Hei uskovainen nainen!
Omien elämänkokemusteni nykypäivään vertailua varten esitän kysymyksen:
Jos olisit itse erittäin syvästi uskovaisena ihmisenä yhdessä uskovaisen miehen kanssa ja mies sitten paljastuisikin erittäin väkivaltaiseksi niin psyykkisesti kuin fyysisestikin ensimmäisen kerran hääyönänne ja olisit raskaana, ottaisitko avioeron?
Kuinka pitkäksi aikaa jäisit kaltoinkohdeltavaksi syntymättömän/syntyneen lapsesi kanssa,jos seurakunnassa kiellettäisiin avioeron ottaminen ja käskettäisiin vain luottaa Jumalaan tai rukoilemaan miehen puolesta tai et löytäisi mitään tukea avioerolle esim. raamatusta?
Puhutaan siis väkivallasta,joka ulottuu kaikille elämäsi alueille, esim. antaako mies sinun lähteä esim. seurakunnan naisten piireihin tai muihin tilaisuuksiin yksin/lapsen kanssa, useita taponyrityksiä, raskausaikaista myös lapseen kohdistuvaa vakavaa henkeä uhkaavaa väkivaltaa, sosiaalisten piirien rajoittamista,ihmissuhteiden katkomista,valehtelua,panettelua.seksuaalista väkivaltaa,taloudellista väkivaltaa jne. ja kaikki tämä onnistuttaisiin kääntämään raamatunlauseilla "oikeutetuksi" toiminnaksi.
Mitä sinä tekisit tuollaisessa tilanteessa? Omat kokemukseni ovat noin 20 vuoden takaa ja kaipaan/tarjoan vertaistukea jos joku on kokenut samaa tai elää vastaavassa tilanteessa tällä hetkellä. Myös ei-uskovat voivat kertoa ja vastata,miten olet toiminut,kuinka pitkäksi aikaa jäit tilanteeseen ja mitä lähdöstäsi tai jäämisestäsi seurasi?
Kiitollinen vastauksista. Toivottavasti tätä aloitusta ei poisteta,kyse on todella tärkeistä ja monia koskettavista asioista.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Mahdotonta vastata, tilanteet on aina tapauskohtaisia. Turvakotiin menisin varmaan lapsen kanssa ja tottakai hakisin apua. Läheltä ja kauempaa on kyllä ollut tuollaisia avioliittoja tullut seurattua, nyt tulee kolme tapausta mieleen. Missään ei tapahtunut avioeroa ja lapsille ei käynyt pahasti. Vanhoja juttuja ja lopulta on käynyt hyvin tai tilanne on sitten päättynyt toisen luonnolliseen kuolemaan. Tosiaan nyt uskovaisena jos mulla olisi tuollainen tilanne, en ottaisi eroa, mutta menisin turvaan ihan niin pitkäksi aikaa kuin tarvitsisi.
Henkilökohtaisesti pidän Raamattua ohjeenani, en seurakunnan sääntöjä. Lahkot on pahasta tietenkin ja sitten tavallisissa seurakunnissa meitä on monenlaisia. Kaikki me ollaan sairaita ja tarvitaan parantajaa, pelastajaa Jeesusta.
Jälkeenpäin voin sanoa että kun ihminen tulee uskoon, niin olipa hän tehnyt mitä tahansa, uudestisyntyneenä hän on uusi luomus, pelastunut josta enkelit riemuitsee ja minä myös.
Käsittämätöntä tuubaa.
1, Väkivallasta ei ole mitenkään mahdotonta sanoa, että se on aina väärin ja aina rikos. Se ei siis ole mitenkään "tapauskohtaista".
2. "Lapsille ei käynyt pahasti". Sepä hyvä. Tosin: oletko aivan varma? Nykytutkimuksen mukaan myös jo pelkästään väkivallan seuraaminen ja todistaminen on lapsille äärimmäisen vahingollista ja traumaattista.
3. Entä miten naisille kävi? Saivatko he apua, millaisia fyysisiä ja henkisiä vammoja heille jäi?
4. "Lopulta on käynyt hyvin". Millä tavoin kävi hyvin? Tuliko miehille koskaan mitään seuraamuksia?
5. "Missään ei tapahtunut avioeroa", on toteamus, jonka olet kirjoittanut niin, että se olisi hyvä asia. Avioero voi joskus olla parasta, mitä siinä tilanteessa voi tapahtua. Kaikkien kannalta.
