Millainen ihminen elää mielestäsi ankeaa elämää?

Eipä ne muitten elämät minulle kuulu, joten ei sillä ole mitään väliä mikä mun mielestä on ankeaa (monikin asia).

Vierailija kirjoitti:

Mulle ankeeta olisi koko oman elämän ulkoistaminen. Woltataan ruoat sen sijaan, että tilattaisiin ruoka-ainekset kotiin, saatika käytäisiin itse kaupassa, saatika kasvatettaisiin itse omat sapuskansa. Auton renkaita ei vaihdeta itse ja siivooja käy vähintään kerran viikossa. Lapsille on hoitaja ja heidän synttärinsä vietetään leos leikkimaassa tai vastaavassa, ettei nyt vahingossakaan tarvitse itse laittaa tikkua ristiin. 

Ymmärrän hyvin, että joskus elämäntilanne vaatii enemmän ulkopuolista apua, itsekin tilailen toisinaan ruokarobotin kotiovelle. Toisinaan vaan tuntuu, että muut ihannoivat sitä, ettei tarvitse mitään tehdä, kun taas minusta se tuntuu hirveän ankealta ajatukselta.

Minulle tuo olisi unelma. Lapset kyllä hoitaisin pääosin itse, jos niitä olisi. Mulla on todennäköisesti diagnosoimaton adhd ja en saa minkäänlaista mielihyvää tai dopamiinia esim kotitöistä tai ruuanlaitosta. Koen nuo asiat niin epä motivoivina ja tylsinä, että palkkaisin heti siivoojan jos olisi isommat tulot. Ja wolttaisin useimpina päivinä, niin ei tarvitsisi pakottaa itseään hampaat irvessä tekemään ruokaa. Plus kuka nykyään vaihtaa renkaat ite? Eihän se montaa kymppiä maksa.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ihmisen jolla rahaa ja kaikki viimesen päälle. Silti valittaa joka asiasta. Jos ei muusta niin säästä. Vaikuttaa että kun saa kaiken niin elämä on tylsää eikä ole mitä tavoitella enään.

Just sellaisten suusta on tullut se "raha ei tuo onnea." Eihän se tuo, jos siihen ei osaa suhtautua oikein. Vaikka rahalla ei saakaan esim. menetettyä terveyttä takaisin, niin sen puuttuessa joutuu luopumaan tärkeistä asioista. Sitten pitää valita, ostaako ruoat ja jättää lääkkeet ostamatta, vai hakisko lääkkeet ja jättäisi ruoat ostamatta, vai mitä pirua tässä oikein tekisi? Yksikään rahan puuttumisen takia pahoissa ongelmissa oleva ja sitä kärsivä ei lähde allakirjoittamaan väitettä, jonka mukaan raha ei tuo onnea. Kyllä se tuo ja toisi, jos sillä pääsisi niistä elämää vaikeuttavista ongelmista lopullisesti eroon. Eihän se semmoiselle onnea tuo, jolla on jo miljoonia, mutta kun ne ei riitä, koska on lukenut miehestä, joka on ostanut veneen ja Bugatin, joihin nää mun miljoonat ei riitä ja siksi pitäisi saada lisää. Ja turha puhua mitään että raha ei tuo onnea, jos ei rikas ole halukas vaihtamaan osia rutiköyhän kanssa, jolla ei ole yhtään mitään. "Raha ei tuo onnea" ja silti syntyy hirveä parku, kun joku kaikki rahansa menettää. 

Monen mielestä minä varmaan elän ankeaa elämää: asun autottomana ja rahattomana maalla aika askeettisissa oloissa, en käy ikinä muualla kuin ruokakaupassa, en shoppaile, ystäviä ei ole. 

Tämä on siis se, miten elämäni ulkopuolisille näyttäytyy. Itse en pidä sitä ankeana, koska rahattomuutta lukuunottamatta olen itse valinnut elää näin.

Minusta ankeaa elämää on sellainen, jota henkilö on syystä tai toisesta pakotettu elämään, vaikka oikeasti haluaisi muuta. Ja sellainen, jonka valinnat on tehty muiden mieliksi ja siksi, kun "kaikki" muutkin elävät näin. 

Vierailija kirjoitti:

Alkoholin käyttäjä. 

Varsinkin siinä kohtaa, kun siitä alkoholin käytöstä on muodostunut ongelma jo kauan sitten. 

Sellainen, jonka elämä pyörii vain rahan ympärillä.

Kerrostalossa tai rivarissa asuva.

Tämä tulee ekana mieleen kun mielestäni oma talo kuitenkin laaadukkaan elämän perusasia. Taloyhtiöt vähän kuin kanat kopissa jossain tehotuotantolaitoksessa.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa tai rivarissa asuva.

Tämä tulee ekana mieleen kun mielestäni oma talo kuitenkin laaadukkaan elämän perusasia. Taloyhtiöt vähän kuin kanat kopissa jossain tehotuotantolaitoksessa.

Minusta sellaiset ihmiset, jotka pitävät omia valintojaan parempina ja haukkuvat muita /painavat alaspäin elävät ankeaa elämää. Ainoa ilo elämässä on vahingonilo, mutta seurana jatkuva vertailu ja kateus (jos - kun -  jollakin on herra paratkoon isompi/kauniimpi/parempi talo). Ankeuden huippu. 

Luulin eläväni ja elinkin ankeaa elämää köyhänä yksin yksiössä mutta ei siihen vaadittu kuin se että oikea mies käveli vastaan ja rakastuin ja nyt mun elämä ei ole lainkaan ankeaa.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa tai rivarissa asuva.

Tämä tulee ekana mieleen kun mielestäni oma talo kuitenkin laaadukkaan elämän perusasia. Taloyhtiöt vähän kuin kanat kopissa jossain tehotuotantolaitoksessa.

