Listatkaa akateemisen koulutuksen ammatteja, joita tekoäly ei voi korvata

Kaikkiin akateemisiin töihin tulee mukaan tekoäly. Mutta ei se tekoäly niitä silti korvaa, vaan se järjestää  perusdataa, jonka perusteella ihmisäly voi sitten nostaa tasoa, ja luoda jotain uutta.

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin yritysten johtoryhmässä on jo tekoäly jäsenenä, ihan tasavertaisena päättämässä

Ei ole. Tekoäly ei voi koskaan olla tasavertainen, eikä se voi tehdä päätöksiå kuin automatisoidusti niistä asioista, jotka jo on aikaisemmin joku ihminen päättänyt.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sote -alat. Lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä jne. Ei näitä ihmisiä kohtaavia töitä aleta koskaan tekoälyllä korvaamaan. 

Yleislääkärit on yksi helpoimmin korvattavissa olevista. Tekoäly osuu jo nyt paremmin oikeaan diagnoosiin kuin ihminen. Sosiaalityöntekijät pyörittävät papereita ja tulkitsevat lakia. Helposti korvattavia nekin, etenkin kun kaikki tieto on jo digitaalista. Tekoälyllä ei ole myöskään stereotypioita siten kuin sosiaalityöntekijöillä. Eli tekoäly on aina parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ainakin selvää että kielenkääntäjät menettävät kaikki työnsä 10 v kuluessa. Jopa kaunokirjallisuuden kääntäjät. 

Eivät menetä. Tieteelliseen käännökseen tarvitaan substanssiosaamista, pelkkä kielen osaaminen ei riitä. 

 

Tieteentekijät tekevät tänäkin päivänä tekstinsä pääosin englanniksi, toki käännöskoneiden avustuksella. Puhtaasti suomen kielellä tehtävä humanistinen tutkimus ei välttämättä ole kiinnostavaa kääntää. Toki, käännöstarvetta voi olla englannista esim. espanjaksi, kiinaksi tai venäjäksi käännettäessä.

Tekoäly on jo nyt hyvä apuri työssäni. Esim. sen avulla löytyy joku tarvitsemani viite paljon nopeammin kuin itse tiedostoista selaamalla.

Kaikki tekoälyn antamat vastaukset täytyy kyllä ihmisen tarkistaa. Se kun voi ihan pokkana väittää jotain täysin totuudenvastaista.

Työni on määrätty tehtäväksi virkavastuulla, joten vaatii lakimuutoksen, ennen kuin nämä hommat voi kokonaan antaa tekoälyn tehtäväksi. Ja tekoälyn pitää myös paljon kehittyä ennen sitä. Mutta joka tapauksessa työni muuttuu varmasti paljon tekoälyn vuoksi.

Kaikki hommat, joissa jonkun pitää kantaa vastuu. Tekoäly voi tehdä kaikenlaista, mutta ihmisen pitää tehdä lopullinen päätös. 

Jos homma jotenkin kusee, niin kone on siihen syytön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sote -alat. Lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä jne. Ei näitä ihmisiä kohtaavia töitä aleta koskaan tekoälyllä korvaamaan. 

Yleislääkärit on yksi helpoimmin korvattavissa olevista. Tekoäly osuu jo nyt paremmin oikeaan diagnoosiin kuin ihminen. Sosiaalityöntekijät pyörittävät papereita ja tulkitsevat lakia. Helposti korvattavia nekin, etenkin kun kaikki tieto on jo digitaalista. Tekoälyllä ei ole myöskään stereotypioita siten kuin sosiaalityöntekijöillä. Eli tekoäly on aina parempi.

Sosiaalityöntekijä tapaa ihmisiä, ratkoo heidän ongelmiaan, tekee kotikäyntejä ja laatii näistä sitten asiakassuunnitelmia ja päätöksiä. Tekoäly ei tee ainuttakaan kotikäyntiä. 

Vierailija kirjoitti:

Siinäkin on eroa, korvaako kone kokonaan vai vähentääkö ihmisten tarvetta. Juristi ja lääkäri ovat rajusti vähenenviä ammatteja.

Juuri näin. Tekoäly analysoi, ihminen tekee päätökset ja kantaa vastuun.

Juuri ne ammatit, jossa kannetaan vastuuta ja tehdään ratkaisevia päätöksiä, ei tekoäly korvaa ihmistä. Usein juristit ja lääkärit ovat tällaisissa ammateissa. Mutta valmisteleva työ, kuten ns paralegal sopimustekstien kirjoittaminen tai ketjussakin mainittu kuvantamisen tulkitseminen ovat jo nyt syrjäytymässä tekoälylle.