6. "Vanhoja juttuja": vastenmielisen vähättelevä sävy ottaen huomioon, miten vakavasta ja suurta kärsimystä aiheuttavasta asiasta on kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Heti lähtisin. Koen että vaikka ero olisi kielletty, niin oma ja sen syntymättömän lapsen turvallisuus menee kaiken edelle, en usko että Jumalan suunnitelmiin kuuluisi että saisin pataan ja joutuisin elämään pelossa nyrkkeilysäkkinä ja raskaus mahdollisesti menisi kesken.
Mä en itse pysty ymmärtämään, että miten kukaan kristitty pystyy edes ajattelemaan, että olisi kiellettyä pelastaa itsensä ja lapsensa väkivaltaisesta suhteesta. Avioliitto on asetettu ihmisten turvaksi ja sen tulee perustua rakkauteen ja kunnioitukseen, se ei saa olla vallankäytön väline sekopäille. Puolisolta pakeneminen on pikkuisen eri asia kuin puolison hylkääminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti lähtisin. Koen että vaikka ero olisi kielletty, niin oma ja sen syntymättömän lapsen turvallisuus menee kaiken edelle, en usko että Jumalan suunnitelmiin kuuluisi että saisin pataan ja joutuisin elämään pelossa nyrkkeilysäkkinä ja raskaus mahdollisesti menisi kesken.
Mä en itse pysty ymmärtämään, että miten kukaan kristitty pystyy edes ajattelemaan, että olisi kiellettyä pelastaa itsensä ja lapsensa väkivaltaisesta suhteesta. Avioliitto on asetettu ihmisten turvaksi ja sen tulee perustua rakkauteen ja kunnioitukseen, se ei saa olla vallankäytön väline sekopäille. Puolisolta pakeneminen on pikkuisen eri asia kuin puolison hylkääminen.
Tässä mielessä avioero voi olla jopa välttämätön itsen ja lasten suojaamiseksi. On haettava esimerkiksi lähestymiskieltoa ja ylipäänsä toimittava niin, että väkivalta ja myös sen uhka tulee poliisille ja muille viranomaisille täysin selväksi ja on uskottava kertomassaan. Sitä ei auta, jos ei ole edes eroa vireille laittanut.
Olen uudestisyntynyt uskossa. Lähtisin heti, turvakotiin, jos en muualle pääsisi. Konservatiivisimmankin Raamatuntulkinnan mukaan saa kyllä erota, mutta siinä tapauksessa ei voi avioitua uudelleen. Oma ja lapsen turvallisuus on AINA etusijalla!
Siunausta Sinulle ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Vieraannuttaja jakaa vieraannuttamisvinkkejä.
Mitä tarkoitat "vieraannuttajalla" ja vieraannuttamisvinkeillä? Oletko uskovainen nainen tai muuten vain ihminen,joka on kokenut jotain vastaavaa? Kerro omat kokemuksesi.
Palstan vakiotyyppi, mies joka huutaa ketjuissa vieraannuttamisesta. Joskus tekee omia ketjujaan joissa tosi epäasiallisesti huutaa ja haukkuu ja raivoaa kaikki naiset. Ilmeisesti oma lapsi on vieraannutettu hänestä aikoinaan ja nyt on saanut siitä sellaiset traumat että kuvittelee kaikkien naisten olevan vieraannuttajia.
Vierailija kirjoitti:
Olen uudestisyntynyt uskossa. Lähtisin heti, turvakotiin, jos en muualle pääsisi. Konservatiivisimmankin Raamatuntulkinnan mukaan saa kyllä erota, mutta siinä tapauksessa ei voi avioitua uudelleen. Oma ja lapsen turvallisuus on AINA etusijalla!
Siunausta Sinulle ap.
"Ole loppuelämäsi yksin rangaistukseksi siitä, että sinulle sattui mieheksi psykopaatti, mut hei, siunausta!"
Mahtavia nämä uskisten säännöt. Mihinkään seksihurjasteluun en siis kannata ja itse olen yhden miehen nainen. Ollut koko elämäni. Mutta silti.
Älä missään tapauksessa tutustu toiseen fyysisesti ennen avioliittoa. Älä edes suutele! Anna tulla täysin yllätyksenä kaikki. Jos mies sitten osoittautuu väkivaltaiseksi pervoksi, niin voi voi.
Näihin kysymyksiin on tosi helppo vastata, että lähtisin heti. Ei kai kukaan lapsena unelmoi väkivaltaisesta suhteesta?