Mulla on rivari ja iso talviasuttava hirsimökki. Mikään ei olisi kauheampaa, kuin vaikkapa kasarilla tai ysärillä rakennettu tiiliomakotitalo! Kuolisin masennukseen heti! Ruma ruma ruma!

Ankea elämä on herätä töihin, mennä kotiin nukkumaan ja taas herätä töihin.  Vapaa- ajat alkoholisoitumista ja loput ajasta pään selvittämistä nukkumalla. Ei harrastuksia, ei luonnossa käymistä jne

Tietysti sellainen, joka ei elä tismalleen kuten minä. 

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä sellainen ihminen jolla ei ole mitään kiinnostuksen kohdetta joka täyttää elämästä ison osan ja joka tuo mielekästä sisältöä päiviin. Jollain se voi olla vaikka juokseminen, jollain toisella käsityöt ja kolmannella vaikka perhokalastus. 

Se on vasta super duper ankeaa on jos uhraa elämänsä jollekin joutavalle. Mutta toisaalta sopinee yksinkertaisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa tai rivarissa asuva.

Tämä tulee ekana mieleen kun mielestäni oma talo kuitenkin laaadukkaan elämän perusasia. Taloyhtiöt vähän kuin kanat kopissa jossain tehotuotantolaitoksessa.

Mulla on rivari ja iso talviasuttava hirsimökki. Mikään ei olisi kauheampaa, kuin vaikkapa kasarilla tai ysärillä rakennettu tiiliomakotitalo! Kuolisin masennukseen heti! Ruma ruma ruma!

Et siis viihdy kotonasi, jos täytyy olla mökki erikseen. Ajattele, omakotitalossa olisi kuin koko ajan mökillä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa tai rivarissa asuva.

Tämä tulee ekana mieleen kun mielestäni oma talo kuitenkin laaadukkaan elämän perusasia. Taloyhtiöt vähän kuin kanat kopissa jossain tehotuotantolaitoksessa.

Minusta sellaiset ihmiset, jotka pitävät omia valintojaan parempina ja haukkuvat muita /painavat alaspäin elävät ankeaa elämää. Ainoa ilo elämässä on vahingonilo, mutta seurana jatkuva vertailu ja kateus (jos - kun -  jollakin on herra paratkoon isompi/kauniimpi/parempi talo). Ankeuden huippu. 

Lahdessa sellaisia oli helvetisti, kun siellä aikoinaan asuin. Aina, jos minulla oli jokin edes vähän sinnepäin hyvin, niin sillä olin heti astunut jonkun varpaille. Voi anteeksi, kun yritän tässä hullujen seassa elää omaa elämää ja tehdä asiat niin kuin itse parhaaksi näen enkä niin kuin joku muu sanoo. Suurin pelko niillä oli, että jos rupean pärjäämään paremmin. Siksi piti kaikkeen puuttua ja joka homma pyrkiä jotenkin torpedoimaan ja pilaamaan. Siellä sitä torpedomiestä riitti. Kuka mistäkin päin Suomea oli sinne Lahteen tullut. Euroopan omistajia.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka käyttää aikansa stalkkaamalla instassa vuosia ja laittamalla vuosien takaisiin kuviin kommentteja, kuinka yksikään mies ei panisi samanlaisia tyttöjä kuin kuvissa oleva.

Ainoa jota tällainen tyyppi nolaa on itsensä.

sehän se nyt onkin elämän kohokohta jos joku mies panee?

Vierailija kirjoitti:

Pikkulapsiarki täyteen rakennetulla okt-alueella. Nalkuttava/mitäänsanomattomannäköinen akka. Kulahtanut/kaljuuntuva äijä. Ärsyttävät lapset.

Tämä pätee aika suureen osaan av-mammoja.

Minä. Kroonisesti sairas ja sairauden vuoksi rahatilanne, työtilanne ja sosiaalinen elämä varsin onnetonta.

Vierailija kirjoitti:

Mun työkaveri jakaa täysin mitäänsanomattoman elämänsä arkea jatkuvalla syötöllä Facebookiin. Mitään ei tapahdu, missään ei käydä, mitään ei tehdä ja silti riittää mukakiinnostavia postauksia yli äyräiden

Mikä hänessä menee sinulla noin ihon alle? Jos hän ei osuisi sinua heikkoon kohtaan, niin et reagoisi noin vahvasti. Oletko jostakin asiasta alitajuisesti kateellinen??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Justiinsa juu. Ihminen on yleinen vitsi niiden parissa jotka hänen somekavereitaan ovat. Mikä sinua vaivaa että otit kommenttini kovastikin henkilökohtaisesti ja alat pätemään omiasi täysin tuntemattomasta?

 

Miten henkilökohtaisesti? Nauratti vain se paatos jolla inhosit sitä että jollain on sen verran iloa elämässään että haluaa sitä jakaa muillekin. Kuvailusi perusteella se ihminen kuulosti ihan mukavalta, ja sinä taas ikävältä. 

En itse ole missään somessa jos WhatsAppia ei lasketa mukaan. 

 

 

Paatos? Miksi keksit koko ajan tälle kyseiselle henkilölle sisältöä jota hänellä ei ole ja mollaat minua? Tähän ketjuun oli tarkoitus kerätä ankean elämän tunnusmerkkejä ja elämättömän elämän jakaminen somessa on

Hmm.

Sinä työkaveriasi mollaava somen stalkkaaja voitat ketjussa palkinnon ankeimmasta elämästä.

Minusta ankeaan elämään liittyy se, että ei selvästikään itse elä toivomaansa elämää ja on tyytymätön ja katkera ja kateellinen muille, jotka näyttävät olevan tyytyväisiä omaan elämäänsä.