Keinoäly on fiksumpi.

https://yle.fi/a/74-20236970

pääsääntöisesti kaikki. tkoäly on kova tekemään, mutta ei tekemisen suunnittelu ja päätökset on ihan eri tason homaa, ja sitä ne ei tee. ja sitä suurin osa akateemisista tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sote -alat. Lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä jne. Ei näitä ihmisiä kohtaavia töitä aleta koskaan tekoälyllä korvaamaan. 

Yleislääkärit on yksi helpoimmin korvattavissa olevista. Tekoäly osuu jo nyt paremmin oikeaan diagnoosiin kuin ihminen. Sosiaalityöntekijät pyörittävät papereita ja tulkitsevat lakia. Helposti korvattavia nekin, etenkin kun kaikki tieto on jo digitaalista. Tekoälyllä ei ole myöskään stereotypioita siten kuin sosiaalityöntekijöillä. Eli tekoäly on aina parempi.

Sosiaalityöntekijä tapaa ihmisiä, ratkoo heidän ongelmiaan, tekee kotikäyntejä ja laatii näistä sitten asiakassuunnitelmia ja päätöksiä. Tekoäly ei tee ainuttakaan kotikäyntiä. 

Tulkitaanko Kelan etuuskäsittelijät sosiaalityöntekijöiksi?

Kelassa on tekeillä Apottiin rinnastettava tietojärjestelmämuutos, jonka eräs keskeinen osa on tekoälyn soveltaminen tukihakemusten valmistelussa, hyväksymis- ja hylkypäätökset mukaanlukien. Tälläkin hetkellä hakemukset käsitellään tapaamatta ihmisiä. 

Ennustan, että nyt 8000 työntekijän Kelassa on tulevaisuudessa 20 hengen IT-osasto ja 10 kovapalkkaista johtajaa. Tekoäly hoitaa loput asiakaspalvelun chattibotista etuuksien maksatukseen.

Vierailija kirjoitti:

Keinoäly on fiksumpi.

https://yle.fi/a/74-20236970

Linkkisi juttu ei mitnkään sano tai editä, että keinoäly olisi ihmistä fiksumpi. Päinvastoin. Siinä jutussa ovat kalifornialaisete IHMISET KÄYTTÄNEET tekoälyä yhtenä työkaluna. Tekoäly itsessään ei ole osannut tehdä yhtään mitään, puhumattakaan että olisi keksinyt idean, jota ihmisellä ei ensin ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sote -alat. Lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä jne. Ei näitä ihmisiä kohtaavia töitä aleta koskaan tekoälyllä korvaamaan. 

Yleislääkärit on yksi helpoimmin korvattavissa olevista. Tekoäly osuu jo nyt paremmin oikeaan diagnoosiin kuin ihminen. Sosiaalityöntekijät pyörittävät papereita ja tulkitsevat lakia. Helposti korvattavia nekin, etenkin kun kaikki tieto on jo digitaalista. Tekoälyllä ei ole myöskään stereotypioita siten kuin sosiaalityöntekijöillä. Eli tekoäly on aina parempi.

Sosiaalityöntekijä tapaa ihmisiä, ratkoo heidän ongelmiaan, tekee kotikäyntejä ja laatii näistä sitten asiakassuunnitelmia ja päätöksiä. Tekoäly ei tee ainuttakaan kotikäyntiä. 

Tulkitaanko Kelan etuuskäsittelijät sosiaalityöntekijöiksi?

Kelassa on tekeillä Apottiin rinnastettava tietojärjestelmämuutos, jonka eräs keskeinen osa on tekoälyn soveltaminen tukihakemusten valmistelussa, hyväksymis- ja hylkypäätökset mukaanlukien. Tälläkin hetkellä hakemukset käsitellään tapaamatta ihmisiä. 

Ennustan, että nyt 8000 työntekijän Kelassa on tulevaisuudessa 20 hengen IT-osasto ja 10 kovapalkkaista johtajaa. Tekoäly hoitaa loput asiakaspalvelun chattibotista etuuksien maksatukseen.

Kelan etuuskäsittelijät eivät ole sosiaalityöntekijöitä nähneetkään. Kun perustoimeentulotuki siirtyi 2017 Kelalle, se automatisoitiin. Käytännössä silloisissa kunnissa työskennelleet etuuskäsittelijät työllistyivät muihin ohjaajan tehtäviin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ainakin selvää että kielenkääntäjät menettävät kaikki työnsä 10 v kuluessa. Jopa kaunokirjallisuuden kääntäjät. 

Eivät menetä. Tieteelliseen käännökseen tarvitaan substanssiosaamista, pelkkä kielen osaaminen ei riitä. 