Oikeassa elämässä vastaan tulee vaikka mikä: nuori ikä, naivius, ryhmän paine, häpeä. Ja useimmiten: pelko siitä, että mies kostaa lähtemisen ja henki lähtee. Tilannetta ei auta se, että perheväkivalta ei yleensä näy perheen ulkopuolelle ja viranomaiset ovat yleensä täysin keinottomia kunnes joku kuolee.
Tarinatäti vauhdissa. Kaikki viranomaisia myöten olivat miehen puolella, vaikka aloittaja esiintyy kaikkien uhrien äitinä.
Jokin tarinassasi ei nyt täsmää.
Vierailija kirjoitti:
Tarinatäti vauhdissa. Kaikki viranomaisia myöten olivat miehen puolella, vaikka aloittaja esiintyy kaikkien uhrien äitinä.
Jokin tarinassasi ei nyt täsmää.
Moni väkivaltainen mies on erittäin taitava esittämään mukavaa miestä perheen ulkopuolella, naapureille, tutuille, viranomaisille. Kuinka monta kertaa on luettu lehdestä naisen kuoleman jälkeen naapureiden haastatteluja: en kyllä ois ikinä, ikinä uskonut!? Aivan liian monta.
Vielä jos miehellä on " uskovaisen" miehen rooli ja asema seurakunnassa ja hän edes vähän vihjaa naisen tasapainottomuudesta tms., niin hyvä peitetarina on valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen uudestisyntynyt uskossa. Lähtisin heti, turvakotiin, jos en muualle pääsisi. Konservatiivisimmankin Raamatuntulkinnan mukaan saa kyllä erota, mutta siinä tapauksessa ei voi avioitua uudelleen. Oma ja lapsen turvallisuus on AINA etusijalla!
Siunausta Sinulle ap.
"Ole loppuelämäsi yksin rangaistukseksi siitä, että sinulle sattui mieheksi psykopaatti, mut hei, siunausta!"
Tämäpä tämä.Ole loppuelämäsi yksin tai joudut helvettiin. Tuo kyllä paljon muistoja mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Vieraannuttaja jakaa vieraannuttamisvinkkejä.
Mitä tarkoitat "vieraannuttajalla" ja vieraannuttamisvinkeillä? Oletko uskovainen nainen tai muuten vain ihminen,joka on kokenut jotain vastaavaa? Kerro omat kokemuksesi.
Palstan vakiotyyppi, mies joka huutaa ketjuissa vieraannuttamisesta. Joskus tekee omia ketjujaan joissa tosi epäasiallisesti huutaa ja haukkuu ja raivoaa kaikki naiset. Ilmeisesti oma lapsi on vieraannutettu hänestä aikoinaan ja nyt on saanut siitä sellaiset traumat että kuvittelee kaikkien naisten olevan vieraannuttajia.
Ymmärsin kyllä yskän,että tuosta on kyse,kunhan laitoin pientä piikkiä :) Jos ei ole mitään sanottavaa varsinaiseen asiaan,miksi tulla öyhöilemään naisvihaansa tällaiseen ketjuun? Sille on omat paikkansa olemassa. Voihan tietysti olla,että tämä herrashenkilö on itse tehny kaikenlaista sellaista,mitä aloituksessani kuvaan ja triggeröityi tosiasioiden lävähtäessä naamalle,mutta ei voi kuin toivoa,että saa apua tällainen yksilö eikä pilaa kenenkään elämää kuten omani pilattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heti lähtisin. Koen että vaikka ero olisi kielletty, niin oma ja sen syntymättömän lapsen turvallisuus menee kaiken edelle, en usko että Jumalan suunnitelmiin kuuluisi että saisin pataan ja joutuisin elämään pelossa nyrkkeilysäkkinä ja raskaus mahdollisesti menisi kesken.
Mä en itse pysty ymmärtämään, että miten kukaan kristitty pystyy edes ajattelemaan, että olisi kiellettyä pelastaa itsensä ja lapsensa väkivaltaisesta suhteesta. Avioliitto on asetettu ihmisten turvaksi ja sen tulee perustua rakkauteen ja kunnioitukseen, se ei saa olla vallankäytön väline sekopäille. Puolisolta pakeneminen on pikkuisen eri asia kuin puolison hylkääminen.
Et pysty ymmärtämään? Siinä tapauksessa et ole lukenut raamattuasi. Suosittelen kyllä tutustumaan jotta tiedät,mihin ja millaiseen uskontoon kuulut ennen avioitumistasi.
Vierailija kirjoitti:
Mahtavia nämä uskisten säännöt. Mihinkään seksihurjasteluun en siis kannata ja itse olen yhden miehen nainen. Ollut koko elämäni. Mutta silti.
