehkä edes liity mitenkään olennaisesti siihen ketjuun...?
Tämä on kai aika vanha, tylsä ja itsestään selvä vinkki, mutta onhan se mukavaa kun saa vetää jonkin entisen lempivaatteensa päälle, ja se mahtuu, tuntuu ja näyttää hyvältä!
Täällä poistatetaan varmaan puolet ketjuista.