Lue keskustelun säännöt.
Oliko Jimi Hendrix mielestäsi yksi parhaista kitaristeista?
05.09.2025 |
Mielestäni hän ei ollut teknisesti paras, mutta hänellä oli munaa kehittää uutta soundia.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
No ei se nyt mikään Archie Cruz ollut mutta ennemmin se kun Satriani
LOL. Cruz on kopiopelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jason Becker
Jason Becker (s. 22. heinäkuuta 1969) on yhdysvaltalainen säveltäjä ja entinen kitaristi, jonka tyyliä kuvaa lähinnä neoklassinen metalli.
Becker tuli tunnetuksi metalliyhtyeessä Cacophony, joka julkaisi kaksi albumia 1980-luvun loppupuolella. Hän aloitti sittemmin soolouran ja nauhoitti yhden albumin David Lee Rothin kanssa. Beckerin ensimmäinen sooloalbumi oli Perpetual Burn (1988).
Becker menetti soitto-, liikkumis- ja puhekykynsä pitkäaikaisen ALS-lihasrappeumataudin johdosta. Hän pystyy kommunikoimaan silmiensä liikkeillä ja on jatkanut säveltämistä tietokoneohjelmien avulla.[1] Beckeristä julkaistiin 2012 dokumentti Jason Becker: yhä elossa.[2]
JImi Hendrix ja Eddie Van Halen olivat merkittävimmät. Muita ei ole tullut eikä suurin osa kitaristeista edelleenkään opettele mitä nämä kaksi maestroa tekivät ja ennenkaikkea miten.
Voisin lisäksi mainita Allan Holdsworthin sekä Dimebag Darrelin. Todella merkittävät ovat hyvin vähissä.
Omana aikanaan oli paras. Myöhemmät sankarit ovat paljosta velkaa Jimille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Kitaristeja on vähän tyhmääkin laittaa mihinkään järjestykseen (kitaransoitto ei ole mitään urheilua), mutta jos niin tekee niin se kannattaa sovittaa omalle aikakaudelleen. Jo pelkästään laitteet ovat kehittyneet niin paljon vuosikymmenten aikana. Niinpä joku "Steve Vai vs. Jimi Hendrix" ei ole millään tavalla edes järkevä keskustelu. Ja vaikka soittaisit teknisesti kuinka huikeita juttuja tahansa, niin jääkö ne biisit, riffit ja soolot inspiroimaan ihmisiä vielä vuosikymmenienkin päästä?
Jimi mullisti koko kitaransoiton, ei ainoastaan soundin aivan täydellisesti vaan fyysisen tavan soittaa kitaraa tunteella. Tuohon saakka hyvätkin kitaristit vain seisoskelivat lavalla ja yrittivät välttää virheitä. Entäpä luova puoli? Joku voi sanoa että Stevie Ray Vaughan oli vielä parempi kitaristi (Stevie soitti old school-kamoilla, Fender & Marshall) mutta loppujen lopuksi Stevie Ray omaksui musiikillisesti kaiken Jimiltä oppimansa ja toi sen 80-luvulle. Ilman Jimiä koko 70-luvun rock ja siitäkin eteenpäin olisi saattanut kuulostaa melko toisenlaiselta. Stevie Ray Vaughan olisi saattanut ryhtyä roudariksi.
Joten omissa kirjoissani Jimi on ykkönen, mutta muita merkittäviä voisi olla Paco De Lucia (flamengo-kitaran kuningas), Tony Iommi (merkittävyyden ja luovuuden näkökulmasta) ja vaikkapa Frank Zappa. Myös Carlos Santanaa ja Eddie Van Halenia arvostan korkealle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Jimi olisi saanut elää, olisi musiikin kehittäminen edennyt ja hän olisi keksinyt oman tyylinsä, joka olisi nimetty.
Hän olisi halunnut soittaa bluesia mutta manageri aseella uhaten pakotti Jimin jatkamaan sillä linjalla, joka oli myynyt levyjä hyvin.
Band of Gypsys livelevy viittaisi myös, että tuleva tuotanto olisi voinut olla etnoa ja rytmisempää - mihin lie kehitys olisi vienyt.
