Mitä olette hankkineet lapsenne ensimmäiseen kotiin hänen

Terassille 6 hengen terassipöytä ja tuolit.

Grillikota.

Taisin jotain siivousvälineitä hankkia. Opiskelija-asunto, niin oli kalustettu. 

Aika paljon olen auttanut lapsia. Esikoiselle maksoin vaikka mitä. Helpoin oli, kun hän itse kävi ostamassa ja sitten korvasin hänelle, kun halusin auttaa. Osti muistaakseni 1200 eurolla astioita, verhoja, mattoja, keittiön pienkoneita, lakanoita.. Sitten annoin rahaa tv:n ostoon. Annoin kotoa myös sohvan.

Nuoremmat lapset muuttivat opiskelemaan soluasuntoon, joten heille olen hankkinut vähemmän. Kaikkea kuitenkin mitä ovat tarvinneet. 

Annoimme 4900e verottomana käteen ja kehoituksen ostaa mitä tarttee. Ja jos jää rahaa yli, saa käyttää ekan opiskelijavuoden menoihin (= risteilyt, fuksiviikot, laskettelureissu jne.)

ostin omaan kämppään uutta ja lykkäsin lapselle lähtiessä vanhat romut mukaan, pääsin näppärästi eroon.

Jokaiselle olen antanut kaiken kodissa tarvittavan perustarpeiston. Siis astiat, keittiövehkeet, sängyt jne.. Ja maksanut takuuvuokran.

Suvun matkasauvan annoin matkoille turvaksi.

Tässä juuri kuopuksen muutto meneillään ja "kaikki" on hälle hankittu, niin esikoisellekin muutama vuosi sitten, kun muutti opiskelujen alettua toisaalle.

Käytiin ruokakaupassa yhdessä, sain mukaan paljon, esim. liinavaatteita, kaikki omat tavarani tietty, sohvan, siivoustarvikkeet hommattiin, iskä puolestaan sai ostaa pesukoneen, asunto oli vaarilta vuokrattu

Vierailija kirjoitti:

Käytiin ruokakaupassa yhdessä, sain mukaan paljon, esim. liinavaatteita, kaikki omat tavarani tietty, sohvan, siivoustarvikkeet hommattiin, iskä puolestaan sai ostaa pesukoneen, asunto oli vaarilta vuokrattu

Ja ikeassakin taidettiin käydä kun minulle astiatkin hommattiin, tosin sain niitä myös sukulaisilta

Miksi ihmiset alapeukuttaa sitä, jos jotkut antaa paljon rahaa/tavaraa nuorelle? Kai omia lapsiaan saa auttaa? Vai pitäiskö ne rahat hillota johonkin sijoitusrahastoon tai ostaa kenties uusi polkupyörä?

Ei hankittu mitään. Kotoa löytyi kaikki mitä tarvitsi.

Kotoa lähti lapsen mukaan piano, työpöytä ja tuoli ja yksi valaisin. Uuteen kotiin hankittiin kirjahylly, sänky, pari valaisinta ja neljän hengen ruokailuryhmä. Sitten tietenkin astioita ja ruuanlaittovälineitä ja siivousvälineitä. Lisäksi pesutorni.

Monet tuntuivat tuosta pesutornista närkästyvän, mutta se on edelleen käytössä nyt seitsemän vuoden ja kahden muuton jälkeen. Ostettiin sen kokoinen, että sillä pärjää pitkään ja nyt sillä pestään vauvapyykkejä.

Pari kaljasalkkua

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset alapeukuttaa sitä, jos jotkut antaa paljon rahaa/tavaraa nuorelle? Kai omia lapsiaan saa auttaa? Vai pitäiskö ne rahat hillota johonkin sijoitusrahastoon tai ostaa kenties uusi polkupyörä?

Koska palstalla on "äitejä" jotka ensinnäkin potkaisevat lapsensa ulos ovesta heti 18v päivänä ja toiseksi heitä joiden periaate ja mantra on "kärsi kärsi kirkkaamman kruunun saat" ts lasta ei auteta eikä tueta, pitää "kärsiä" ja olla vain se ylähuuli näkkärin päällä ja elää hyvin askeettisesti ja vaikka tyhjässä asunnossa (mieluiten mahd monen muun kanssa, koska yksin asuva on lellikermaperä) kunnes saa itse hankittua huonekalut ja tarpeistot vuosien kuluessa.

Noista aineksista on täällä useimmat mammat veistetty.

T. 20v palstakokemuksen havaintoja (ja itse toiminut/toimin aivan päinvastoin)

Ostin sohvan ja ruokapöydän tuoleineen. 

Jos varaa on, niin ostaa huonekalut, keittiö tarvikkeet, siivousvälineet. Tilaa vaikka ikeasta suoraan kotiin kaiken mitä tarvitsee.

Antakaa niiden lastenne olla RAUHASSA.  Tekee pahaa lukea tuollaisia aloituksia.

Kaiken siitä asunnosta alkaen. Mukavampi opiskella, kun ei ole huolta vuokranmaksusta ja tietää, että koti on pysyvä. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi. Miksi odottaa kuolemaansa asti, että antaa lapselle varallisuutta, sen voi tehdä jo lapsen ollessa 19v.