Älä missään tapauksessa tutustu toiseen fyysisesti ennen avioliittoa. Älä edes suutele! Anna tulla täysin yllätyksenä kaikki. Jos mies sitten osoittautuu väkivaltaiseksi pervoksi, niin voi voi.
Hieman sekava kommentti,jonka voi tulkita eri tavoin,mutta jos tarkoitat,että uskovaisten raamattuun pohjaavat "moraalisäännökset" ja yhteiskuntanormit ovat ajastaan jälkeenjääneitä,mutta niitä yhä erittäin paljon ja vahingollisin tavoin toteutetaan,olen siitä samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Tarinatäti vauhdissa. Kaikki viranomaisia myöten olivat miehen puolella, vaikka aloittaja esiintyy kaikkien uhrien äitinä.
Jokin tarinassasi ei nyt täsmää.
Sen sijaan,että solvaat traumattisen historian omaavaa ihmistä,etsisitkö jostain sen selkärangan ja tulisit kertomaan,MIKÄ ei tarinassa täsmää? Elele sinä vain kuvitelmissasi,joissa Suomi on maailman tasa-arvoisin ja onnellisin maa ja kaikki uskovaiset ovat hyviä,pyhiä ja nuhteettomia kansalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mahdotonta vastata, tilanteet on aina tapauskohtaisia. Turvakotiin menisin varmaan lapsen kanssa ja tottakai hakisin apua. Läheltä ja kauempaa on kyllä ollut tuollaisia avioliittoja tullut seurattua, nyt tulee kolme tapausta mieleen. Missään ei tapahtunut avioeroa ja lapsille ei käynyt pahasti. Vanhoja juttuja ja lopulta on käynyt hyvin tai tilanne on sitten päättynyt toisen luonnolliseen kuolemaan. Tosiaan nyt uskovaisena jos mulla olisi tuollainen tilanne, en ottaisi eroa, mutta menisin turvaan ihan niin pitkäksi aikaa kuin tarvitsisi.
Henkilökohtaisesti pidän Raamattua ohjeenani, en seurakunnan sääntöjä. Lahkot on pahasta tietenkin ja sitten tavallisissa seurakunnissa meitä on monenlaisia. Kaikki me ollaan sairaita ja tarvitaan parantajaa, pelastajaa Jeesusta.
Jälkeenpäin voin sanoa että kun ihminen tulee uskoon, niin olipa hän tehnyt mitä tahansa, uudestisyntyneenä hän on uusi luomus, pelastunut josta enkelit riemuitsee ja minä myös.
Kuvasin tilanteeni mahdollisimman selkeästi eikä kannanotto kuvattuun ole useimmille vaikeaa. Turvakodista minulla on niin traumatisoivia ja elämäni sekoittaneita ja kaikenlaista erittäin pahaa aiheuttaneita kokemuksia,mm. viranomaisten laiton vapaudenriisto,olin lähellä kuolla vammoihini koska minua ei päästetty lääkäriin,minusta valhedeltiin aivan käsittämättömän törkeillä tavoilla kirjauksissa mm. lastensuojeluun ja poliisille,sekä minä että lapseni koimme kaltoinkohtelua ko. paikassa,jne,olisi vaikka mitä kerrottavaa näistä "turva"kodeista ja useita myös tuomioistuimien päätöksiä näistä laittomuuksista,mutta ehkä etsit lisätietoa itse jos asia vilpittömästi kiinnostaa.Ko pulju tosin on ollut suljettuna jo vuosia juurikin nim.om.näiden lopultakin paljastuneiden laittomuuksien johdosta,mutta tosiasiassa vain paikan tilat suljettiin,väkivaltainen,ammattitaidoton,läpeensä mätä henkilökunta siirrettiin vain uusiin toimipisteisiin ja virkoihin,mutta siitä ehkä jossain toisessa ketjussa enemmän.
Olet siis tiennyt KOLME vastaavaa tapausta kuin aloituksessa kuvasin,muttet tehnyt asialle mitään? Et auttanut,et etsinyt luotettavaa ammatti-ihmistä avuksi naisille ja lapsille, siunailit ja rukoilit vain? Selvä, en mene tuohon sen enempää,jokainen varmasti ymmärtää mistä on kyse.
Et nyt oikein ymmärrä mistä puhun:minä todella pidin raamattua ohjenuoranani ja niin teki mielisairas väkivaltainen "todella hurskas ja hyvä" ex-puolisonikin. Mitä tarkoitat raamatulla ohje-nuoranasi? Et ole todellakaan lukenut oppikokoelmaasi kunnolla.