Oiskohan voinut viedä funkimpaan suuntaan ja Jimistä olisi kehkeytynyt Prince ennen Princeä?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kitaristeja on vähän tyhmääkin laittaa mihinkään järjestykseen (kitaransoitto ei ole mitään urheilua), mutta jos niin tekee niin se kannattaa sovittaa omalle aikakaudelleen. Jo pelkästään laitteet ovat kehittyneet niin paljon vuosikymmenten aikana. Niinpä joku "Steve Vai vs. Jimi Hendrix" ei ole millään tavalla edes järkevä keskustelu. Ja vaikka soittaisit teknisesti kuinka huikeita juttuja tahansa, niin jääkö ne biisit, riffit ja soolot inspiroimaan ihmisiä vielä vuosikymmenienkin päästä?
Jimi mullisti koko kitaransoiton, ei ainoastaan soundin aivan täydellisesti vaan fyysisen tavan soittaa kitaraa tunteella. Tuohon saakka hyvätkin kitaristit vain seisoskelivat lavalla ja yrittivät välttää virheitä. Entäpä luova puoli? Joku voi sanoa että Stevie Ray Vaughan oli vielä parempi kitaristi (Stevie soitti old school-kamoilla, Fender & Marshall) mutta loppujen lopuksi Stevie Ray omaksui musiikillisesti kaiken Jimiltä oppimansa ja toi sen 80-luvulle. Ilman Jimiä koko 70-luvun rock ja siitäkin eteenpäin olisi saattanut kuulostaa melko toisenlaiselta. Stevie Ray Vaughan olisi saattanut ryhtyä roudariksi.
Joten omissa kirjoissani Jimi on ykkönen, mutta muita merkittäviä voisi olla Paco De Lucia (flamengo-kitaran kuningas), Tony Iommi (merkittävyyden ja luovuuden näkökulmasta) ja vaikkapa Frank Zappa. Myös Carlos Santanaa ja Eddie Van Halenia arvostan korkealle.
Osittain samaa mieltä. Ymmärrän ja arvostan miten vaikeita juttuja Steve Vai soittaa, mutta sen biisit ei vain iske minuun. Kuulostaa liian monimutkaiselta eikä ne pysy päässä. Sen sijaan Greg Howe on mielestäni ihan älyttömän kova ja todella upeita kappaleita fuusiohengessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kitaristeja on vähän tyhmääkin laittaa mihinkään järjestykseen (kitaransoitto ei ole mitään urheilua), mutta jos niin tekee niin se kannattaa sovittaa omalle aikakaudelleen. Jo pelkästään laitteet ovat kehittyneet niin paljon vuosikymmenten aikana. Niinpä joku "Steve Vai vs. Jimi Hendrix" ei ole millään tavalla edes järkevä keskustelu. Ja vaikka soittaisit teknisesti kuinka huikeita juttuja tahansa, niin jääkö ne biisit, riffit ja soolot inspiroimaan ihmisiä vielä vuosikymmenienkin päästä?
Jimi mullisti koko kitaransoiton, ei ainoastaan soundin aivan täydellisesti vaan fyysisen tavan soittaa kitaraa tunteella. Tuohon saakka hyvätkin kitaristit vain seisoskelivat lavalla ja yrittivät välttää virheitä. Entäpä luova puoli? Joku voi sanoa että Stevie Ray Vaughan oli vielä parempi kitaristi (Stevie soitti old school-kamoilla, Fender & Marshall) mutta loppujen lopuksi Stevie Ray omaksui musiikillisesti kaiken Jimiltä oppimansa ja toi sen 80-luvulle. Ilman Jimiä koko 70-luvun rock ja siitäkin eteenpäin olisi saattanut kuulostaa melko toisenlaiselta. Stevie Ray Vaughan olisi saattanut ryhtyä roudariksi.
Joten omissa kirjoissani Jimi on ykkönen, mutta muita merkittäviä voisi olla Paco De Lucia (flamengo-kitaran kuningas), Tony Iommi (merkittävyyden ja luovuuden näkökulmasta) ja vaikkapa Frank Zappa. Myös Carlos Santanaa ja Eddie Van Halenia arvostan korkealle.
