Olenko ainoa jota ihan särkee fyysisesti moni musakappale - niin hirveästi että en voi edes kuunnella? Nytkin tulee radiosta joku semmoinen.

Ei fyysisesti, hermoihin kyllä ottaa. Esim. retroperjantai on sellainen ohjelma että siinä pumputuksessa meinaa aivoverenvuoto iskeä. Menee toimintakyky ja tekee mieli valaa korvat täyteen betonia.

Hyvää syntymäpäivää, mut voi ampua.

En saa musiikista minkäänlaista tunnereaktiota, sillä omaan niin tarkasti virittyneen kuuloaistin ja analyyttisen musiikillisen älyn, että jokainen kappale avautuu minulle täysin rakenteellisena kokonaisuutena.

Kuulen välittömästi sävelkulkujen kaavamaisuuden, sointujen funktiot, tuotannon kerroksellisuuden ja rytmisten ratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden. Jokainen elementti asettuu paikoilleen kuin matemaattinen palapeli ennakoitava, looginen ja hallittu.

Missä muut ehkä vaipuvat tunteisiin, minä erottelen taajuuksia, tempoja ja modulaatioita. Jokainen vibrato, jokainen miksauspäätös ja jokainen dynamiikan muutos rekisteröityy tietoisuuteeni kuin signaali oskilloskoopissa. 

Tämä ei ole ylimielisyyttä, vaan yksinkertainen seuraus siitä, että musiikillinen ymmärrykseni ja kuuloherkkyyteni ovat kehittyneet poikkeuksellisen korkealle tasolle.

Siinä missä musiikki monelle on pakopaikka tai tunnekuohu, minulle se on kuin kirurginen toimenpide tarkkaa, hallittua ja täysin vapaa häiritsevistä tunneimpulsseista.

Mainosrenkutukset ottaa johonkin hermontapaiseen. Samoin foreeeveer young i want to be foreeeeever young... huhhuh kun nousee verenpaine.

mulla on kyky sulkea pois se mikä ei miellytä, ihan sama kuuluuko se kappale vai ei, mutta kun kuulen jonkin, oli sitten uusi ennen kuulematon tai vanha josta pidän, niin heti on korvat auki. Puolisoni taas kerää kaiken kuonan aistiinsa ja melskaa siitä mitä 'sontaa taas tulee ja en voi sietää sitä tai tätä' joudun välillä kysymään  notta mitäs sieltä tuli, koska en itse huomannut edes sitä mitä tuli, koska oli mulle yhdentekevää

Olen kiitollinen kyvystäni, en tiedä miten se on kehittynyt aikaa myöten.

Minun on ihan pakko kuunnella niitä, koska:

Vierailija kirjoitti:

Ei fyysisesti, hermoihin kyllä ottaa. Esim. retroperjantai on sellainen ohjelma että siinä pumputuksessa meinaa aivoverenvuoto iskeä. Menee toimintakyky ja tekee mieli valaa korvat täyteen betonia.

957 soittaa perjantai- ja lauantai-iltaisin pelkkää tamperelaista musiikkia. Muuten ne soittaa mun mielestä hyvää musiikkia, mutta kun kello lyö kuusi pe tai la niin juuei. Popedalle on hetkensä, mutta ei neljää tuntia! On siellä harvinaisempiakin helmiä, mutta tässä kohtaa omat spotify-listat menee radion edelle.