Kun ihminen tulee uskoon,hän on uusi luomus...hohhoijjaa..sinulla on suuri suu ja olet aivan selvästi yhä osa aivopestyä kulttia,muttei mitään todellista elämänkokemusta sanojesi tueksi. Kenties kirjoitan vielä romaanin näistä "uudestisyntyneistä" jotka hakkaavat ja raiskaavat puolisoitaan ja lapsiaan Jeesuksen ja Jumalan nimeen,välittävät huumeita,tekevät rikoksia laidasta laitaan, mutta tämä ei ole se paikka.
Toivon,että joanain päivänä silmäsi avautuvat ja voi olla,että siihen tarvitaan jotain vähintään yhtä vakavaa mitä itse olen kokenut. Neuvoni:älä tuputa naisille yhtäkään raamatunlausetta tai ajatustasi,ennenkuin olet todella ottanut selvää siitä mihin oikeasti uskot-enkö puhu nyt sinun omista raamattu tulkinnoistasi,vaan faktoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarinatäti vauhdissa. Kaikki viranomaisia myöten olivat miehen puolella, vaikka aloittaja esiintyy kaikkien uhrien äitinä.
Jokin tarinassasi ei nyt täsmää.
Moni väkivaltainen mies on erittäin taitava esittämään mukavaa miestä perheen ulkopuolella, naapureille, tutuille, viranomaisille. Kuinka monta kertaa on luettu lehdestä naisen kuoleman jälkeen naapureiden haastatteluja: en kyllä ois ikinä, ikinä uskonut!? Aivan liian monta.
Vielä jos miehellä on " uskovaisen" miehen rooli ja asema seurakunnassa ja hän edes vähän vihjaa naisen tasapainottomuudesta tms., niin hyvä peitetarina on valmis.
Juurikin näin ja koska kyse on patriarkaalisesta uskonsuunnasta, ei ole kysymystäkään siitä,etteikö naisen suuta tule tukkia kaikkialla, jopa pariterapiassa,erityisesti jos terapeuttina toimii mies. Ihmiset,jotka eivät ole kohdanneet todellista pahuutta,eivät käsitä,mitä tekevät,kun tuomitsevat kaltoinkohdeltuja naisia ja lapsia helvettiin tai sulkevat heidät yhteisön ulkopuolelle,jotta totuutta ei tavitsisi katsoa silmiin. Mitäköhän Jeesus on tästä mieltä? Oma mielipiteeni on,että vaikka en enää voikaan kaiken tämän maallisen helvetin jälkeen uskoa jumalaan,varsinkaan kristittyjen edustamaan sellaiseen,jonkinlaisessa helvetissä on varmasti erityinen paikka jokaiselle omasta mielestään hurskaalle ja ylimieliselle "uskovaiselle".
Sori, en voi auttaa. Taisin luopua uskostani tänään.
Vierailija kirjoitti:
Sori, en voi auttaa. Taisin luopua uskostani tänään.
Onnittelut irtaantumisprosessisi alkamisesta, todella. Etsi totuutta, salatuimpaan saakka-se tekee sinut vapaaksi ihmisten ideologioista, uskomuksista ja uskonnoista.
Mahdotonta vastata, tilanteet on aina tapauskohtaisia. Turvakotiin menisin varmaan lapsen kanssa ja tottakai hakisin apua. Läheltä ja kauempaa on kyllä ollut tuollaisia avioliittoja tullut seurattua, nyt tulee kolme tapausta mieleen. Missään ei tapahtunut avioeroa ja lapsille ei käynyt pahasti. Vanhoja juttuja ja lopulta on käynyt hyvin tai tilanne on sitten päättynyt toisen luonnolliseen kuolemaan. Tosiaan nyt uskovaisena jos mulla olisi tuollainen tilanne, en ottaisi eroa, mutta menisin turvaan ihan niin pitkäksi aikaa kuin tarvitsisi.
Henkilökohtaisesti pidän Raamattua ohjeenani, en seurakunnan sääntöjä. Lahkot on pahasta tietenkin ja sitten tavallisissa seurakunnissa meitä on monenlaisia. Kaikki me ollaan sairaita ja tarvitaan parantajaa, pelastajaa Jeesusta.
Jälkeenpäin voin sanoa että kun ihminen tulee uskoon, niin olipa hän tehnyt mitä tahansa, uudestisyntyneenä hän on uusi luomus, pelastunut josta enkelit riemuitsee ja minä myös.