 

Tieteentekijät tekevät tänäkin päivänä tekstinsä pääosin englanniksi, toki käännöskoneiden avustuksella. Puhtaasti suomen kielellä tehtävä humanistinen tutkimus ei välttämättä ole kiinnostavaa kääntää. Toki, käännöstarvetta voi olla englannista esim. espanjaksi, kiinaksi tai venäjäksi käännettäessä.

Tieteentekijöt eivät siis pääsääntöisesti tarvitse kääntäjiä, koska kirjoittavat jo valmiiksi englanniksi. Tosin esim omaa tekstiäni on käännetty esim ranskaksi, norjaksi ja turkiksi. 

+Puhtaasti suomenkielisiä humanistialoja+ ei ole ollut olemassa enää ainakaan 20 vuoteen, koska tieteenalat ovat integroituneet. Suomen historia on osa historiaa, suomalaisen kirjallisuusden tutkimus on osa kirjallisuuden tutkimusta ja suomalainen etnografia/kansanperinne muu vastaava on osa sitä laajempaa kansainvälistä tieteenalaansa. Niillä voi olla nimettynä omia oppituoleja ja tutkinto-ohjelmia, mutta ne toimivat osana laajempaa kansainvälistä tieteenalaa, ja siksi niillä julkaistaan ensisijaisesti kansainvälisillä kielillä. Toki julkaistaan suomeksikin, mutta se on  kansalliselle populaariyleisölle suunnnattua yhteiskunnallista vaikuttamista, ei se ensisijainen tieteellinen julkaisukanava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ainakin selvää että kielenkääntäjät menettävät kaikki työnsä 10 v kuluessa. Jopa kaunokirjallisuuden kääntäjät. 

Eivät menetä. Tieteelliseen käännökseen tarvitaan substanssiosaamista, pelkkä kielen osaaminen ei riitä. 

 

Tieteentekijät tekevät tänäkin päivänä tekstinsä pääosin englanniksi, toki käännöskoneiden avustuksella. Puhtaasti suomen kielellä tehtävä humanistinen tutkimus ei välttämättä ole kiinnostavaa kääntää. Toki, käännöstarvetta voi olla englannista esim. espanjaksi, kiinaksi tai venäjäksi käännettäessä.

Tieteentekijöt eivät siis pääsääntöisesti tarvitse kääntäjiä, koska kirjoittavat jo valmiiksi englanniksi. Tosin esim omaa tekstiäni on käännetty esim ranskaksi, norjaksi ja turkiksi. 

+Puhtaasti suomenkielisiä humanistialoja+ ei ole ollut olemassa enää ainakaan 20 vuoteen, koska tieteenalat ovat integroituneet. Suomen historia on osa historiaa, suomalaisen kirjallisuusden tutkimus on osa kirjallisuuden tutkimusta ja suomalainen etnografia/kansanperinne muu vastaava on osa sitä laajempaa kansainvälistä tieteenalaansa. Niillä voi olla nimettynä omia oppituoleja ja tutkinto-ohjelmia, mutta ne toimivat osana laajempaa kansainvälistä tieteenalaa, ja siksi niillä julkaistaan ensisijaisesti kansainvälisillä kielillä. Toki julkaistaan suomeksikin, mutta se on  kansalliselle populaariyleisölle suunnnattua yhteiskunnallista vaikuttamista, ei se ensisijainen tieteellinen julkaisukanava.

Tämä on aivan totta. Tosin sillä lisäyksellä, että nimenomaan eräät humanististen tieteiden tutkijat ovat esittäneet kritiikkiä pelkän englannin käytöstä Suomessa tehtävän tutkimuksen julkaisukielenä. Ikäänkuin tällöin suomi ei enää olisi sivistyskieli. Tosin anekdoottista keskisarjaa taitavat edustaa näkemyksineen.

Filosofian maisteri

Arkeologi, historiantutkija, museoammattilainen ym. aineellisen kulttuuriperinnön parissa työskentelevät.

Diplomi-Insinööri. Häntä ei voi korvata tekoälyllä. Tekoälyltä puuttuu ylivertaiset vaistot ja kyky ymmärtää laajempia kokonaisuuksia vaistonvaraisesti T:Diplomi-Insinöörin vaimo

Tekoäly saattaa ilmaisesti viedä akateemisilta joidenkin alojen entry -level työpaikkoja. Juurikin esim. juristien osalta, mutta käytännössä ei juurikaan muuta. Loppuviimeksi valta pysyy edelleen ihmisillä. 

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly saattaa ilmaisesti viedä akateemisilta joidenkin alojen entry -level työpaikkoja. Juurikin esim. juristien osalta, mutta käytännössä ei juurikaan muuta. Loppuviimeksi valta pysyy edelleen ihmisillä. 

Etkö osaa suomen kieltä? Tekoäly korvaa sinut milloin vain. Ei tarvita edes älykästä versiota.