Vanha luokkatoverini ei ilmeisesti halua olla vieläkään tekemisissä kanssani, koska riitelimme 6. luokalla
Yritin tavoittaa vanhaa luokkatoveriani pariin otteeseen luokkakokousasioissa, ja ihmettelin, kun hän ei vastaa. Toiselta luokkatoveriltamme (ala-asteelta!) sitten kuulin, että liittyy riitelyymme ala-asteen viimeisillä luokilla. Olin ihan puulla päähän lyöty, ja hädin tuskin muistan mitään riitelyä, tai no, muistan kyllä, että meidän oli erityisen hankalaa tulla juttuun juuri tämän henkilön kanssa ja välimme olivat ajoittain aika tulistuneet, mutta hyvänen aika sentään, olimmehan lapsia! En todellakaan olisi ajatellut, että joku olisi näin pitkävihainen. Ja kyse ei siis ole mistään kiusaamisesta kuitenkaan, sillä olimme kuitenkin samassa kaveriporukassa ja hyvinkin tasaväkisiä sanaharkoissamme. Taitaa jäädä luokkakokous järjestämättä tai sitten täytyy järjestää se ilman tätä valitettavan hyvämuistista luokkatoveria. Höh.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat tuollaisia. Tsemppiä
Puhuttiinko aloituksessa tytöistä/naisista?
Miksi pitäisi olla? Itse en ole tekemisissä yhdenkään opiskelukaverin kanssa. En peruskouilun, en lukion, en AMK:n.
Ei kai kerran samaan luokkaan joutuminen tarkoita elinkautista, se tuomio päättyy viimeistään ysiluokan lopussa.
Mulkkujen kanssa ei ole pakko elää. Itse jos koen vääryyttä joltakin taholta, lyön suhteet poikki välittömästi alustavasti n. 70 vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla? Itse en ole tekemisissä yhdenkään opiskelukaverin kanssa. En peruskouilun, en lukion, en AMK:n.
Ei suinkaan ole mikään pakko olla yhteyksissä vanhoihin luokkatovereihinsa, jos ei halua, mutta minua ihmetyttää syy olla ollenkaan vastaamatta juuri minulle, kun kuitenkin on tekemisissä ainakin joidenkin muiden kanssa vanhalta luokaltamme. Olisin itse oitis valmis hautaamaan sotakirveet ja pyytämään anteeksi omaa törttöilyäni, jos olen loukannut toista, mutta kun muistan, että nuo pienet sanaharkkamme olivat tosiaan varsin tasaväkisiä, ja siinä loukkasi kumpikin yhtä lailla toisen rajoja sanallisesti. Olen itse muistellut kyseistä aikaa joskus huvittuneena; hormonit hyrräsi ja vastakkainen sukupuoli kiinnosti vähän liiaksikin, ja saattoi tulla kaverin kanssa "riitaa" samasta ihastuksesta. Mutta kyllä mielelläni jo tapaisin vanhan kaverini, jonka kanssa on paljon hauskojakin yhteisiä muistoja kouluajoilta, ja vaihtaisin kuulumisia myöhemmistä elämän vaiheista. Ap
Mitä sitten? Maailmassa on miljardipäin ihmisiä, jos jostakin on jäänyt huonot muistot niin mitä niitä enää tapaamaan?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten? Maailmassa on miljardipäin ihmisiä, jos jostakin on jäänyt huonot muistot niin mitä niitä enää tapaamaan?
Kenties ihan vaikka korjatakseen ne huonot muistot, jos on myös hyviä yhteisiä hetkiä takana? Suurella todennäköisyydellä ihminen on melko erilainen jo aikuisiällä kuin lapsena ja asiat ovat vähemmän dramaattisia kuin teini-iän kynnyksellä.
Jätä luokkakokous järjestämättä ja soita henkilökohtaisesti kaikille ja jaarittele pari tuntia jokaisen kanssa. antaa niin paljon enemmän!