Steve Vai on taitava mutta tuossa on just se ongelma, ettei muuta tuon musiikista tule mieleen kuin yhdessä blues leffassa esiintyminen ja soittaminen (tuo soitti sen blues tenavankin osuudet). Seka se että yksi suomalainen humoristi-kitaristi teki aikanaan youtubeen videoita teemalla steve vai shreds (ja muista kitaristeista kanssa) jossa yhdistettiin tuon mielenkiintoisemmat lavavääntelehtimiset ja ilmeet kohtalaisen päin hanuria soitettuun ääniraitaan. Hittejä tuolta en muista. Lähinnä loputonta tiluttelua, eikä tuo siinäkään vedä vertoja alan todellisille mestareille. Esim. shawn lane oli sekä järjettömän nopea, monipuolinen ei ei jumissa tuossa tiluttelussa, että valitettavasti terveysongelmien vuoksi kuollut.
Jimi oli loistava rytmikitaristi. Unohtuu monilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Jimi olisi saanut elää, olisi musiikin kehittäminen edennyt ja hän olisi keksinyt oman tyylinsä, joka olisi nimetty.
Hän olisi halunnut soittaa bluesia mutta manageri aseella uhaten pakotti Jimin jatkamaan sillä linjalla, joka oli myynyt levyjä hyvin.
Band of Gypsys livelevy viittaisi myös, että tuleva tuotanto olisi voinut olla etnoa ja rytmisempää - mihin lie kehitys olisi vienyt.
Oiskohan voinut viedä funkimpaan suuntaan ja Jimistä olisi kehkeytynyt Prince ennen Princeä?
Kuka tietää. Olihan tällä kotimaisella petri wallillakin (rip) suuntaus osittain alkuvaiheen kitara-progesta elektronisempaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Esim. biisi All Along The Watchtower : Kumpiko on parempi versio:
- Jimin vai Bob Dylan (& The Bandin)
- Mahdoton kysymys - molemmat ovat hyviä.
....
(joskus miettinyt tuota "vartiotornia", - vastausta en ole keksinyt.)
Dylan ainakin itse tykkäsi enemmän Henkan versiosta. Oli kuulemma sanonut Henkalle että "tuo biisi on nyt sun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jimi oli loistava rytmikitaristi. Unohtuu monilta.
Juu, Little Richardin taustabändissä oli tiukka kuri ja Jimi hoiti leiviskänsä kunnialla.
Tänä päivänä Henkka ei saisi yhtäkäään biisiä valmiiksi. Jimi käytti enimmillään 5:ttä eri kitaraefektiä kun nykyään niitä on saatavana satoja. 16-raitanauhuri aiheutti suunnatonta päänvaivaa ja yhden levypuolen miksaus venyi Henkalla kuukausien mittaiseksi loppumattomaksi työmaaksi kunnes levy-yhtiä puuuttui peliin. Plus jokainen voi kotitietokoneella äänittää mitä tahansa ja käytössä on heti alkuun 256 raitaa + plugarit + valmiit rytmit ja taustat + sämpläykset, efektit jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä Henkka ei saisi yhtäkäään biisiä valmiiksi. Jimi käytti enimmillään 5:ttä eri kitaraefektiä kun nykyään niitä on saatavana satoja. 16-raitanauhuri aiheutti suunnatonta päänvaivaa ja yhden levypuolen miksaus venyi Henkalla kuukausien mittaiseksi loppumattomaksi työmaaksi kunnes levy-yhtiä puuuttui peliin. Plus jokainen voi kotitietokoneella äänittää mitä tahansa ja käytössä on heti alkuun 256 raitaa + plugarit + valmiit rytmit ja taustat + sämpläykset, efektit jne jne.
Ja stereo on nykyään vanhanaikainen, kotiteatterissakin 11.2 äänen toista ja immersiivisessä äänentoistossa voi olla jopa 128 raitaa ja 64 kaiutinta.
Mikä järki on edes kysyä tällaista?
Ääni Stevie Ray Vaughan:lle. Oli eläessään jo vuosikymmeniä edellä. Ja olisi nykyäänkin taidoillaan nykykitaristien ehdotonta kärkeä.
Popa chuppy on myös erittäin kova, joskin monelle tuntematon. Mutta kun kuuntelee häntä, niin huomaa heti mistä saanut vaikutteet.
En ole kykenevä arvostelemaan soittotaitoa mutta hyvää musaa hän teki
Jason Becker oli maailman paras, neoklassisessa. ALS tauti otti ja vei kaikki kyvyt 20 vuotiaana kun oli menossa VAN Halenin kitaristiksi, on istunut sitten 30 vuotta pyörätuolissa ja vain silmät liikkuu ja säveltääkin silmillään